Hyppää pääsisältöön

Kun tunteille ei ole sanoja

Mitä tapahtuu kun tunteille ei löydy sanoja?
Mitä tapahtuu kun tunteille ei löydy sanoja? Kuva: YLE / Arkisto sanat

Kun tunteille ei löydy sanoja, voi kyseessä olla häiriö nimeltä aleksitymia. Väestötutkimuksen mukaan lähes joka kuudes suomalainen mies on aleksityyminen. Naisista vajaa kymmenen prosenttia täyttää aleksityymisen henkilön kriteerit.

Aleksitymiassa ei tunteille ole sanoja. Korkeintaan voi kyetä sanomaan, tuntuuko hyvältä tai pahalta. Aleksityymisia piirteitä on kaikissa ihmisissä, jokaiselle tunteiden ilmaisu on välillä vaikeaa. Mutta osalla se voidaan lukea emotionaaliseksi häiriöksi.

Toiminnan miehiä ja naisia

Aleksityymiset henkilöt ovat usein toiminnan miehiä ja naisia. Suru kanavoidaan esimerkiksi kalastamiseen, ilo ilmenee saunanlämmityksenä tai viha purkautuu tehokkaana työsuorituksena. Toiminnan mies tai nainen voikin olla varsin tehokas ja tuottelias. Mutta läheisiä suhteita aleksitymisen ihmisen voi olla vaikea luoda. Aleksityymisen ihmisen toiminta on tulkinnanvaraista, eikä tulkinta aina osu oikeaan.

Justiina
Justiina Kuva: Yle justiina

Intiimin suhteen rakennusaine on tunteiden jakaminen ilmaisemalla ja kuuntelemalla. Aleksityymiseltä henkilöltä puuttuu omien ja toisen tunteiden oivalluskyky. Hänen taitonsa lukea toisen ihmisen ilmeitä ja eleitä on vajavaista. Samoin hänen omat kasvonsa saattavat olla hyvin ilmeettömät. Aleksityyminen ihminen voi siksi vaikuttaa etäiseltä.

Vailinnaisia kokemuksia

Aleksityymisen suusta ei kuulu huokausta, ”ai kun oli ihanaa!”

Positiivisten tunteiden tunnistaminen on vaikeaa ja elämän potentiaaliset nautinnot jäävät aleksityymisellä ihmisellä puolitiehen. Seksi voi olla konemaista suorittamista, koska tunneyhteys kehoon on katkennut, hyvä ruoka tai taiteet eivät saa aikaiseksi suuria tunteita. Hän voi kuvailla, mitä ruoka-aineita lautaselta löytyi, tai että bändi soitti väärin, mutta aleksityymisen suusta ei kuulu huokausta, ”ai kun oli ihanaa!

Kun aleksityyminen ihminen kertoo esimerkiksi autokolarista, hän keskittyy kuvailussaan ainoastaan kolarin konkreettisiin tapahtumiin, pelti meni ruttuun, ilmatyynyt halkesivat, kuski joutui sairaalaan, hengenlähtö oli lähellä, mutta lopulta selvittiin vain muutamalla luun murtumalla. Tarinasta puuttuvat kokonaan tunneilmaisut. Aleksityyminen ihminen ei kerro, että "hengenlähtö pelotti", "oli kamalaa katsottavaa, kun kuskilla oli kipuja", "oli helpottavaa ja ihana kuulla, että mitään pysyviä vammoja ei jäänyt", "harmitti, että auto meni lunastukseen". Kun ihmisellä ei ole kykyä kokea asioita myös tunnetasolla, voivat elämän kokemukset tuntua vaillinnaisilta tai merkityksettömiltä.

Keho oirehtii

Kuinka paljon tunnemaailman ongelmilla on yhteyttä suomalaisten kansantauteihin?

Tunteet etsivät muun kehollisen ilmentymistavan, jos niistä ei voi puhua tai muuten ilmaista niitä. Aleksityymiset henkilöt kärsivät hyvin usein somaattisista oireista. He voivat olla terveyspalvelujen suurkuluttajia, joiden vaivoille ei löydy syytä. Aleksitymia on yhdistetty masennukseen, syömishäiriöihin sekä alkoholi –ja muihin päihdeongelmiin. Verenpainepotilailla tavataan aleksitymiaa muita enemmän.
Aleksityyminen ihminen voi kokea surun puristuksena rinnassa, vihan vapinana tai hengen ahdistuksena, ilon hikoiluna, mutta hän ei pysty yhdistämään kehon reaktiota tunteeseen. Koska aleksitymian kaltaista käyttäytymistä on suomessa niin paljon, herää kysymys, kuinka paljon tunnemaailman ongelmilla on yhteyttä suomalaisten kansantauteihin?

Halkojen hakkuuta
Halkojen hakkuuta Kuva: Yle halon hakkuu

Syyt lapsuudessa

Aleksitymia on yleisempää vanhemman väestön keskuudessa. Suomalaisessa kulttuurissa tunteita on perinteisesti painettu alas. Nykyään lasten kasvatuksessa tunteiden ilmaisemiselle annetaan koko ajan enemmän arvoa.
Aleksitymian syyt voivat löytyä lapsuuden kodista tai muista varhaisista tunnekylmistä ihmissuhteista. Lapsen tunteita ei ole peilattu tai hyväksytty. Myös rankat elämänkokemukset ovat voineet katkaista tunneyhteyden. Aleksitymia on voinut kehittyä selviytymiskeinoksi, jos ihminen on kokenut liian rajusti, etteivät tunteet ole sallittuja. Joidenkin sosiologien mukaan aleksitymia voi olla kulttuurinen ilmiö. Aleksitymia voi näkyä jopa aivoissa, jolloin limbisen järjestelmän ja aivokuoren välisessä viestiliikenteessä on vikaa.

Tunteita voi opetella

Paras apu tunteiden opetteluun on toinen ihminen.

Jos aleksitymia vaikeuttaa ihmisen elämää, voi tunne-elämää opetella. Erilaisista terapioista voi olla aleksityymisen ihmisen tunteiden herättelyssä apua. Ryhmäterapiat voivat olla erityisen antoisia, koska niissä ihminen joutuu tai pääsee peilaamaan tunteita toisten kanssa.

Terapiamuodot, joissa myös kehollisesti tunnistetaan ja ilmaistaan tunteita, voivat avata aleksityymisen maailmaa. Aleksityymisten piirteiden hoidossa juju on usein se, että henkilöiden kanssa treenataan konkreettisesti tunteiden tunnistamista ja nimeämistä liittämällä niitä arjen kokemuksiin ja esimerkiksi kehollisiin tuntemuksiin.

Koska kaikilla ihmisillä on aleksityymisia piirteitä, on omien tunteiden harjoittelu tärkeää jokaiselle. Paras apu tunteiden opetteluun on toinen ihminen.

Katso tunteita käsittelevästä juttusarjasta, kuinka tunteet näkyvät aivoissa, kehossa tai suomalaisessa kulttuurissa ja mikä vaikutus niillä on ihmisen hyvinvointiin!

Katso tästä, miten tunteet näkyvät aivoissa

Katso tästä, millainen on suomalainen tunnekulttuuri

Katso tästä, miten tunteet voivat tuntua kehossa

Katso tästä, mitä tarkoittaa passiivinen aggressio

Lähteitä:
www.laakarilehti.fi
http://blogs.scientificamerican.com
www.psychiatrictimes.com
www.terveyskirjasto.fi

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Puoli Seitsemän