Hyppää pääsisältöön

"Turkkia johdetaan kuin mafiaa" – Erdoğan jakaa kansansa

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin politiikka jakaa turkkilaiset monella tapaa. Hän otti 2010-luvulla käyttöönsä vanhan kielikuvan mustavalkoisesta Turkista, jossa mustia ovat kaikki hänen kannattajansa, eli niin sanotut perusturkkilaiset, ja valkoisia kaikki muut.

Skip Twitter post

Erdoğan toimi 12 vuotta Turkin pääministerinä ennen valintaansa maan ensimmäisissä suorissa presidentinvaaleissa elokuussa 2014. Hänen pääministerikaudellaan Turkin talous kasvoi kolminkertaiseksi, mutta niin kasvoi myös ajatuksellinen kuilu konservatiivisten ja liberaalien välillä. Erdoğan otti käyttöön Turkin modernisoineen Mustafa Kemal Atatürkin aikana käytetyn jaon mustiin ja valkoisiin. Atatürkin aikana valkoisia olivat hallitsevaan eliittiin kuuluvat, mustia työläiset.

Erdoğanin politiikkaan kuuluu vahvasti islam, jolla hän on saavuttanut maaseudun vahvan tuen. Islamin näkyminen politiikassa on uutta maallistuneessa Turkissa. Erdoğan muun muassa kumosi Atatürkin aikaisen huivikiellon valtion virastoissa ja yliopistoissa.

"Turkkia hallitaan kuin mafiaa, ja mafiaa johtaa Erdoğan. Hän on aivan kuin turkkilainen Putin", kuvailee toimittaja Ahmet Şık, joka on tutkinut Erdoğanin päävastustajaa, Yhdysvalloissa asuvaa Fethullah Gülenia.

Ulkolinja-ohjelma vuodelta 2014 kertaa paitsi Erdoğanin valtakautta pääministerinä, myös hänen presidenttiytensä alkua. Erdoğan aloitti massiivisia rakennus- ja uudistusprojekteja, kuten uuden sillan rakentaminen Bosporinsalmen yli Istanbulissa. Toinen massiivinen Istanbulia koskeva rakennussuunnitelma koski yhtä Istanbulin kuuluisinta puistoa, Geziä. Sen paikalle Erdoğan suunnitteli ostoskekusta. Tämä suunnitelma sai kaupunkilaiset suunniltaan. Heidän olohuoneensa vietäisiin, jotta grynderit rikastuisivat.

Erdoğan on kuin turkkilainen Putin

Puistoa suojelemaan syntyi hallintoa vastustava liike, joka sai nimensä puistosta. Pikkuhiljaa liike laajeni vastarintaliikkeeksi maassa, jossa aiemmin vain armeija oli uhmannut poliittista johtoa. Istanbulin keskusta muuttui pian taistelutantereeksi.

Mielenosoittaja heittää savukranaatin takaisin poliisille Istanbulissa
Mielenosoittaja heittää savukranaatin takaisin poliisille Istanbulissa Kuva: Yle kuvanauha turkki

"Ensimmäistä kertaa ihmiset ryhtyivät vastarintaan puhtaasti omasta aloitteestaan", kertoi istanbulilainen aktivisti ja valokuvaaja Fatih Pinar.

Vastarintaliikkeeseen yhtyivät vasemmistolaiset, etniset ja uskonnolliset vähemmistöt ja kaikki, jotka halusivat puolustaa omaa maallista maailmankatsomustaan. Puiston sijaan vastarintaa tehtiinkin islamilaisen arvokonservatismin leviämiselle.

"Gezin mielenosoittajien elämäntyyli on tyystin erilainen kuin islamisteilla", pohti kansanedustaja Binnaz Toprak. Hänen mielestä elämäntapaeroja kuuluukin olla, kunhan valtaapitävä ei käytä näitä eroja poliittisesti hyväkseen. Juuri näin Erdoğan on tehnyt ja samalla eroista on tullut syviä. Toprakin mukaan ihmisryhmät eivät enää siedä toisiansa Turkissa.

Samaa mieltä on myös Pinar, jonka mielestä Erdoğan ajattelee, että riittää, kun puolet äänestää häntä.

"Puolet riittää, kunhan saa tukijat pysymään hänen puolellaan ja esittää vastustajat vihollisina", analysoi Pinar. Hänen mukaansa noita vihollisia ovat esimerkiksi aleviitit, kurdit, armenialaiset ja vasemmisto.

Presidentin puolustajat näkevät Gezi-liikkeen sekasorron tavoittelijana, joka haluaa kaataa hallituksen ja häiritä paikallisvaaleja. Heidän mukaansa osa turkkilaisista medioista pyrkii kertomaan Turkin tapahtumista väärennettyä kuvaa ulkomaille.

"Poliisin otteet haluttiin esittää rajuina. Kyse ei kuitenkaan ollut poliisiväkivallsta, vaan viranomaiset halusivat vain lopettaa salaliiton alkuunsa", kertoi yrittäjä Metin Karaduman.

Moni Erdoğanin kanssa eri mieltä oleva media onkin joutunut ahtaalle ja aiemmin hiljennetyt uskonnolliset mediat saaneet lisää valtaa.

Erdoğanin linjaa ei voi sanoa vankkumattomaksi, sillä hänen politiikkansa on ollut hyvin joustava. Alussa hän lähti kuljettamaan Turkkia kohti EU:ta, mutta sittemmin hän on kurottanut kohti Aasiaa ja kääntänyt selkänsä Euroopalle. Pääministerikautensa alussa hän demokratisoi Turkkia marginalisoimalla aiemmin niin mahtavan armeijan pois politiikasta, mutta sittemmin Erdoğanin politiikasta on tullut isevaltaisempaa.

Itsevaltaisuudesta kertoo myös se, että kaikki Erdoğanin vastustajat leimataan güleniläisiksi ja heitä voidaan syyttää salaliitosta. Myös sosiaalisen median palveluita, kuten YouTube ja Twitter, on rajoitettu. Niissä kun ääneen pääsee kuka vain. Kertovaa kuitenkin on, että Erdoğan itse käyttää sosiaalista mediaa hyväkseen luodessaan imagoaan.

Kuten arabikevään tapahtumissa, myös Gezi-liikkeen ympärille on muodostunut taiteilijoiden yhteenliittymä. Alla on katsottavissa MTV:n Rebel Music -dokumenttisarjan osa Flowers of Gezi Park, joka kertoo turkkilaisesta vallankumousmusiikista. Dokumentti on turkiksi ja se on tekstitetty englanniksi.

Skip Twitter post

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto