Hyppää pääsisältöön

Saab-Valmetin henkilöautotehdas nousi Suomeen ennätysajassa

Valtioneuvoston annettua keväällä 1966 Valmetin tehtäväksi tutkia henkilöautotehtaan perustamismahdollisuuksia tapahtui kaikki niin nopeasti, että kolmen vuoden päästä valmistui jo ensimmäinen auto Uudessakaupungissa. Dokumentti vuodelta 1993 kertoo tehtaan synnystä ja sen ensimmäisistä vuosikymmenistä.

Yhteistyötarjouksia pyydettiin 15 autotehtaalta. Lopulta valtionyhtiö Valmetin yhteisyritykseksi valikoitui ruotsalainen Saab-Scania. Dokumentissa spekuloidaan, että Kekkosen ja ruotsalaisen vaikutusvaltaisen pankkiirin Marcus Wallenbergin ystävyydellä olisi ollut myötävaikutusta asiaan.

Saab-Valmetin autotehdas perustettiin Saab-Scanian ja suomalaisen valtionyhtiö Valmetin yhteisyritykseksi. Sijainniksi valikoitui Uusikaupunki, osittain sen hyvien kulkuyhteyksien ansiosta.

Tehtaan peruskivi muurattiin vuonna 1967 juhlamenoin presidentti Urho Kekkosen johdolla.

Kaksi vuotta myöhemmin valmistuivat ensimmäiset Saabit. EKA-96 rekisterikilvin varustettu sininen menopeli lahjoitettiin presidentti Kekkoselle. 95 ja 96 malleja toimitettiin seuraavina vuosikymmeninä myös poliisilaitoksen käyttöön lähes 200 kappaletta ja mallia 99 lähes kaksi tuhatta.

Aluksi tehtailla toteutettiin pelkkä kokoonpano, sillä autojen osat tuotiin Saabin tehtailta Ruotsista valmiiksi hitsattuina ja maalattuina.

Ensimmäiset kymmenen vuotta tehtaalla valmistettiin vain Saabin malleja. 1980-luvulla ne saivat seurakseen Chryslerin ja Talbotin ja 90-luvulla Opelin ja Ladan sekä myöhemmin muun muassa Porschen ja Mercedes-Benzin.

Ohjelman valmistumisen aikaan Saab-Valmet oli muutosten keskellä ja laman jälkeinen aika oli tuonut haasteita tuotantoon. Kun ohjelma tuli televisiosta huhtikuussa 1993 sen alussa ja lopussa nähtiin toimittaja Börje Holmlund kertomassa tehtailla meneillään olevista muutoksista, joihin kuuluivat muun muassa mittavat lomautukset.

Sittemmin tehtaan nimi muutettiin Valmet Automotiveksi ja yhtiö on uudistanut toimintaansa voimakkaasti 2000-luvulla.

Lue lisää:

Ensimmäinen Suomessa valmistettu Saab

Ensimmäinen suomalainen Saab seppelöidään

Ensimmäinen suomalainen henkilöauto, EKA-96-rekisterikilvellä varustettu Saab 96, sai valmistuttuaan nokkapellilleen seppeleen. Saabin saga päättyi vuonna 2009.

Lue lisää:

Työmiehiä istumassa rakennustyömaalla Uudessakaupungissa

Uusikaupunki teollistui vauhdilla

Arvi Auvisen ohjaama kantaa ottava dokumentti vuodelta 1970 kertoo nopean teollistumisen seurauksista ihmisten, kaupungin ja luonnon välisissä suhteissa Suomen teollistuneimmalla paikkakunnalla, Uudessakaupungissa.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto