Hyppää pääsisältöön

Toivo Kärki halusi tehdä musiikkia ”Tikkurilan tytöille”

Säveltäjä Toivo KÄRKI työhuoneessaan levy-yhtiössä v. 1977
Toivo Kärki oli aikansa menestynein suomalainen iskelmäsäveltäjä. Säveltäjä Toivo KÄRKI työhuoneessaan levy-yhtiössä v. 1977 Kuva: Kalle Kultala toivo kärki

Säveltäjämestari Toivo Kärjen syntymästä tulee 3.12.2015 kuluneeksi sata vuotta. Moni suomalainen sanoittaja on saanut oppinsa aikansa menestyneimmän suomalaisen iskelmäsäveltäjän koulutuksessa. Vexi Salmi kertoo, että Kärki oli temperamenttinen opettaja, joka piti onnellisista lopuista.

Vaikka usein puhutaan Toivo Kärjen koulusta, pitkän linjan sanoittaja Vexi Salmi toteaa, ettei sellaista oikeasti ollut olemassakaan. Kärki keräsi ympärilleen nuoria tekstittäjiä, ja heitä oli miehen opissa aina muutama kerrallaan.

He ostivat Irwinin, ja minä tulin kaupan päälle.

- Minähän tulin Topin oppiin oikeastaan ikään kuin siivellä. 60-luvun puolivälissä, Irwin Goodmanin kahden ensimmäisen levyn jälkeen, Osmo Ruuskanen, Topin oikea käsi, ajeli Topin määräyksestä Hämeenlinnaan neuvottelemaan Irwinin siirtymisestä Musiikki Fazerin riveihin. He ostivat Irwinin, ja minä tulin kaupan päälle, Salmi muistelee.

Vexi Salmi ei näe mitään outoa siinä, että Kärki halusi Irwinin kaltaisen ronskimman ja humoristisen folkin edustajan levy-yhtiöönsä.

- Kärki oli hyvin humaani ihminen. Hän hyväksyi lähes kaiken. Kärjellä oli suhteita joka paikkaan, ja hän piti monipuolisesta tuotannosta, joka palveli koko Suomen kansaa.

YLE TV2:n Ajanvieteohjelmat. "Kultainen kurjuus". Laulaja Irwin Goodman (Antti Hammarberg) (1943-1991) ja Vexi Salmi (Veikko Salmi) levyttävät studiossa Helsingissä laulua ja puheosuutta kappaleeseen "Pieni iltasatu".
Irwin Goodman ja Vexi Salmi levyttävät laulua "Pieni iltasatu" vuonna 1970. YLE TV2:n Ajanvieteohjelmat. "Kultainen kurjuus". Laulaja Irwin Goodman (Antti Hammarberg) (1943-1991) ja Vexi Salmi (Veikko Salmi) levyttävät studiossa Helsingissä laulua ja puheosuutta kappaleeseen "Pieni iltasatu". Kuva: Yle/ Antero Tenhunen irwin goodman

Kärki opetti riimittelyn ja nuottien tärkeyden

Jokainen Toivo Kärjen opissa ollut on lukenut V. Artin 30-luvulla ilmestyneen teoksen Runoanalyysi ja runotekniikka.

- Kärki oli itse lukenut kirjaa Syvärillä rintamavaiheen aikana, ja miettinyt, miten tekstien tasoa voitaisiin nostaa. Hän ei ollut kovin tyytyväinen aikalaisiinsa, jotka runoilivat rönsyillen, Vexi Salmi kertoo.

Kärki oli hyvin humaani ihminen.

Vaikka kirja ei sisällöllisesti ollut enää 60-luvulla kovin ajankohtainen, on klassisen runouden perusta pysynyt kuitenkin samana. Salmi ei pidä teosta järin relevanttina nykypäivän sanoittajille, koska musiikki on muuttunut niin paljon.

- Räppärit voisivat lukea teoksen. Eihän näissä nykypäivän räppikappaleissa ole riimejä, vaan näköisriimejä. Ovat vähän sinne päin ja kuulostavat riimeiltä. Ei ole helppoa tehdä sanoitusta tuollaiseen rytmiikkaan niin että siitä tulee järkevää sanottavaa, Salmi analysoi.

Toivo Kärki opetti Salmelle riimittelyn ohella myös nuottien osaamisen tärkeyden. Vaikeinta Kärjen opissa oli oppia lukemaan miehen käsialaa.

- Varret olivat vinoja ja miten sattuu, ja joskus niitä ei ollut kunnolla ollenkaan. Mutta äkkiä senkin oppi lukemaan, Salmi hymähtää.

Säveltäjä Toivo Kärki ohjaa koelauluun levystudiolle tullutta naista v. 1960.
Toivo Kärki ohjaa koelauluun levy-yhtiöön tullutta naista vuonna 1960. Säveltäjä Toivo Kärki ohjaa koelauluun levystudiolle tullutta naista v. 1960. Kuva: Kalle Kultala toivo kärki

Kärki piti onnellisista lopuista

Toivo Kärki koki tärkeäksi, että laulujen tekstit olivat hyvin suomalaisia.

- Hän käytti sellaista termiä, että me tehdään musiikkia ”Tikkurilan tytöille”, ja tarkoitti sillä Helsingin ulkopuolista Suomea. Olin onneksi kiertänyt Irwinin kanssa keikkoja jo neljä vuotta. Silloin oppi näkemään millainen musiikki puree, ja mitä suomalaiset haluavat, Vexi Salmi kertoo.

Tämähän on kuin entisen alokkaan asento. Tämä pitää alkaa alusta.

Kärjellä ei aina ollut etukäteen varsinaista ideaa tekstin sisällöistä. Tekstin lukiessaan hän saattoi kuitenkin ilmoittaa, että se ei ole riittävän hyvä. Kärki puuttui toisinaan omiin kappaleisiinsa tehtyihin sanoituksiin ja joskus hylkäsikin tekstejä.

- Topilla oli sellainen vanhanaikainen olettamus, että kaiken pitää päättyä onnellisesti. Kappaleiden lopusta jouduttiin joskus vääntämään kättä. Topilla oli myös sellainen tunnuslause, jonka hän totesi kun heitti tekstin roskakoriin: ”Tämähän on kuin entisen alokkaan asento. Tämä pitää alkaa alusta”.

Salmi kertoo, että Kärki oli temperamenttinen. Hän kiihtyi nopeasti, mutta hänen kanssaan sai puhua ja riidelläkin.

- Hän ei pitänyt nössöistä, jotka vain mielistelevät.

Rintataskullinen ideoita

Toivo Kärki oli soinnuttamisen mestari.

- Topin melodiathan ovat klassisesti ja hienosti tehtyjä, mutta pohjalla on tietynlainen amerikkalainen 1920- ja 1930-lukujen swingin ajattelumalli ja soinnutus. Hänhän käytti sointuja melkein joka iskulla, Vexi Salmi analysoi.

Toivo Kärki ja Reino Helismaa työskentelevät.
Toivo Kärki ja Reino Helismaa. Toivo Kärki ja Reino Helismaa työskentelevät. Kuva: Wikimedia Commons reino helismaa
Kärki imi sävellystyöhönsä paljon myös suomalaisesta kansanmusiikista.

- Hän oli kauhean kiinnostunut kansanmusiikista ja luki aiheesta kirjoja. Ensin lähtökohtana oli pohjalainen kansanmusiikki ja myöhemmin Karjalan kansanmusiikki, Salmi kertoo.

Kärki myös auttoi sanoittajaoppilaitaan ideoiden keksimisessä. Hän piti aina pikkutakin rintataskussa ideapaperinippua, johon hän oli kerännyt ajatuksia lehdistä ja kirjoista.

Onko herroilla jotakin nerokasta?

- Olin kaksi vuotta töissä yhtä aikaa Junnu Vainion kanssa. Aamupalaverissa Topi kysyi usein: ”Onko herroilla jotakin nerokasta?” Katsoimme toisiamme vähän väsyneinä ja totesimme että ei ole. Silloin Topi kaivoi ideapinon taskustaan.

Vexi Salmi on muun muassa kirjoittanut kappaleen Anna kaikkien kukkien kukkia Toivo Kärjen annettua kyseisen aiheen Maon Punaisesta kirjasta.

- Itsekin luin kirjan hänen pyynnöstään, ja katsoin, olisiko siellä lisää hyviä aiheita, Salmi naurahtaa.

  • Avaruusromua: Tämänhän ymmärtää jopa nelivuotias lapsikin!

    Hakekaa tänne jostakin nelivuotias lapsi!

    Hakekaa tänne jostakin nelivuotias lapsi, minä en ymmärrä tästä yhtään mitään! Näin sanoi Freedonian valtiota johtanut Rufus T. Firefly eli Groucho Marx elokuvassa Neljä naurettavaa naapuria. Jostakin syystä tuo klassikkoelokuva ja klassikkorepliikki tulivat mieleen albumista nimeltä Experimental Synth Kids. Rohkealla ja virkistävällä albumilla on nimensä mukaisesti lasten tekemää elektronista ja kokeellista musiikkia. Jopa nelivuotiaitten lasten. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko rivous uusi musta?

    Rivot jutut huvittavat, koska ne ovat tabu.

    Äitini korvat menevät välittömästi lukkoon, jos hän kuulee v-sanan. Hän ei hyväksy kiroilua tai alapääjuttuja lainkaan. Monille muillekin hänen sukupolvensa edustajalle tämä tabu on ehdoton. Hänen mukaansa törkeyksiä ja rivoa kieltä kuulee yhä useammin ja kaikkialla. Toisaalta monet nauttivat tabujen rikkomisesta. Kielletty kiinnostaa, estottomuus ja häpeästä vapautuminen tuottaa mielihyvää.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri