Hyppää pääsisältöön

Lahden sammakkomiesten sukellusvene ja Pariisin rauhansopimus

Lahden järvipelastusyhdistyksen sammakkomiesosasto rakensi talven 1970 aikana sukellusveneen. Pienoissukellusvene oli Suomessa ainutlaatuinen, mutta olisiko se samalla uhka Suomen ulkopoliittisille suhteille?

Lahden järvipelastusyksikön edustaja esittelee pienoissukellusveneen harppuunaa 1970.
Pienoissukellusveneen harppuuna esittelyssä. Lahden järvipelastusyksikön edustaja esittelee pienoissukellusveneen harppuunaa 1970. Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto

Järvipelastusyhdistyksen edustaja kertoo haastattelussa, että pienoissukellusvene oli tarkoitettu kerholaisten työskentelyyn ja veden alla leikkimiseen. Pingviniksi kastettuun alukseen oli tarkoitus asentaa myös puhelin, jolla pystyi soittamaan veden pinnalle.

Yhdistyksen toiminta oli vuonna 1970 lähinnä järvipelastusta ja meripelastusta rannikoilla. Ihmisten lisäksi Lahden sammakkomiehet pelastivat kesäisin myös uponnutta omaisuutta, perämoottoreita ja sellaista.

Sukellusveneen kustannukset olivat hirvittävät — useampia tuhansia markkoja. Toimintaansa kerho rahoitti erilaisilla rahankeruutempauksilla.

Suomi älköön pitäkö, valmistako tai kokeilko mitään sukellusveneitä taikka muita veden alla kulkevia aluksia.― Pariisin rauhansopimuksen 17. artikla

Suomi oli jo vuonna 1947 sitoutunut Pariisin rauhansopimukseen, jossa se oli luvannut olla koskaan hankkimatta sukellusveneitä. Vaikka lahtelaiset eivät toimineet valtion mandaatilla, oli toimintakykyinen sukellusvene Suomessa tosi juttu. Kerholaiset jopa myönsivät tienneensä rauhansopimuksesta, mutta olivat kuitenkin jättäneet noudattamatta sitä.

Kaiken huipuksi, sammakkomiesten sukellusvene oli aseistettu harppuunoilla!

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto