Hyppää pääsisältöön

Pekka Siitoin oli uusfasismin kasvot Suomessa

Vuonna 1977 tehty Veckans Puls -ohjelman dokumentti seuraa aikansa kohujulkkista Pekka Siitointa ja hänen fasistisen ryhmänsä operointia.

Pekka Siitoin, joka tunnettiin alunperin elokuvien tekijänä, okkulttisena kirjailijana sekä muun muassa Turun Hengentieteen Seuran perustajana, radikalisoitui poliittisesti 1970-luvun puolenvälin aikoihin. Myös selvänäkijä Aino Kassisen oppilaana tunnetun Siitoimen kiinnostus äärioikeistolaiseen toimintaan syntyi hänen tutustuessaan Adolf Hitleriin liitettyihin okkulttisiin ajatuksiin.

Dokumentissa valotetaan Isänmaallisen Kansanrintaman propagandasuunnitelmia, aseharjoituksia sekä varainkeruuta. Kommunismia ja sosialismia uhmannut ryhmä pitää kokousta, jossa paikalla ovat IKR:n jäsenet Erkki Annila, "puoluesihteeri" Seppo Lehtonen, Timo Pekkala, "Piikkiön komendantti" Heimo Honkio sekä Mirjam Ramsten.

"Tämä okkulttinen linja, mikä täällä on, niin se antaa tälle poliittiselle toiminnalle tarvittavan voiman", vastaa Lehtonen, kun häneltä kysytään, miksi hän on ryhmään alunperin liittynyt.

"Me emme anna periksi. Me käytämme kaikkia mahdollisia keinoja. Me tulemme voittamaan. Me johdatamme teidät vapauteen, Suomen kansa", julistaa Siitoin.

Aikoinaan filmin todenmukaisuutta kyseenalaistettiin. Joidenkin mukaan kuvauksia oli lavastettu toimittajien pyynnöstä, toisten mielestä filmi kuvasi aidosti IKR:n toimintaa.

Dokumentin lopussa haastatellaan Helsingin poliisin apulaisosastonjohtajaa Väinö Rantiota sekä poliisineuvos Arvo Penttiä. He arvioivat, onko Siitoimen liikkeen toiminta laillista. Rantion mielestä asiaa vaikeutti se, että IKR ei ollut rekisteröity yhdistys.

Lokakuun 21. päivänä vuonna 1977 esitetty dokumentti aiheutti suuren kohun ja vain kaksi viikkoa myöhemmin sisäasianministeriö kielsi IKR:n toiminnan Pariisin rauhansopimuksen vastaisena. Pekka Siitoimen mielestä lakkauttaminen oli Suomen perustus- ja yhdistyslainvastainen ja esittikin, ettei Naantalin kaupungin raastuvanoikeus vahvistaisi sisäasiainminsteriön päätöstä.

Valtakunnanjohtajaksi sekä Luciferin arkkipiispaksi itsensä nimenneen Siitoimen Isänmaallisesta Kansanrintamasta tehtyä dokumenttia käytettiin aineistona Kirjapaino Kursiivin tuhopoltto -oikeudenkäynnissä.

Marraskuun 26. päivänä tehtiin isku Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevaan Kirjapaino Kursiivin tiloihin. Kyseisessä rakennuksessa painettin kommunistista työväenlehteä Tiedonantajaa. Tuhopoltosta tuomittiin Pekka Siitoin, Seppo Lehtonen sekä Timo Pekkala sekä kaksi kotkalaista äärioikeistoon kuulunutta henkilöä. Tuomioista kerrottiin Päivän peili -uutislähetyksessä marraskuun 13. päivänä vuonna 1978.

Kommentit
  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973. Pakkasesta huolimatta vastaanotto Suomessa oli lämmin.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto