Hyppää pääsisältöön

Nollakorot vievät rahastosäästäjäksi

Puoli seitsemän Rahastot, kuvituskuva, Osinko vs talletus
Kumpaa saisi olla, kohtuullista osinkotuottoa pienellä riskillä vai liki olematonta riskitöntä tuottoa? Suomalaiset siirtävät rahojaan talletuksista rahastoihin, jos se vain tehdään riittävän helpoksi. Mutta helppo on usein myös kallis! Puoli seitsemän Rahastot, kuvituskuva, Osinko vs talletus talletus

Suomalaiset ovat pikku hiljaa muuttumassa tallettajista rahastosijoittajiksi. Nollakorot ovat pakottaneet ihmiset totuttelemaan markkinariskiin.

Edelleen kuitenkin lähes 80 miljardia euroa makaa tileillä. Se on puolet perheiden rahoitusvaroista. Ruotsissa ja Tanskassa osuus on kymmenisen prosenttiyksikköä vähemmän. Tuoton metsästys siis jatkuu lähiajat.

Maailmantalous on edennyt finanssikriisistä velkakriisiin, ja velkakriisin hoidon takia korot on painettu nollaan. Jos on siis halunnut tuottoa rahoillensa, on ollut pakko siirtyä talletuksista osakemarkkinoille.

Sehän on ollut viime aikoina kivaa.

Esimerkiksi Helsingin pörssin keskimääräinen vajaan neljän prosentin osinkotuotto (3,7%, laskettu 5.5. 2015 Kauppalehden pörssisivun 30 suurimman yhtiön toteutuneista osingoista) keväällä 2015 on ollut hyvä jos sitä vertaa vaikka vuoden määräaikaiseen talletukseen, josta hädin tuskin maksetaan prosentin korkoa (ks. KL:n määräaikaistalletusvertailu).

Lisäksi tietysti lämmittää laskennallinen vaurastuminen. Helsingin pörssin osakkeiden yhteenlaskettu arvo on kasvanut vuoden alusta tätä kirjoitettaessa jo lähes 10 prosenttia. Eli kasassa olisi hyvä kokonaisen vuoden tuotto neljässä kuukaudessa.

Suoran osakesijoittamisen sijaan moni panee rahansa poikimaan rahastoissa.

Puoli seitsemän Rahastot, kuvituskuva, Sijoitusrahastot
Rahastopääoma kasvaa, kun arvopaperit kallistuvat, mutta lisärahaakin tulee vauhdilla. Puoli seitsemän Rahastot, kuvituskuva, Sijoitusrahastot sijoitusrahastot

Kymmenessä vuodessa Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen koko on tuplaantunut.

Osan kasvusta selittää tietysti suotuisa markkinakehitys, mutta on mukaan tullut paljon uuttakin rahaa.

Lyhennys ja säästö samaan syssyyn

Markkinajohtaja uskoo, että kansankapitalismi vahvistuu - hitaasti mutta varmasti.

Nordean varallisuudenhoidon johtaja Arto Peltokorpi kertoo, että yhä useampi suomalainen säästää rahastoihin asuntolainan maksun yhteydessä.

Mutta eikö ensin pitäisi maksaa velat pois ja sijoittaa vasta sitten säästyvää rahaa?

Puoli seitsemän Rahastot, kuvituskuva, Arto Peltokorpi, Nordea
Suomalaiset haluavat tuottoa, mutta arvostavat vaivattomia ratkaisuja, kiteyttää Nordean varainhoidon johtaja Arto Peltokorpi Puoli seitsemän Rahastot, kuvituskuva, Arto Peltokorpi, Nordea rahastot

Vasta-argumentti lainarahalla sijoittamisesta saa täystyrmäyksen.

- Ei, kun nimenomaan aika on säästäjän ja sijoittajan puolella. Silloin kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin, vakuuttaa Peltokorpi.

Nordean asiakkaat etsivät mielellään vaivattomia vaihtoehtoja markkinaehtoisille sijoituksilleen.

- Itse ei haluta kovin paljon tehdä, se on yhteinen piirre suomalaisille, Peltokorpi luonnehtii keskivertorahastosijoittajaa.

Osuuskaupan valikoima laajeni

Kun kansa vähitellen vaurastuu, tulee jaolle perinteisten toimijoiden lisäksi uusia yrittäjiä. Osuuskauppa on rynninyt rahoitusteollisuuteen voimalla. Ensin S-pankki osti rahastotalo FIMin ja otti sitten mukaan vakuutusyhtiö LähiTapiolan.

Rahastosäästäjiä on houkuteltu siivoamalla merkintäkulut pois FIMin varainhoitorahastoista.

Puoli seitsemän Rahastot, kuvituskuva, Pekka Ylihurula, S-Pankki
Bonusrahastojen vaivattomuus innostaa asiakkaita, arvioi S-Pankin toimitusjohtaja Pekka Ylihurula. Puoli seitsemän Rahastot, kuvituskuva, Pekka Ylihurula, S-Pankki pekka ylihurula

Bonuseuroja on vihreältä kortilta siirtynyt rahastoihin vasta parikymmentä miljoonaa. Yhteensä bonusrahastojen pääoma on 110 miljoonaa.

- Sijoittamisessa tärkeää on vaivattomuus. Siitä asiakkaat tykkäävät, sanoo S-Pankin toimitusjohtaja Pekka Ylihurula.

Talletusten osuus alenee vielä

Talouden kriiseistä huolimatta suomalaisten rahoitusvarallisuus on jatkanut tasaista kasvuaan.

Paheksuvaan sävyyn lausuttu rahan makuuttaminen talletuksissakin on alkanut elää: pieni värähdys alaspäin on havaittavissa (ks. Finanssialan keskusliiton materaalipankin esitysaineistoista kotitalouksien varat ja velat).

Mutta kuinka paljon tästä vajaasta 80 miljardista eurosta voisi vielä siirtyä sijoitustuotteisiin?

Puoli seitsemän Rahastot, kuvituskuva, Kotitalouksien rahoitusvarat
Tileillä makaavat 80 miljardia euroa ovat vähenemään päin. Puoli seitsemän Rahastot, kuvituskuva, Kotitalouksien rahoitusvarat kotitalouksien rahoitusvarat

Nordean Peltokorpi on näköalapaikalla pohjoismaisille markkinoille.

- Kotitalouksien finanssivarallisuudesta talletuksissa on Ruotsissa ja Tanskassa noin 40 prosenttia. Meillä Suomessa säästämiskäyttäytyminen on alkanut muuttua, mutta edelleen yksityisten ihmisten finanssivarallisuudesta talletuksissa on 50-55 prosenttia. Ei meillä mitään tavoitetta ole, mutta näen, että suunta on talletuksista pois päin.

Hajauta - nyt myös Eurooppaan

Viime vuodet raha on virrannut maailman talousveturin, Amerikan, markkinoille, mutta nyt suunta on muuttumassa.

Pankkimiehet valitsevat sanansa harkiten.

- Hajauttaminen on varmasti tämän päivän sana. Mihinkään yksittäiseen instrumenttiin tai maantieteelliseen alueeseen ei kannata sijoittaa vaan pikemminkin hajauttaa, neuvoo Ylihurula.

- Ehkä Eurooppaa suosisin hajautetusti. Siellä näyttää olevan valoa tunnelin päässä kaikesta huolimatta, arvelee Peltokorpi.

Lopuksi kertaus.

Ei riskiä, ei tuottoa - vähän enemmän riskiä, vähän parempi tuotto.

Ja varoitus.

Jos on suuri riski, niin ei sekään takaa välttämättä suurta tuottoa.

Ja viisaus.

Isot kulut syövät ison loven säästöihisi. Joten: kun päätät sijoittaa säästöjäsi, tutki laatua, vertaa hintaa.

Suomeen rekisteröityjen rahastojen menestystä voi seurata Rahastoraportista, joka julkaistaan aina kuukauden alkupäivinä. Raportti on kuitenkin ehkä enemmän ammattilaisten työkalu.

Maailman mittakaavassa rahastoja voi vertailla mm. Morningstarin sivuilla. Sinne päivittyvät myös Suomeen rekisteröityjen rahastojen arvot jatkuvasti.

Katso rahasto-juttu tästä:

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Puoli Seitsemän