Hyppää pääsisältöön

Saab-Valmetin henkilöautotehdas nousi Suomeen ennätysajassa

Valtioneuvoston annettua keväällä 1966 Valmetin tehtäväksi tutkia henkilöautotehtaan perustamismahdollisuuksia tapahtui kaikki niin nopeasti, että kolmen vuoden päästä valmistui jo ensimmäinen auto Uudessakaupungissa. Dokumentti vuodelta 1993 kertoo tehtaan synnystä ja sen ensimmäisistä vuosikymmenistä.

Yhteistyötarjouksia pyydettiin 15 autotehtaalta. Lopulta valtionyhtiö Valmetin yhteisyritykseksi valikoitui ruotsalainen Saab-Scania. Dokumentissa spekuloidaan, että Kekkosen ja ruotsalaisen vaikutusvaltaisen pankkiirin Marcus Wallenbergin ystävyydellä olisi ollut myötävaikutusta asiaan.

Saab-Valmetin autotehdas perustettiin Saab-Scanian ja suomalaisen valtionyhtiö Valmetin yhteisyritykseksi. Sijainniksi valikoitui Uusikaupunki, osittain sen hyvien kulkuyhteyksien ansiosta.

Tehtaan peruskivi muurattiin vuonna 1967 juhlamenoin presidentti Urho Kekkosen johdolla.

Kaksi vuotta myöhemmin valmistuivat ensimmäiset Saabit. EKA-96 rekisterikilvin varustettu sininen menopeli lahjoitettiin presidentti Kekkoselle. 95 ja 96 malleja toimitettiin seuraavina vuosikymmeninä myös poliisilaitoksen käyttöön lähes 200 kappaletta ja mallia 99 lähes kaksi tuhatta.

Aluksi tehtailla toteutettiin pelkkä kokoonpano, sillä autojen osat tuotiin Saabin tehtailta Ruotsista valmiiksi hitsattuina ja maalattuina.

Ensimmäiset kymmenen vuotta tehtaalla valmistettiin vain Saabin malleja. 1980-luvulla ne saivat seurakseen Chryslerin ja Talbotin ja 90-luvulla Opelin ja Ladan sekä myöhemmin muun muassa Porschen ja Mercedes-Benzin.

Ohjelman valmistumisen aikaan Saab-Valmet oli muutosten keskellä ja laman jälkeinen aika oli tuonut haasteita tuotantoon. Kun ohjelma tuli televisiosta huhtikuussa 1993 sen alussa ja lopussa nähtiin toimittaja Börje Holmlund kertomassa tehtailla meneillään olevista muutoksista, joihin kuuluivat muun muassa mittavat lomautukset.

Sittemmin tehtaan nimi muutettiin Valmet Automotiveksi ja yhtiö on uudistanut toimintaansa voimakkaasti 2000-luvulla.

Lue lisää:

Ensimmäinen suomalainen Saab seppelöidään

Ensimmäinen suomalainen henkilöauto, EKA-96-rekisterikilvellä varustettu Saab 96, sai valmistuttuaan nokkapellilleen seppeleen. Saabin saga päättyi vuonna 2009.

Lue lisää:

Työmiehiä istumassa rakennustyömaalla Uudessakaupungissa

Uusikaupunki teollistui vauhdilla

Arvi Auvisen ohjaama kantaa ottava dokumentti vuodelta 1970 kertoo nopean teollistumisen seurauksista ihmisten, kaupungin ja luonnon välisissä suhteissa Suomen teollistuneimmalla paikkakunnalla, Uudessakaupungissa.

Kommentit
  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.

  • Robotti-termi syntyi tšekkiläisten maaorjien raadannasta

    Näytelmäkirjailija lanseerasi käsitteen 1920-luvulla.

    Kun puhumme roboteista, puhumme tšekkiläisistä maaorjista. Kirjailija Karel Čapek kuvasi ihmisiä palvelevia koneita roboteiksi ensimmäisen kerran näytelmässään R.U.R. Rossum's Universal Robots vuonna 1920. Näytelmä sai valtaisan suosion Keski-Euroopassa ja se käännettiin yli 30 kielelle. Robotti-termi levisi nopeasti kielenkäyttöön näytelmän Lontoossa ja New Yorkissa saaman menestyksen myötä.

  • Jamiroquain ympäristökriittisessä happofunkissa pärisevät V-moottorit ja kokaiini

    Musiikkivideokooste 1990–2000-luvuilta.

    Brittiläisiltä acid jazz -lähteiltä maailmanlistoille purkautunut Jamiroquai on epätavallinen 1990-luvun musiikillinen menestystarina. Nörttimäisellä pieteetillä soittavaa funkpumppua saattoi ihastella anarkiaa puhisevan teinin lisäksi jäyhempikin nuottipoliisi. Elävä arkisto koosti yhtyeen musiikkivideoita kahdelta vuosikymmeneltä.

  • Raija Orasen harvoin kuullut kasarikuunnelmat nyt Areenassa!

    Suosikkikirjailijan kuunnelmat ovat taattua laatua.

    Pitkän ja mittavan uran tehnyt käsikirjoittaja ja kirjailija Raija Oranen täyttää 2.8.2018 70 vuotta. Juhlistamme tapausta julkaisemalla Areenassa neljä Orasen radiodraamaa: kaksi lapsille ja kaksi aikuisille.

  • Outi Hovatta – hedelmöityshoitojen pioneeri ja kantasolututkimuksen johtava asiantuntija

    Outi Hovatta on urallaan edistänyt lääketiedettä jo vuosia.

    Outi Hovatta (s. 1946) on tutkimuksillaan mullistanut lääketiedettä maailmanlaajuisesti jo lukuisten vuosien ajan. Hän on erikoistunut työssään hedelmöityshoitoihin sekä kantasolututkimukseen ja on alallaan maailman kuuluisimpia tutkijoita. Maan Mainiot -sarjan jaksossa Outi Hovatta – Tutkija luonnostaan tutustutaan Hovatan työnkuvaan sekä vapaa-ajanviettopaikkoihin.

  • Katja Kettu – sodassa ja rakkaudessa

    Katja Kettu Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012

    Kirjailija ja animaatio-ohjaaja Katja Kettu istuutuu Maarit Tastulan seuraan keskustelemaan kirjoistaan, anarkismista ja seksuaalisesta vallankäytöstä. Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Radiopersoona Eero Saarenheimo raportoi rintamalta ja uppoutui Välimeren kulttuuriin

    Kulttuuritoimittajan elämätyön pohjalta tehty radiosarja.

    Toimittaja Eero Saarenheimon (1919–2018) vaikutus radion kulttuuriohjelmien kehittämisessä oli merkittävä. Saarenheimo painotti ohjelmissaan kansainvälisyyttä ja sivistystä. Radiopersoona-sarjassa vuodelta 2010 kuullaan paitsi Saarenheimoa itseään, myös valikoituja otteita hänen ohjelmatuotannostaan.