Hyppää pääsisältöön

Otavan kyläkuvaajat

Pertti Hännisen ohjelmassa vuodelta 1991 tutustutaan Otavan asutustaajaman ja vanhan sahayhteisön elämään sekä ihmisiin Mikkelin maalaiskunnassa, Etelä-Savossa. Alueen kyläkuvaajat ovat tallentaneet paikkakunnan historiaa aina 1920-luvulta lähtien.

Ohjelman keskiössä on kirvesmies ja pidetty kyläkuvaaja Aaro E. Marttinen, "Emppu", joka opiskeli valokuvaamisen alkeet kirjekurssin avulla jo vuonna 1927 tai 1926.

Aaro E. Marttinen 1991.
Aaro E. Marttinen eli Emppu. Aaro E. Marttinen 1991. Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto

Useimmat Empun lasinegatiiveista olivat jo vuonna 1991 tuhoutuneet. Hänellä oli kuitenkin vielä yli neljän sadan valokuvan kokoelma, jotka esittelevät kylän paikallishistoriaa aina 1920-luvun lopusta lähtien.

Ensimmäiset valokuvansa Emppu valmisti savusaunassa. Valonlähteenä tilassa toimi punalasinen öljylamppu, ikkunat oli peitetty, jotteivät valokuvat menneet kehittäessä pilalle. Emppu kuitenkin käytti ikkunaa myös hyväkseen ensimmäisten kuvien valottamisessa. Sauna oli tilana hyvä, koska se pysyi edellisillan löylyistä lämpimänä myös talvisaikaan.

Emppu teki kuvaamisesta itselleen ammatin. Hän liikkui ympäri pitäjää polkupyörällään ja otti vastaan toimeksiantoja tapahtumissa ja juhlissa.

Joten kuten hän sitten siinä kuvassa oli, nojaten morsiameen.― Emppu Marttinen muistelee hääkuvausta

Valokuvaaja joutui ajoittain myös varsin värikkäisiin tilanteisiin. Eräitä häitä kuvatessaan, Emppua kysyttiin jopa korvaavaksi sulhaseksi, koska virallinen mies oli jo ennen seremoniaa aivan liiallisesti humaltunut. Sulho saatiin kuitenkin lopulta tolpilleen ja potretitkin onnistuivat, vaikka aviomies ei aivan tärisemättä hääkuvassa pysynytkään.

Vuonna 1989 Juhani Ripatti ja Raimo Virtanen kokosivat valokuvanäyttelyn, joka sai nimekseen Ulkomailla Otavassa. Emppu Marttisen otosten lisäksi näyttelyyn päätyi jo vuonna 1917 valokuvaamisen aloittaneen Emil Tuukkasen kuvia. Ohjelmassa Tuukkasen veljenpoika Pentti Tuukkanen muistelee setänsä valokuvaharrastusta, jota hän sai todistaa pikkupoikana.

Valokuvien lisäksi näyttelyyn oli koottu myös vanhaa valokuvakalustoa, joista varhaisimmat olivat saksalaista alkuperää.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto