Hyppää pääsisältöön

Lahden sammakkomiesten sukellusvene ja Pariisin rauhansopimus

Lahden järvipelastusyhdistyksen sammakkomiesosasto rakensi talven 1970 aikana sukellusveneen. Pienoissukellusvene oli Suomessa ainutlaatuinen, mutta olisiko se samalla uhka Suomen ulkopoliittisille suhteille?

Lahden järvipelastusyksikön edustaja esittelee pienoissukellusveneen harppuunaa 1970.
Pienoissukellusveneen harppuuna esittelyssä. Lahden järvipelastusyksikön edustaja esittelee pienoissukellusveneen harppuunaa 1970. Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto

Järvipelastusyhdistyksen edustaja kertoo haastattelussa, että pienoissukellusvene oli tarkoitettu kerholaisten työskentelyyn ja veden alla leikkimiseen. Pingviniksi kastettuun alukseen oli tarkoitus asentaa myös puhelin, jolla pystyi soittamaan veden pinnalle.

Yhdistyksen toiminta oli vuonna 1970 lähinnä järvipelastusta ja meripelastusta rannikoilla. Ihmisten lisäksi Lahden sammakkomiehet pelastivat kesäisin myös uponnutta omaisuutta, perämoottoreita ja sellaista.

Sukellusveneen kustannukset olivat hirvittävät — useampia tuhansia markkoja. Toimintaansa kerho rahoitti erilaisilla rahankeruutempauksilla.

Suomi älköön pitäkö, valmistako tai kokeilko mitään sukellusveneitä taikka muita veden alla kulkevia aluksia.― Pariisin rauhansopimuksen 17. artikla

Suomi oli jo vuonna 1947 sitoutunut Pariisin rauhansopimukseen, jossa se oli luvannut olla koskaan hankkimatta sukellusveneitä. Vaikka lahtelaiset eivät toimineet valtion mandaatilla, oli toimintakykyinen sukellusvene Suomessa tosi juttu. Kerholaiset jopa myönsivät tienneensä rauhansopimuksesta, mutta olivat kuitenkin jättäneet noudattamatta sitä.

Kaiken huipuksi, sammakkomiesten sukellusvene oli aseistettu harppuunoilla!

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto