Hyppää pääsisältöön

Miten käy kulttuurin Sipilän hallituksen vallan alla?

Toimittaja Aleksis Salusjärvi
Aleksis Salusjärvi Toimittaja Aleksis Salusjärvi Kuva: Yle / Raili Tuikka #kulttuurinvälikysymys

Juha Sipilän hallitusta ovat muodostamassa kolme konservatiivipuoluetta, jotka ovat ideologisesti kaukana kaupunkilaistuneesta taideväestä. #kulttuurinvälikysymys -hankkeen toimittaja Aleksis Salusjärvi kiteyttää taiteen ja kulttuurin tulevaisuuden neljään valistuneeseen ennustukseen. Lupaamme seurata, miten ne käyvät toteen!

1: Alkaa julkisin varoin tuetun kulttuurin pudotuspeli

Edellinen hallitus teki 45 miljoonan euron leikkauspäätöksen kulttuurin määrärahoista. Taideväki taisteli viimeiseen asti, että seuraava hallitus pyörtäisi päätöksen. Vaalit voittaneiden puolueiden yksiäänisenä viestinä on kuitenkin kulukuri ja säästötalkoot, jossa etenkään kulttuurin määrärahat eivät ole turvassa. Kun tulevista kulttuurin leikkauksista on siis jo päätetty, voidaan täydellä syyllä olettaa, että ne toteutetaan täysimääräisinä.

Lisääkin voi tulla.

Talouden kontatessa uhanalaiseksi on muuttumassa etenkin koko maan kattava kulttuuri. Pudotuspeliä käyvät esimerkiksi Suomen 1000 museota, 800 kirjastoa sekä 100 teatteria ja orkesteria. Talousahdinkoon ajautuneissa EU-maissa suurimpiin ongelmiin ovat ajautuneet kalleimmat eli esiintyvät taiteet. Esimerkiksi teattereita on suljettu rysäyksellä Hollannissa, Italiassa ja Iso-Britanniassa. Ennustan, että tavalla tai toisella Suomi seuraa tulevina vuosina perässä.

2: Luovutaan kulttuuriministeristä

Uudessa hallituksessa halutaan vähentää ministereiden määrää. Karsiminen aloitettanee kulttuuriministerin salkusta. Kulttuuriministerin pestiä on usein pidetty jämäsalkkuna, koska se on niin kevyt. Kulttuuribudjetti on vain 0,8 % valtion budjetista.

Taiteessa pienillä summilla on kuitenkin suuri merkitys, ja siksi kulttuuriministerit ovat joutuneet ajoittain kovaankin röykytykseen.

Kulttuuriministerin kompetenssi työhönsä on klassikkolööppiaihe. Esimerkiksi Tanja Karpelaa pidettiin työhön liian sivistymättömänä, vaikka jälkeenpäin hän on kerännyt kiitosta. Paavo Arhinmäkeä kutsuttiin kaunotaidevihamieliseksi kulttuuriministeriksi, sillä hän asettui puolustamaan kautensa aikana lähinnä urbaania nuorisokulttuuria.

Yhtä kaikki ilman ministeriä virkamiesten valta kasvaa. Se voi tuottaa taideväelle vaikeuksia puolustaa tonttiaan tulevaisuudessa. Portugalissa talouskurin myötä lopetettiin paitsi kulttuuriministerin pesti myös koko ministeriö. Samalla maan kulttuuribudjetti puolitettiin, mikä on ajanut taiteen täyteen lamaannukseen. Ilman kulttuuriministeriötä Portugalin nykytilanteesta ei ole edes saatavilla tarkkoja tietoja.

Kulttuuriministerin salkkua voikin pitää valtion sivistyksen symbolina. Julkisuuden kannalta kulttuuriministerillä on myös merkittävä seremoniallinen rooli.
Kesätapahtumien Suomessa kulttuuriministerin läsnäololla on liikuttavan suuri merkitys. Se todistaa, että elämme yhä kiinteässä yhtenäiskulttuurissa.

Alexander Stubb. Timo Soini ja Juha Sipilä
Alexander Stubb. Timo Soini ja Juha Sipilä Alexander Stubb. Timo Soini ja Juha Sipilä Kuva: Yle sipilä

3: Helsingin "korkeakulttuuri" kurjistuu

Suomen väestöstä neljännes asuu pääkaupunkiseudulla, mutta maan taiteesta täällä tehdään puolet. Rakennemuutos on synnyttänyt metropolikehityksen, jota vastaan on politiikassa taisteltu ajoittain kiivaastikin. Kulttuuripolitiikkaa näkyvimmillään edustaa maakuntien vireänä pitäminen. Kajaanilainen nykytanssi tai Kaustisten kansanmusiikki elävät julkisen tuen varassa.

Ilman kulttuuripolitiikkaa suomalainen taide keskittyisi entisestään Helsinkiin. Se ajaisi kulttuurin suurimman käyttäjäjoukon eli lapset kaikkein eriarvoisimpaan asemaan. Mitä nuorempi suomalainen sitä suurempi on valtiollisen taiteen rooli hänen elämässään.

Paradoksi varsinkin suurimpien puolueiden, eli keskustan ja perussuomalaisten kulttuuripolitiikan suhteen on siinä, että niiden vahvin kannatusalue on muuttotappiokuntien Suomessa. Seuduilla, joissa on suljettu tuhansia posteja, kouluja ja kirjastoja viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Vaalit voittaneessa perhekeskeisessä maakuntien Suomessa voikin aavistella, että lopullista alasajoa ei taiteessakaan tapahdu ainakaan lastenkulttuurin suhteen.

Kärsimään joutuu luultavasti sen sijaan ”korkeakulttuuri”, eli taiteet joita voi kutsua elitistisiksi. Ooppera, baletti, teatterit ja klassinen musiikki ovat suhteessa taiteilijamäärään kalleinta julkisin varoin tuettua taidetta. Niiden kiertuetoiminta ja soveltavat hankkeet joutuvat luultavasti ensimmäisenä vasaran alle. Leikkausten pakottamina taidelaitosten täytyy keskittyä vain ydintoimiensa ylläpitoon.

Selvää on myös se, että kaikki kansainväliset suurhankkeet joutuvat vastatuuleen. Jos Guggenheim olikin uppoamassa, nyt se viimeistään vedetään vessasta alas.

4: Tervetuloa kulttuurin verovähennys

Kulttuurialoista povataan seuraavaa vientiveturia. Ala on jo nyt suurempi kuin esimerkiksi elintarviketeollisuus ja yli tuplasti maatalouden kokoinen. Silti olemme takamatkalla muihin
EU-maihin verrattuna. Kulttuurin osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 3,3 %, kun se on EU:ssa keskimäärin 4,5 %.

Kulttuuria pidetään Suomessa yllä monitahoisesti. Valtio rahoittaa taidelaitosten toimintaa noin 450 miljoonalla. Tämän päälle tulee kuntien rahoitus, jolla esimerkiksi ylläpidetään
suurin osa Suomen kirjastoista ja museoista. Näiden laitosten toiminta koskee kymmenientuhansien ihmisten toimeentuloa. Välillisesti se koskettaa jokaista suomalaista.

Kun kulttuurilta leikataan, suonta isketään myös tuottavilta luovilta aloilta, jotka ovat viime vuosien viennin valopilkkuja. Onkin luultavaa, että kulttuurin kaupallisia muotoja tullaan
seuraavassa hallituksessa tukemaan.

Taideväki on rummuttanut taiteen verovähennysoikeuden puolesta – ja on jopa todennäköistä, että se menee tulevassa hallituksessa läpi. Taiteen julkisen rahoituksen rapautumista voidaan siten yrittää paikata yksityisin korvamerkityin lahjoituksin. Jos Suomea halutaan johtaa kuin yritystä, tällainen kehitys kuulostaisi loogiselta.

