Hyppää pääsisältöön

Tanssiva karhu on liikkeellä jälleen

Runoilijat Janette Hannukainen, Eino Santanen, Aki Salmela, Ville Vanhala, Kristiina Lähde, Olli Heikkonen
Runoilijat ylärivissä: Janette Hannukainen, Eino Santanen ja Aki Salmela ja alarivissä: Ville Vanhala, Kristiina Lähde ja Olli Heikkonen Runoilijat Janette Hannukainen, Eino Santanen, Aki Salmela, Ville Vanhala, Kristiina Lähde, Olli Heikkonen Kuva: Jari Kokko, Heini Lehväslaiho, Pertti Nisonen, Kimmo Grönholm, Stefan Bremer, Markko Taina, tanssiva karhu 2015

Vuoden 2015 Tanssiva karhu -runoteoksen palkintoa tavoittelee kuusi ehdokasta.

Janette Hannukainen: Lennä vahingossa (Sanasato)
Oivaltava kokoelma lapsuudesta, vanhemmuudesta, unista, joissa mikään ei ole tuttua ja kaikki on rakasta. Kuvat ovat anarkistisia ja villejä, kenraali kävelee kirkkoon ja räjähtää. Lukija viitotaan lempeään maisemaan, joka saman tien myllätään kapinaksi, marjapiirakat ovat myrkytettyjä, kulman takana odottaa yllätys.

Olli Heikkonen: Teoria kaikkein pienimmistä (Tammi)
Kokoelman proosarunoissa on viehättävää, hullua surrealismia. Ilmaisu on omaperäistä, rohkeaa, yllätyksellistä, hyvällä tavalla hämmentävää. Runoissa on tämän tästä hätkähdyttäviä välähdyksiä, pysäyttäviä oivalluksia. Puhujan ääni on ihastuttavan intiimi, läsnäoleva. Kokoelma on hauskakin, naurattaa usein yllätyksillään.

Kristiina Lähde: Kuinka voisit minulta puuttua (Teos)
Kokoelmassa runoilija lähestyy teemojaan, luopumista ja uuden onnen syntymistä, intiimisti, hellästi. Runojen tunne välittyy vahvana. Runot koskettavat, jopa hätkäyttävät. Kokoelman kieli on viehättävän raikasta ja aidon lyyristä.

Aki Salmela: Jokeri (Tammi)
Kokoelma on pimeiden hetkien puhetta, jossa älykkyytensä ja patamustan huumorinsa taakse panssaroitunut hahmo koputtelee omaa kovaa kuortansa. Kortit on jaettu, peli on jo menetetty, ja herttaa muistaessa sydän tuntuu raskaalta kuin ruostunut tykinkuula meren pohjassa.Jokeri on retorisilta keinoiltaan ehjä ja johdonmukainen teos, jossa edellä sanotun kieltäminen on toistuvana keinona läpi kokoelman.

Eino Santanen: Tekniikan maailmat (Teos)
Kokoelma on monikerroksista runoutta, avautuu loputtomasti tulkinnoille. Teos kestää vaikka miten monta lukukertaa. Se on erittäin omaperäinen, samalla hieno kunnianosoitus traditiolle, erityisesti venäläisen vallankumouksen avantgardelle. Kokoelman runoissa puhutaan vakavista, painokkaista asioista, se on eksistentialistisesti painokas, poliittisesti painokas. Tärkeä kokoelma on rohkea, riipaiseva, kaunis.

Ville Vanhala: Konepeltivirta (ntamo)
Intiimi ja yksityiskohtaisen tarkka kokoelma, lyriikkaa, joka tunkeutuu aivan ihon alle ja kouraisee. Arjesta löytyy raikkaita kuvia, jotka avaavat tuttuuden oivallukseksi, todellisuus vuotaa uudeksi maailmaksi.

Vuodesta 1994 alkaen jaettu Tanssiva karhu -palkinto jaetaan 21. kerran 1.7.2015 Kajaanin runoviikolla. Palkintosumma on 3500 euroa. Valintaraatiin kuuluvat puheenjohtajana runoilija Merja Virolainen, Yleisradion kulttuuritoimittajat Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä näyttelijä/tuottaja Erja Manto.

Kommentit
  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri