Hyppää pääsisältöön

Painokoneet seis! – Tauko maapallon lämpenemisessä jäi tauolle

Lämpömittari auringossa.
Lämpömittari auringonpaisteessa. Lämpömittari auringossa. Kuva: EPA/APO/Patrick Pleul tiede

Ei ole totta! Painokoneet seis ja etusivu uusiksi! Nyt vaikuttaa yllättäen siltä, että maapallon lämpenemisessä havaittu tauko onkin jäämässä tauolle. Sen sijaan ilmasto lienee taas hetkeksi vaihtanut lämpenemisvaihteelle. Kyllä tämä ilmastotiede on jännittävää. Ikinä ei voi tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu! Wau.

Edellinen ingressi on olevinaan sarkastinen. Tosiasiassa yritän tässä jutussani tehdä tyhjäksi tämän ”jymyuutisen” ennen kuin sitä varsinaisesti ehditään uutisoidakaan – ainakaan Suomessa. Selitän:

Ensimmäinen näytös: Tauko lämpenemisessä havaitaan

Muutama vuosi sitten maailmalla alettiin panna merkille, että maapallon lämpeneminen vaikutti mittausten mukaan enemmän tai vähemmän pysähtyneen. Tätä näkemystä propagoivat – tietysti – etenkin ilmastonmuutokseen epäilevästi suhtautuvat tahot. Pian havainnolla nähtiin myös uutisarvoa. Esimerkiksi YLE Uutiset kertoi heinäkuussa 2013 asiasta näin: ”Arvostettujen ilmastontutkimuslaitosten mukaan globaali ilmasto ei ole enää lämmennyt vuosiin. Muun muassa Nasan ja Ison-Britannian ilmatieteen laitoksen tilastoissa ei ole näkynyt lämpenemistä 16 vuoteen.”

YLEn uutisessa päädyttiinkin kummastelemaan sitä, että ”Hallituksella ei ole suunnitelmia sen varalle, että ilmasto jäähtyisikin.” Kaikki kun tuntui olevan mahdollista.

Pikku hiljaa myös laajempi ilmastotutkimusyhteisö alkoi kiinnittää yhä enemmän huomiota tilanteeseen. Ilmiön nimeksi vakiintui hiatus eli ”tauko”, vaikka ihan varsinaisena lämpenemisen seisahtumisena monet tietetilijät eivät sitä pitäneetkään, mutta ”hidastumisena” kuitenkin. Sille alettiin myös etsiä moninaisia syitä. Olisiko lisälämpö esimerkiksi imeytynyt valtamerten syvyyksiin vai olisiko kyse suurilmastollisten syklien luontaisesta vaihtelusta, kyseltiin.

Toinen näytös: Tauko romuttaa ilmastotieteen

Hiljalleen varsinkin ilmastoskeptisessä leirissä alettiin pitää selvänä, että havaittu hiatus laittaa pakostakin ilmastotieteen uusiksi. Ilmastomallit eivät selvästikään ole oikeassa, epäiltiin yhä vahvemmin.

Jonkinlaisen suomalaisen huipennuksensa tämä tulkinta saikin sitten aivan äsken julkaistussa Kanava-lehdessä (3/2015), jossa ympäristömuutoksen professori Atte Korhola ja filosofian professori Sara Heinämaa tekevät tiukan tulkinnan ilmastotutkijoiden hitaasta heräämisestä hiatuksen tutkimiseen. He ilmoittavat tämän paljastavan, että ”ilmastotiede ei vielä ole metodisesti kypsää”.

Korholan ja Heinämaan mielestä ilmastotieteen suhtautuminen hiatukseen onkin ollut ”nurinkurista”. He selittävät asian näin: ”Aluksi ilmiö pelkästään kiistettiin ilmastoskeptikkojen propagandana, ja vasta vähitellen tiedeyhteisö on alkanut selvittää syitä siihen, miksei maapallolla ole tapahtunut merkittävää lisälämpenemistä, vaikka hiilidioksidipitoisuudet ovat nousseet jyrkästi.”

Niinpä he päätyvät vaatimaan ilmasto- ja tiedepolitiikkaan uudenlaista ”vastuullisuutta”

Kolmas näytös: Tauko jää tauolle

Nyt, eilen itse asiassa, 6.5.2015, englantilainen The Guardian puolestaan kirjoitti, että ”Tosiasiassa ei ole mitään tilastollista todistusaineistoa, että olisimme poikenneet pintalämpötilojen pitkän ajan trendistä”. Lehti haastattelee ilmastotutkija Stefan Rahmstorfia, joka vahvistaa: ”Maapallon lämpenemistrendissä ei ole havaittavissa mitään muutosta.”

Maapallon keskilämpötila, NASA GISS.
Maapallon pintalämpötilan vuotuinen vaihtelu ja pitkän ajan trendi – ilman ennätyslämmintä vuotta 2014. Lähde: NASA GISS. Maapallon keskilämpötila, NASA GISS. Kuva: Yle tiede
Toisin sanoen hiatus on jäänyt tauolle. Tai sitten sitä ei koskaan ollutkaan. Ja sikäli kuin hiatuksen löytyminen oli uutinen, niin kyllä kai tämänkin pitäisi olla. Vaan kun ei ole.

Tosiasiassa näet – kuten olen itsekin moneen otteeseen kirjoittanut – yleensä meteorologisesti merkitsevänä ajanjaksona pidetään 30 vuotta. Siksi vakavan ilmastotutkijan viisari värähtääkin lähtökohtaisesti vasta kun näyttöä muutoksesta on näin pitkältä ajalta. Jos siis olisi maltettu kuunnella alan tutkijoita, koko kalabaliikilta olisi vältytty.

Se taas, jos ilmastotutkijat olisivat yhtäkkiä, vain noin 16-vuotisen tarkastelujakson perusteella, muuttaneet vanhat tieteelliset perusperiaatteensa, se vasta ”nurinkurista” olisi ollutkin. Varsinkin, kun tuo jakso on alusta alkaen ollut tarkoitushakuisesti valittu alkamaan yhdestä poikkeuksellisen lämpimästä vuodesta. Se on siis oikeastaan perustunut lämpötilahavaintojen ”kohinaan”, vaikka yleensä tämä pyritään nimenomaan suodattamaan mittauksista pois.

Mitä siis nyt etusivulle?

Täten se jäljelle jäävä uutinen kaikessa tylsyydessään onkin se vanha tuttu, että nykytietämyksen mukaan maapallo lämpenee – edelleen. Eikä mitään hyytymistä ole näköpiirissä. Ei ilman ihmiskunnan tekemiä radikaaleja päästövähennyksiä.

Tai kenties jonkin otsikon voi repiä siitä, että paljon kohuttu hiatus ei ollutkaan tauko eikä edes mainittava hidastuminen, vaan kupla.

PS.

Arvaan kyllä, että ne äänekkäimmät ilmastoskeptikot ovat kaikesta huolimatta edelleen näkevinään lämpötilakäyrissä selvän tasoittumisen, mutta en anna sen häiritä. Vastaan heille – jo valmiiksi – että aistinvarainen tulkinta ei vain riitä korvaamaan tilastollista analyysiä.

Sinänsä olisi tietysti hienoa, jos skeptinen näkemys olisi se oikea ja lämpenemisongelma liioiteltu, mutta tieteen valossa ei tosiaankaan näytä siltä.

  • Mielen porvarillinen hämärä

    Tietämättömyyden tuskaa, idiopatian ambivalenssia mietti hän

    Siltä varalta, että joku muu ei tietäisi samat, kuin minä en tiedä, kerron tässä pari kolme esimerkkiä viime aikojen tietämättömyyksistä. Alkaen siitä viikontakaisesta.

  • Mukavia

    Ilon aiheita ja 1 vastoinkäyminen + pari kuvanpahaista

    Niin kuivaa, että kun sitä maistaa, vaistomaisesti ryhti menee kyyryyn kuin kyttäävällä kissalla, hampaat pureutuvat yhteen kuin venäläisten ы-iissä, ja silmät siristyvät ja vettyvät ja sylkirauhasten käyttöastemittari menee ensin oranssille ja lopulta punaiselle.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Roope Latvala - selkäänpuukotettu mies

    Miksi Roope Latvala lähti Children of Bodomista?

    Stonessa uransa aloittanut Roope Latvala on Suomen ehkä paras metallikitaristi. Tällä hetkellä hänen palveluksensa eivät kuitenkaan kelpaa kenellekään ja jopa vanhat ystävät ovat kääntäneet hänelle selkänsä. Alamäki alkoi keväällä 2015, jolloin Latvalan kerrottiin lähteneen Children of Bodomista. Se on Latvalan mukaan paskapuhetta. Nyt hän kertoo, mitä oikeasti tapahtui.

  • Suomen ainoa Miss Maailma Marita Lindahl on kuollut – lue puolison koskettava kirje

    Vuoden 1957 Miss Maailma, Marita Lindahl, on kuollut.

    Vuoden 1957 Miss Maailma, Marita Lindahl, on kuollut. Lindahl kuoli 21.3.2017. Hänen kuolemastaan ei ole tätä ennen kerrottu julkisuudessa lähiomaisten toiveesta, myöskään kuolinilmoitusta ei julkaistu. Muutama viikko sitten kävi ilmi, että Lindahlin puoliso Martti Kirsitie oli kirjoittanut kirjeen kuolleelle puolisolleen. KulttuuriCocktail sai kirjeen luettavakseen ja luvan julkaista sen.

  • Knalleja, sateenvarjoja, loitsuja ja olviretkeä - radiodraamaa keskikesän juhlaan

    Radiodraaman juhannuspaketissa useita toivekuunnelmia

    Hellii juhannuksena helle tai piinaa sade ja savuava grilli, voivat radiodraaman ystävät uppoutua kuunnelmien maailmaan. Seikkaile Knallin ja sateenvarjon kanssa New Yorkin alamaailmassa, noitien kera juhannustanhuvilla ja selvitä hukkuneen miehen kohtalo komisario Vahtosen kanssa.

Uusimmat sisällöt - Näkökulmat

  • Jouni Tossavainen: Nykyaikainen kilpaurheilu ei edistä ihmisen terveyttä

    Siinä hetkessä alan kilpailla, kun joku yrittää ohi.

    Porukat lenkkeilevät kuola valuen, kuonot kurtussa ja aivot narikassa. Millä tahansa lenkillä hymyilevä vastaantulija on poikkeus, ystävällinen tervehdys ihme. Tiukka ruumis on aina kauniimpi näky kuin lukeva ihminen. Kirjailija ja runoilija Jouni Tossavainen kirjoitti KulttuuriCocktailille esseen liikunnasta – ja liikkumattomuudesta.

  • Juha Hurme: Viiankiaapa

    Viiankiaapa

    Aapasuo on Suomen pohjoiselle luonnolle ominainen, mutta kömpelölle ja jäykistyneelle karvattomalle apinalle hankalaa maastoa. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Juha Hurme on huolestunut Viiankiaavan kohtalosta.

  • Mielen porvarillinen hämärä

    Tietämättömyyden tuskaa, idiopatian ambivalenssia mietti hän

    Siltä varalta, että joku muu ei tietäisi samat, kuin minä en tiedä, kerron tässä pari kolme esimerkkiä viime aikojen tietämättömyyksistä. Alkaen siitä viikontakaisesta.

  • Marjo Niemi: Avuton olo ja pari syytä sille

    Avuton olo ja pari syytä sille

    Viimeisen kahden vuoden aikana olen huomannut ihmisten ja myös itseni väsyvän siihen, että usko omiin vaikuttamismahdollisuuksiin on kutistunut. Kirjoittaa Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti.

  • Riina Katajavuori: Mennään jo naapuriin

    Jemenissä tuoksuu jasmiini. Niin kuin juuri nyt Suomessakin.

    Tajusin olevani eri sukupolvea viimeistään silloin, kun päiväkoti-ikäinen kuopus opetti minulle, että hyvää päivää on somaliaksi Maalin wanaagsan, kirjoittaa Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Riina Katajavuori.

  • Mukavia

    Ilon aiheita ja 1 vastoinkäyminen + pari kuvanpahaista

    Niin kuivaa, että kun sitä maistaa, vaistomaisesti ryhti menee kyyryyn kuin kyttäävällä kissalla, hampaat pureutuvat yhteen kuin venäläisten ы-iissä, ja silmät siristyvät ja vettyvät ja sylkirauhasten käyttöastemittari menee ensin oranssille ja lopulta punaiselle.

  • Juha Hurme: Puhe valmistuville

    Puheluonnos, jonka voit muokata itsellesi.

    Tähän aikaan vuodesta merkittävä joukko kansalaisia, enimmäkseen siitä nuoremmasta ja lupaavammasta päästä, valmistuu jostakin tutkinnosta. Se on juhlan paikka. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Juha Hurme pitää puheen.

  • Kohtalon isku vyön alle!

    Kohtalon iskuja pikku-ukkojen näkymistä miettii Kajo

    Olin kotona, ja päässä sellainen olo kun päässä kotona on. Että hou, ham! Mitähän tekisin!

  • Kirjojen Suomi: Pietari K. kävi täällä

    Essee- ja podcast-sarja ajatteleville lukijoille

    Hukkuuko kaunokirjallisuus epävarman työelämän kiireisiin? Uudessa essee- ja podcast-sarjassa Pietari K. kävi täällä toimittaja ja pätkätyöläinen Pietari Kylmälä tutkii identiteettiään ja lukee puolestasi tolkuttomat kasat kotimaista kirjallisuutta sadan vuoden ajalta.