Verovähennysoikeus toimii Ruotsissa, ja se on epäonnistunut Yhdysvalloissa. Esimerkkejä on siis olemassa puolesta ja vastaan. Suomessa asiasta on kohkattu kiivaastikin, mutta
lakimuutoksen käytännön vaikutukset lienevät taiteen kannalta silti mitättömiä. Tällä hetkellä yritykset tukevat taidetta noin 30 miljoonalla vuodessa – ja riippumatta lakimuutoksista tuon summan arvellaan olevan laskussa.

Verovähennysoikeus helpottaisi lähinnä taidekokoelmien realisoimista (ja rahanpesua), mikä mahdollistaisi muutamalle rikkaalle verokikkailua.

Luovien alojen yritystoiminnan suhteen verovähennysoikeus voi sen sijaan olla piristysruiske. Jos vaikkapa ”taiteeksi luokiteltavaa” suunnittelutyötä voi pörssiyhtiössä kustantaa käytännössä ilmaiseksi, se tarkoittaa huomattavaa subventiota luoville aloille.

Aleksis Salusjärvi, kulttuuritoimittaja

Lue myös Yle Uutisten kulttuuri ja ilmiöt –toimituksen päällikkön Janne Mällisen kirjoitus aiheesta.

Kommentit
  • Kuntavaaleista pitää tehdä kulttuurivaalit

    Kulttuurin välikysymys vaatii kulttuuria kuntavaaleihin

    Suomi on repeytynyt kuihtuviin kuntiin ja kasvaviin keskuksiin. Mutta mikä voisi olla kolmas tie, ja missä on uusien kuntapäättäjien valta sote-Suomessa? Anna Tulusto ja Aleksis Salusjärvi jättävät uuden kulttuurin välikysymyksen.

  • Keskustellaan sivistyneesti, kukaan ei lyö ketään ja taide pelastuu!

    Suomen, taitelijoiden ja taiteen tila keväällä 2016.

    "Fantastisen ruotsalainen keskustelu. Me keskustellaan täällä asioista, ihan sivistyneesti, kukaan ei lyö ketään ja tällä tavalla taide pelastuu", sanoi #kulttuurinvälikymys-keskustelun kommentaattori, toimittaja Katja Ståhl. #kulttuurinvälikysymys kokosi huhtikuisena torstai-iltana Vanhalle Ylioppilastalolle taiteilijoita ja poliitikkoja puhumaan Suomen, taitelijoiden ja taiteen tilasta, kun eduskuntavaaleista on kulunut vuosi. Kevään 2017 saattavat tuottaa uusia välikysymyksiä kulttuurista.

  • #kulttuurinvälikysymys: Sebastian Tynkkynen teki videovastineen pakolaisrunolle

    Sebastian Tynkkysen videovastine pakolaisrunolle

    Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen teki oma-aloitteisesti videovastineen #kulttuurinvälikysymys -hankkeen pakolaisaiheiselle runovideolle. Tynkkynen on yksi keskustelijoista tämän illan Kulttuurin välikysymys -ohjelmassa, joka nähdään suorana Yle Teemalla klo 19.30 alkaen. Katso molemmat videot täältä.

  • Li Andersson: Taide on luovan talouden ydin

    Andersson peräänkuuluttaa kulttuuripolitiikkaa.

    Li Andersson (vas.) kertoo olevansa pettynyt hallituksen kulttuuripolitiikkaan lähinnä siksi, ettei sitä ole ollut. ”Vaalien alla oli enemmän keskustelua kulttuurista kuin aikoihin. Olisi ollut tervetullutta reagoida siihen jotenkin.” #kulttuurinvälikysymys kysyy mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu Yle Teemalla 14. huhtikuuta suoraan lähetykseen, jossa taiteilijat ja poliitikot kohtaavat keskusteluissa. Yksi keskustelijoista on Li Andersson.

Uusimmat sisällöt - Kulttuurin välikysymys

  • Kuntavaaleista pitää tehdä kulttuurivaalit

    Kulttuurin välikysymys vaatii kulttuuria kuntavaaleihin

    Suomi on repeytynyt kuihtuviin kuntiin ja kasvaviin keskuksiin. Mutta mikä voisi olla kolmas tie, ja missä on uusien kuntapäättäjien valta sote-Suomessa? Anna Tulusto ja Aleksis Salusjärvi jättävät uuden kulttuurin välikysymyksen.

  • Kokonaiskuvan kaipuu

    Todellisuus on helvetin sekava ja moniulotteinen.

    ”Miten voisimme hyväksyä, että todellisuus on helvetin sekava ja moniulotteinen?” kysyy toimittaja ja käsikirjoittaja Jari Hanska. Hanska oli yksi huhtikuun alussa järjestetyn Nykyaika-seminaarin järjestäjistä. Nuoren Voiman Liiton ja Kriitisen korkeakoulun yhdessä järjestämässä seminaarissa pyrittiin keskustelemaan yhden päivän aikana mm. sellaisista teemoista kuin maapallon ekologinen kantokyky, taiteen rooli, kaupunkitilan demokraattisuus, tiedon pirstaloituminen, ihmiskunnan kehittyminen, finanssikriisit ja rakkaus.

  • Keskustellaan sivistyneesti, kukaan ei lyö ketään ja taide pelastuu!

    Suomen, taitelijoiden ja taiteen tila keväällä 2016.

    "Fantastisen ruotsalainen keskustelu. Me keskustellaan täällä asioista, ihan sivistyneesti, kukaan ei lyö ketään ja tällä tavalla taide pelastuu", sanoi #kulttuurinvälikymys-keskustelun kommentaattori, toimittaja Katja Ståhl. #kulttuurinvälikysymys kokosi huhtikuisena torstai-iltana Vanhalle Ylioppilastalolle taiteilijoita ja poliitikkoja puhumaan Suomen, taitelijoiden ja taiteen tilasta, kun eduskuntavaaleista on kulunut vuosi. Kevään 2017 saattavat tuottaa uusia välikysymyksiä kulttuurista.

  • #kulttuurinvälikysymys: Sebastian Tynkkynen teki videovastineen pakolaisrunolle

    Sebastian Tynkkysen videovastine pakolaisrunolle

    Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen teki oma-aloitteisesti videovastineen #kulttuurinvälikysymys -hankkeen pakolaisaiheiselle runovideolle. Tynkkynen on yksi keskustelijoista tämän illan Kulttuurin välikysymys -ohjelmassa, joka nähdään suorana Yle Teemalla klo 19.30 alkaen. Katso molemmat videot täältä.

  • Li Andersson: Taide on luovan talouden ydin

    Andersson peräänkuuluttaa kulttuuripolitiikkaa.

    Li Andersson (vas.) kertoo olevansa pettynyt hallituksen kulttuuripolitiikkaan lähinnä siksi, ettei sitä ole ollut. ”Vaalien alla oli enemmän keskustelua kulttuurista kuin aikoihin. Olisi ollut tervetullutta reagoida siihen jotenkin.” #kulttuurinvälikysymys kysyy mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu Yle Teemalla 14. huhtikuuta suoraan lähetykseen, jossa taiteilijat ja poliitikot kohtaavat keskusteluissa. Yksi keskustelijoista on Li Andersson.

  • Kaikki menee pieleen: sarjakuvataiteilijat Kaisa Leka, Ville Pirinen ja Juho Juntunen piirtävät maailmantuskassa

    Sarjakuvataitelijat ja maailmanloppu

    Juho Juntusen, Ville Pirisen ja Kaisa Lekan spontaani näkemys siitä, mikä mättää juuri nyt. Lapsuuden itsekkyys kulminoituu hiiltyneeseen maapalloon ja jumalan face palmiin. #kulttuurinvälikysymys kysyy taiteilijoilta mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu suoraan lähetykseen Yle Teemalla 14. huhtikuuta.

  • Vihapuhe uhkaa myös kulttuuria - #kulttuurinvälikysymys selvitti uhkakuvat

    Mitkä ovat suomalaisen kulttuurin uhkakuvat?

    #kulttuurinvälikysymys lähetti kaikille kansanedustajille ja suurelle joukolle taiteen ammattilaisia kyselyn kulttuurin uhkakuvista. Vastanneiden näkemykset ovat linjassa: julkistalouden alasajo ja vihapuhe ovat kulttuurimme suurimmat uhat. #kulttuurinvälikysymys kysyy taiteilijoilta mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu suoraan lähetykseen Yle Teemalla 14. huhtikuuta. Keskustelua taiteen voimasta, uhista ja mahdollisuuksista.

  • "Rajasitko mun tissit pois kuvasta? Miks?" Jenni Kokander paljaana taiteen vuoksi

    Jenni Kokander on paljas Taiteilija.

    ”Yritin kirjoittaa "näkkileivästä", mutta asetelma tuntuikin teennäiseltä ja jotenkin pakoilulta. Mitä jos tekisinkin parodiaa itsestäni ja/tai taiteilijoista?” kirjoittaa näyttelijä Jenni Kokander sähköpostiviestissä. Tästä sai alkusa Me taiteilijat –video. Videossa päähenkilö, "Taiteilija" sanoo: "Me uskalletaan olla paljaana." Ja tämä on totta: hyvinkin paljaana. #kulttuurinvälikysymys kysyy taiteilijoilta mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu suoraan lähetykseen Yle Teemalla 14. huhtikuuta.

  • Timo Harakka: Julkinen valta on jäljessä siitä, mitä taiteessa tapahtuu

    Timo Harakan mielestä kulttuuri on jäänyt ilman linjauksia.

    ”Ei ole näkemystä, minkälaisiin taidealoihin halutaan satsata tai minkälaista identiteettiä Suomi kulttuurin kautta rakentaisi.” Timo Harakan (sd.) mielestä kulttuuri on jäänyt hallituksessa ilman linjauksia, mikä ilmenee konkreettisesti kulttuuriministerin puuttumisena. #kulttuurinvälikysymys kysyy, mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu Yle Teemalla 14. huhtikuuta suoraan lähetykseen, jossa taiteilijat ja poliitikot kohtaavat keskusteluissa. Yksi keskustelijoista on Timo Harakka.

  • Ritva Elomaa: Kansallista kulttuuria pitää vaalia kuin timanttia tai kukkaa

    Elomaa on tyytyväinen hallituksen kulttuuripolitiikkaan.

    ”Kulttuuri on hallitusohjelmassa, eikä edes kovin heikosti. Se tekee tavoitteiden saavuttamisesta paljon helpompaa. Kulttuuriinhan kuuluu myös liikunta.” #kulttuurinvälikysymys kysyy mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu Yle Teemalla 14. huhtikuuta suoraan lähetykseen, jossa taiteilijat ja poliitikot kohtaavat keskusteluissa.

  • Pakolainen saapuu paratiisiin - Maija Vilkkumaa tulkitsee Hassan Blasimin runon

    Hassan Blasimin runo pakolaisesta Maija Vilkkumaan lukemana

    "He vievät sinut omaan paratiisiinsa, sitten piinaavat sinua yötä päivää kauhuillaan sinun silmissäsi, joista loistaa pelko ja toivo." Kirjoittaa Suomessa asuva irakilaiskirjailija Hassan Blasim runossaan Pakolainen paratiisissa jonka nimi on Eurooppa. Blasimin mielestä pakolaisista ei saisi puhua liikaa - ja myönteiselläkin julkisuudella on huonot puolensa. #kulttuurinvälikysymys kysyy taiteilijoilta mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu suoraan lähetykseen Yle Teemalla 14. huhtikuuta.