Hyppää pääsisältöön

Mies, joka haastatteli Saatanaa

Jarl Fahler (1925-1990) oli yksi arvostetuimpia parapsykologeja Suomessa. Fahlerin teoriat ja teokset ovat saaneet suurimmaksi osaksi arvostusta vasta hänen kuolemansa jälkeen. Tutkimuksissaan hän kartoitti ihmisen tietoisuuden katvealueita ja yliaistillisia havaintoja.

Vuonna 1968 esitetyssä Tuntemattoman rajoilla -ohjelmassa, harvaan julkisuudessa esiintynyt Jarl Fahler kertoo parapsykologian eri lajeista ja alan tutkimustekniikoista. Fahler erottelee telepatian, selvänäköisyyden, prekognition eli ennustamisen ja psykokinesian termejä.

Ohjelmassa esitellään myös ruotsalaisen sähköinsinööri, keksijä ja parapsykologi Haakon Forwaldin kehittelemä Forwaldin heittotaso, jolla tutkitaan, voiko ajatuksen voimalla siirtää esineitä. Tätä ilmiötä tutkitaan tavallisilla noppakuutioilla, jotka laukaistaan tasolle, jossa on millimetriruudukko. Laukaisun hetkellä koehenkilön on tahdottava voimakkaasti, minne nopat ruudukolla sijoittuvat.

1900-luvun puolessavälissä parapsykologian tieteenlajista ei ollut vielä paljon suomenkielisiä teoksia. Myös hypnoosia pidettiin eräänlaisena salatieteenä, vaikka Fahler itse korosti sitä, että se ei missään nimessä kuulu salaoppien piiriin. Hänen mukaan hypnoosin käyttö lavanäytöksissä oli kuitenkin ehdottoman tuomittavaa ja varoittikin suomalaisesta, englantilaista taiteilijanimeä käyttävästä "hypnoosimestarista". Tällä hän viittasi Olliver Hawkiin eli Olavi Hakasaloon.

Kansainvälisesti arvostetun Fahlerin tunnetuimpia kirjallisia teoksia ovat muun muassa Parapsykologia (1961), Harhan oivaltaminen (1966) sekä Saatanaa haastattelemassa (1966). Tarina kertoo, että Saatanaa haastattelemassa -kirjan ilmestyessä lähes koko painos ostettiin hyllyistä ja poltettiin. Operaation takana epäillään olleen jokin uskonnollinen järjestö.

1950-luvulla Fahler tutki meskaliinin, LSD:n ja psilosybiinin vaikutusta ihmisen tajuntaan. Näistä tutkimuksista hän raportoi paljon suomalaisissa sekä ruotsalaisissa lehdissä. Hänet muistetaan myös 1950-luvulla tehdystä kaukohypnoosikokeesta, jossa Fahlerin tehtävänä oli hypnotisoida kilometrien päässä olleita koehenkilöitä. Koetta pidettiin ainakin osittain onnistuneena, sillä koehenkilöt eivät reagoineet mihinkään, ennen kuin mestari saapui itse herättelemään heitä. Vuonna 1957 Fahler oli mukana kansainvälisen Parapsychological association -järjestön perustamisessa, joka on toiminnassa nykypäivänäkin.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto