Hyppää pääsisältöön

Paasikivi puhui tunteikkaasti toisen maailmansodan painajaisen päättyessä

"Kansalaiset! Lähes kuusi vuotta Euroopassa raivonnut hirvittävä sota on loppunut. Medborgare! Det fruktansvärda krig som i sex år rasat i Europa är nu slut." Pääministeri J. K. Paasikivi puhui radiossa suomeksi ja ruotsiksi painavin ja toiveikkain sanankääntein toisen maailmansodan päättyessä toukokuussa 1945.

"Aseiden kalske meidän maanosassamme on tauonnut. Neuvostoliiton mahtava voima yhdessä Suur-Britannian ja Amerikan Yhdysvaltojen ja muiden liittoutuneiden valtojen armeijojen kanssa on murskannut natsi-Saksan sotavoimat. Edessä rauhan aika, jolloin kärsineet kansat käyvät jälleen rakentamaan niitä suunnattomia vaurioita ja hävityksiä, joita mieletön sota on iskenyt."

Puheessaan pääministeri kertoo kansojen toivon kohdistuvan niihin valtiomiehiin, jotka kohtalo on asettanut kolmen suuren voittajavaltion eli naapurimaa-Neuvostoliiton, Britannian ja Yhdysvaltojen johtoon. Paasikiven itsensä kohtalo asetti Suomen johtoon seuraavana vuonna, kun sairastunut presidentti Mannerheim irtisanoutui virastaan maaliskuussa 1946.

Pääministeri Paasikivi piti toisen maailmansodan hirmutekoja muistavan ja jälleenrakennuksen toivoa luovan radiopuheensa 7. toukokuuta 1945. Saksa oli tuolloin antautunut ja Norja vapautunut. Paasikivi kuvailee väkivaltaa lietsoneen ja demokraattista kehitystä vihanneen natsi-Saksan olleen kuin painajainen. Saksa antautui lopullisesti seuraavana päivänä 8.5., jota useissa liittoutuneiden puolella taistelleissa maissa juhlitaan voitonpäivänä.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto