Hyppää pääsisältöön

800 miljoonan verovedätys: käsikirjoitus

”Minkä takia niin kun poliitikot niin ilman kritiikkiä tavallaan tähän suostuivat, niin se on kyll hämmentävää, että mikä oli sen ajatuksen takana. Ajatteliko kukaan yhtään mitään?”

MOT-tunnus

”Jos alottelee fiilistelypohjalta, niin mä oon ylpeä siitä että meidän porukka sai päätökset aikaan.”
(pääministeri Jyrki Katainen 21.3.2013 Ylen tv-uutisissa)

Pääministeri Jyrki Katainen ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kertoivat maaliskuussa 2013 hallituksen kehysriihessä historiallisesta päätöksestä. Yritysvero pudotetaan kerralla 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Suomesta tuli Pohjolan veroparatiisi.

”Tää oli meidän sukupolven velvollisuus näyttää, että mekin kykenemme kantamaan vastuuta ja tekemään isojakin uudistuksia, joilla vahvistetaan tulevaisuudenuskoa ja luodaan edellytyksiä talouskasvulle ja uusien työpaikkojen syntymiselle.”
(valtiovarainministeri Jutta Urpilainen 21.3.2013 Ylen tv-uutisissa)

Roimalla veroalella hallitus halusi ravistella lamaantunutta taloutta hereille. Luvassa oli investointeja, työpaikkoja, verotuloja.

Elinkeinoelämän keskusliiton silloinen puheenjohtaja Ilpo Kokkila vakuutti, että nyt on firmojen aika näyttää. Syntyi vaikutelma, että nyt alkaa tapahtua.

800 MILJOONAN VEROVEDÄTYS

MOT kysyy, miksi avokätinen yritysveroale ei näytä osuneen maaliinsa.

Käymme kolmessa tuoreessa investointikohteessa kysymässä, miksi nämä investoinnit on tehty Suomeen. Ensin Saloon, jossa entiseen Nokian tehtaaseen on rakennettu lääkevalmistaja Orionin lääkepakkaustehdas.

Virve Laitinen, toimitusketjun johtaja, Orion:
”Tänne Saloon meille toimitetaan tabletit meijän Espoon ja Turun tehtailta ja täällä tapahtuu sekä näihin pakkaamiseen tarvittavien materiaalien ja tablettien varastointi, sen jälkeen ne pakataan täällä tölkkeihin tai sitten tällasiin blistereihin ja ovat valmiina myyntipakkauksista sitten jaeltaviks globaaleille markkinoille.”

Tehdas on tuonut 150 työpaikkaa Nokian ja Microsoftin irtisanomisten runtelemaan kaupunkiin. Osa tehtaan työntekijöistä on siirtynyt Saloon Orionin Turun- ja Espoon-tehtailta.

Virve Laitinen, toimitusketjun johtaja, Orion:
”Se oli sitten hyvä sattuma, et täällä oli tehdastilaa olemassa, joka sopi sit meijän tarkotuksiin ja tottakai etu oli myös se, että henkilöstö oli hyvin saatavilla, kun tätä toimintaa alotettiin.”

Orion on viimeisen kolmen vuoden aikana investoinut Suomeen lähes 200 miljoonaa euroa. Suurin satsaus on kymmeniä miljoonia euroja maksanut lääkkeiden pakkaustehdas, joka avattiin maaliskuussa 2014.

Virve Laitinen, toimitusketjun johtaja, Orion:
”Korvausinvestointeja pitää tietysti koko ajan tehdä, että koneisto on hyvässä kunnossa. Mutta sen lisäks on hyvä asia ollu, et me ollaan investoitu kasvuun. Eli käytännös meil on ollu tarvetta laajentaa meijän niin kun kapasiteettia tuotannon ja pakkaamisen ja myös varastoinnin osalta.”
”Suomessahan tietysti se hyvä puoli, että meill on perusasiat hyvässä kunnossa eli infra on hyvässä kunnossa, ja se on hyvä perusta sille, kun lähtee isoja investointipäätöksiä tekemään.”

MOT:
"Oliko yhteisöveron alennuksella vaikutusta Orionin investointiin?"

Virve Laitinen, toimitusketjun johtaja, Orion:
”No sinällään se on ihan positiivinen päätös. Meillä se ei oo ollu niin ku keskeisin kriteeri, eikä näissä investointipäätöksissä, eikä esimerkiks Salon osalta ollu millään tavalla merkittävä vaikutus.”

Suomessa on viime vuosina tyhjentynyt monia tehtaita. Vuodesta 2007 esimerkiksi Nokia ja Microsoft ovat irtisanoneet noin 8000 työntekijää Suomessa. Saman verran väkeä on potkittu pois metsäteollisuudesta. Tehdasteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on laskenut nopeasti.

Suomi on jäänyt monista kilpailijamaistaan yritysten investointiasteessa. Suomi on kilpailijoita jäljessä myös ulkomailta tulevissa investoinneissa. Aineettomissa investoinneissa, kuten tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, Suomen etumatka on kaventunut selvästi. Se johtuu erityisesti Nokian investointien laskusta.

Etlan tutkimusjohtajan mukaan laskevia investointikäyriä selittävät teollisuuden rakennemuutos, huono suhdanne ja heikentynyt kilpailukyky, jota ovat syöneet tuottavuuden hidas kasvu ja palkkojen nousu. Viime vuosina on tehty kuitenkin maltillisia palkkaratkaisuja.

Mika Maliranta, tutkimusjohtaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos:
”Yritykset eivät katso, että heidän kannattaa lisätä tuotantotoimintaa Suomessa, vaan ne tekee sen arvion, että heille on taloudellisesti kannattavampaa investoida johonkin toiseen maahan. Varsinkin meillä on tää ongelma teollisuudessa. Siinä osassa taloutta, jossa tuotetaan tavaroita ja palveluita vientimarkkinoille.”

Kun Metsä Group ilmoitti huhtikuussa yli miljardin investoinnista Äänekosken uuteen sellutehtaaseen, pääministeri Alexander Stubb arvioi, että Jyrki Kataisen hallituksen veronalennus tepsii.

Mika Maliranta, tutkimusjohtaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos:
”Sikäli kun tällaisia vaikutuksia toivotaan, niin ei en vielä kauhean mittavasti vielä pitäisi näkyäkään.”

Jussi Mustonen, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto:
”Meidän teollisuuden osalta ensimmäiset ennakoinnit vuoden alulta, jotka saadaan vähän ajan kuluttua lisää, kertoo että tämä alaspäinmeno olisi pysähtynyt. Onko se kiinni tästä yhteisöverokannan muutoksista, jonka voimassaoloaika on vasta yksi vuosi, ja tarkotus onkin että se on pitkän aikavälin rakenteellinen tekijä, sitä on vaikea sanoa.”

Yritysten investointihalut eivät näytä kuitenkaan kasvaneen. Suomen Yrittäjien helmikuun barometrissa pienten ja keskikokoisten yritysten investointihalukkuus vajosi alimmilleen kyselyn 20-vuotisen historian aikana.

Jussi Mustonen, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto:
”Myöskin taloudellinen yleisnäkymä on varmaan heikoimmillaan moneen vuosikymmeneen tai vuoteen. Kansainvälinen tilanne on erittäin heikko, Suomen talous on kolmatta vuotta taantumassa ja jatkaa taantumassa, et ei ihme että näkymä on huono.”

Yhteisöveron alennuksesta ei ole ollut apua myöskään kasvavaan työttömyyteen. Se on noussut jo yli 10 prosenttiin.

Joni Holmroos, toimitusjohtaja:
”Kyll se taitaa aika huonosti olla toiminut, työpaikat on Suomessa vähentyny.”

Turkulainen Joni Holmroos on 40 henkeä työllistävän suomalaisen yrityksen toimitusjohtaja. Hän ei halua esiintyä yrityksen nimissä. Holmroos hämmästeli isoa yritysveroalea jo sitä tehtäessä.

Joni Holmroos, toimitusjohtaja:
”Minkä takia niin kun poliitikot oli niin ilman kritiikkiä tavallaan tähän suostuivat, niin se on kyll hämmentävää, mitä oli siinä ajatuksena takana.”
”Tämmösillä yrityksillä ku toimii Suomessa, niin yhteisövero on semmonen vero, johon tavallaan ei voi vaikuttaa ja se on sitt otetaan vasta voitosta, yrityksen mahdollisesti tekemästä voitosta pois. Niin ei sill oikeestaan siihen liiketoiminnan, siihen ainakaan investointien kannattavuuteen, tehdäänkö niitä investointeja, onko tää kannattava. Se yhteisövero ei oikeestaan juurikaan vaikuta siihen arviointiin.”

Holmroosin mielestä kyse ei ole siitä, että yhteisöveron alennus ei ole ehtinyt vielä vaikuttaa.

Joni Holmroos, toimitusjohtaja:
”En mä kyllä usko, että se suhdanne sitä tilannetta oikeestaan muuttaa. Kyllä Suomessa investoidaan, jos investoinnit kannattavia ja tääll on kohtuulliset edellytykset tehdä liiketoimintaa. Ja kyll sitten on myös kohtuullista, että jos yritykset maksais voitosta jonkun veron sitten tälle yhteiskunnalle, joka järjestää tänne tiet ja tota noin niin palvelut ja heille koulutettuu työvoimaa.”

Teollisuuden ja palvelualan työnantajia edustavan Elinkeinoelämän keskusliiton esityslistalla yhteisöveron alentaminen on pysyvästi. Veroa onkin laskettu 10 vuoden aikana lähes 10 prosenttiyksikköä.

Jussi Mustonen, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto:
”Meidän on juostava yhtä kovaa kun meidän kilpailijat. Et jos me omaehtoisesti jättäydytään jälkeen, niin me ammutaan vaan omaan nilkkaamme.”

Vaikka yhteisöveron alennuksen uskottuja vaikutuksia ei vielä näy, EK ei epäile sen hyötyä.

Jussi Mustonen, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto:
”Kun se investointihalukkuus syntyy, kun olosuhteet on oikeat, niin yhteisöverokanta ohjaa investointeja Suomeen, se ohjaa niitä suuremmiksi kuin muuten olisi tilanne.”

Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ajoi yhteisöveron laskua 20 prosenttiin. Laitoksen tutkimusjohtaja sanoo, että yksittäisten yritysten tilanteet eivät kerro totuutta.

Mika Maliranta, tutkimusjohtaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos:
”Yksittäinen yritys voi kyllä ajatella, että minun yritykseni tän hetkisiin investointipäätöksiin ei ole vaikutusta. Mutta kun meillä on kymmeniätuhansia ja satojatuhansia yrityksiä ja jokainen voi ottaa pikkaisen huomioon, sillä tavalla, että kukaan ei erikseen kiinnitä huomiota, niin silti kansantalouden tasolla me nähdään kuitenkin vaikutus, joka voi olla jo paljon olennaisempi.”

Kataisen hallitus laski yritysveroa ensin 26 prosentista 24,5 prosenttiin vuoden 2012 alusta. Syksyllä 2012 Ruotsin hallitus kertoi laskevansa yritysveron 22 prosenttiin. Valtiovarainministeri Urpilainen sanoi silloin, että Suomen ei kannata lähteä aggressiiviseen verokilpailuun, koska siinä vain verotulot katoavat.

Syksyllä 2012 Kataisen hallituksen elinkeinoministeri Jyri Häkämies siirtyi Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajaksi. Helmikuussa 2013 hän vaati yhteisöveroa 15 prosenttiin. Nyt hallitus oli jo valmis verokilpailuun. Vero pudotettiin 20 prosenttiin, Ruotsin ja Viron alle. Viro laski veronsa Suomen tasolle tänä vuonna.

Mika Maliranta, tutkimusjohtaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos:
”Yhteisöveron alentaminen on yksittäisen maan kannalta järkevää politiikkaa. Ei kaikki maat siihen muuten olisi ryhtyneet. Pienellä maalla on vielä isompi paine lähteä verokilpailuun kuin suurilla mailla.”

Matti Tuomala, kansantaloustieteen professori, Tampereen yliopisto:
”Jos tällaiset syrjämaat, niin kuin Suomi Euroopan mielessä, lähtee mukaan tähän verokilpailuun, niin tulos on vaan se, että syrjäiset maat menettää verotuloja.”

Veroprosenttikilpailun kannattavuuteen vaikuttaa myös se, paljonko yritykset todella maksavat veroja.

Matti Tuomala, kansantaloustieteen professori, Tampereen yliopisto:
”OECD:n arvioiden mukaan keskimäärin jonkinlaisten monikansallisten yhtiöiden veroaste on noin viisi prosenttia keskimäärin ja sit muilla se on 20 prosenttia ja siinä on valtava kuilu.”

Verohallinnon laskelmien mukaan suuryritykset ovat maksaneet viime vuosina Suomessa liikevoitostaan yhteisöveroa tavanomaisesti alle 10 prosenttia, kun taas pienemmät yritykset ovat maksaneet yli 20 prosenttia. Sen arvioidaan johtuvan siitä, että suuryrityksillä on paremmat mahdollisuudet suunnitella verotustaan.

Elinkeinoelämän keskusliitto kiistää verottajan laskelmat. EK:n mukaan on harhaanjohtavaa, että verottaja on laskenut veroasteen arvioidusta liikevoitosta eikä todellisesta voitosta.

Jussi Mustonen, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto:
”Kyl siis Suomessa verotettavaan tulee kohdistumaan tää 20 prosentin verokanta ja se on juuri se minkä yritykset maksaa, että kyllä tämä on kiistatonta että eivät yritykset voi sitä välttää. Ja jos tämmöstä mahdollisuutta pitkälläkin aikavälillä on mahdollista tehdä, että yritys voi sijottua eri maihin, tai tehdä operaatiot muualla kun Suomessa, niin juuri tämmösiin tapauksiin me tarvitaan kilpailukykynen yhteisöverokanta.”

Venäläinen hakukoneyhtiö Yandex käynnisti viime vuoden lopulla Mäntsälään rakentamansa datakeskuksen. Siellä säilötään hakukoneen toimintaan tarvittavia tietoja suurissa tietokonesaleissa. Investointi maksoi 80 miljoonaa euroa.

Ari Kurvi, datakeskuksen päällikkö, Yandex:
”Yandex yrityksenä on Venäjällä muutaman nörtin perustama yritys tuolla 90-luvun loppupuolella. Ja sitten nyt tällä hetkellä ollaan Venäjän markkinoilla vallitsevassa asemassa ja yrityksessä on noin kuustuhatta työntekijää.”

Yandexilla ei ole muita näin suuria datakeskuksia Venäjän ulkopuolella. Suomessa yhtiön palkkalistoilla on 17 työntekijää, ja saman verran vartioinnissa, siivouksessa ja kunnossapidossa.

Ari Kurvi, datakeskuksen päällikkö, Yandex:
”Suomi oli siinä mielessä looginen sijainti, kun me ollaan lähellä heidän päämarkkina-aluetta, elikkä Venäjää. Ja toinen on se, että meidän investointi oli tänne helppo toteuttaa tän rajaläheisyyden vuoksi. Tääl on edullinen sähkö, tääl on hyvät tietoliikenneyhteydet sekä tääl on erittäin helppo löytää koulutettua työvoimaa sitten tänne operatiiviselle työpuolelle.”

Myös Yandexin kilpailija Google ja tietotekniikkayhtiö Microsoft ovat viime vuosina avanneet datakeskukset Suomessa. Yandex kaavailee samalle tontille vielä kolmea samankokoista datakeskusta.

Ari Kurvi, datakeskuksen päällikkö, Yandex:
”Me ollaan rauhallisessa paikassa Euroopassa. Tää on hyvin niinkun vakaa yhteiskuntajärjestelmä, -järjestys meillä. Asiat on hyvin ennakoitavissa ja meiän lainsäädäntö muuttuu hitaasti. Energiaverotus, mikä oli yks iso asia, koulutus ynnä muut tällaset asiat, niin ne on varmaan niitä suurimpia, suurimpia. Ja sitten luontaisesti tämä kylmä ilmanala helpottaa tätä meiän lämmönsiirtoa sitten joka puolelle.”

Datakeskusten kannalta sähköveron suuruus on selvästi oleellisempi tekijä kuin alhainen yritysvero.

Ari Kurvi, datakeskuksen päällikkö, Yandex:
”Keskuksen operatiivisista kuluista niin valtaosa tulee sähkölaskusta. Elikkä se on kokoluokassa 60–70 prosenttia operatiivisista kustannuksista on puhtaasti energian hintaa. Ja siellä verohyöty näkyy sitten tietysti omalta osaltaan niin kaikkein merkittävämpänä säästönä sitten kustannuksissa.”

Tähän mennessä historiallisen veroalen selvästi havaittu vaikutus on se, että valtio menetti viime vuonna noin 800 miljoonaa euroa yhteisöveroja. Tällä summalla rahoitettaisiin valtion budjetista esimerkiksi koko poliisin toiminta.

Matti Tuomala, kansantaloustieteen professori, Tampereen yliopisto:
”Se on siltä osin vähentänyt verotuloi ja suora vaikutus on tietysti, että se on lisännyt velan ottoa. Se on oikeastaan ainoa mitä tiedetään varmuudella.”

MOT:
"Kävikö tässä nyt päinvastoin kun toivottiin?"

Jussi Mustonen, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto:
”No koko taloudessa on käynyt päinvastoin kun toivottiin, koska tilanne on mennyt huonompaan, ennakointihan oli se että Suomen talous kääntys ja edelleen mennään alamäkeä.”

”Meidän vero-osasto on arvioinut, että sen dynaamiset vaikutukset on noin puolet siitä eli se todellinen kustannus on sitten mikä valtiolle verotulon menetyksinä aiheutuu, niin tästä puolet.”
(valtiovarainministeri Jutta Urpilainen 21.3.2013 Ylen tv-uutisissa)

Maaliskuussa 2013 valtiovarainministeri Urpilainen arvioi, että yhteisöveroalen niin sanotut dynaamiset vaikutukset toisivat menetetyistä verotuloista takaisin puolet.

Epäselväksi tosin jäi, millä aikavälillä. Jutta Urpilainen ei halunnut antaa haastattelua tähän ohjelmaan.

Matti Tuomala, kansantaloustieteen professori, Tampereen yliopisto:
”Luulis, että hallituksenkin näkemys oli se, että koska talous on vaikeuksissa, niin täytyy aika pikaisesti saada näitä vaikutuksia. Kai nyt ainakin voidaan sanoa, että ei se lyhyellä aikavälillä ole toiminut. Että lähinnä verotulojen menetys on keskeinen vaikutus ollut.”

Dynaamiset vaikutukset tarkoittavat sitä, miten veromuutokset vaikuttavat yritysten toimintaan ja sitä kautta kertyviin veroihin. Hallitus ilmeisesti luotti siihen, että veroale yllyttää yritykset tuomaan voittojaan nopeasti Suomeen verotettavaksi.

Jussi Mustonen, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto:
”Nyt meil on tämä yhteisöverokannan alennus ollut yhden vuoden voimassa. Staattiset laskelmat kertoo että tappio olisi 900 miljoonaa. Luvut kertoo tällä hetkellä et se oli vaan 800. Onks tää dynaamisten vaikutusten ansiota tai jotain muuta on tietysti kysymyksen alainen asia.”

Seppo Kari, tutkimusjohtaja, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus:
”On todennäköstä, että nää vaikutukset ei oo ehtiny toteutua, varsinkin investointikanavan kautta.”

Urpilaisen esittämä arvio dynaamisista vaikutuksista oli peräisin Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Siellä asiaa ovat arvioineet Seppo Kari ja Olli Ropponen kansainvälisten tutkimusten perusteella.

Seppo Kari, tutkimusjohtaja, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus:
”Näyttäs siltä, että tää ministeriön tai hallituksen arvio sijottuu hyvin sen sinne uskottavaan vaihteluväliin ja itse asiassa keskiarvovaikutus, kirjallisuuden viittaama keskiarvovaikutus voi olla jopa suurempi.”
”Minusta on luontevaa ajatella, että se on parasta tietoo, mitä on käytettävissä.”

Hallituksen lakiesityksessä marraskuussa 2013 veroalennuksen dynaamisia vaikutuksia ei enää arvioitu, mistä Valtiontalouden tarkastusvirasto ministeriötä moitti. Virkamiehet selittivät, että vaikutusten mittaaminen ja arviointi on vaikeaa ja että talousnäkymät synkkenivät veropäätöksen jälkeen, jolloin myönteiset vaikutukset eivät tuntuneet enää realistisilta.

Talouspolitiikan arviointineuvosto kyseenalaisti hallituksen arvion dynaamisista vaikutuksista raportissaan vuodelta 2014. Neuvoston asiantuntijoiden tehtävä on arvioida riippumattomasti talouspolitiikkaa. Raportin mukaan tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Uusimmilla menetelmillä saadut tulokset arvioivat yhteisöveron alennuksen vaikutukset investointeihin jopa olemattomiksi. Neuvosto näki merkittävän riskin, että arvioista tulee tarkoitushakuisia.

Matti Tuomala, kansantaloustieteen professori, Tampereen yliopisto:
”Niiden tutkimusten perusteellakin, jotka on lähinnä sen tyyppisiä, että nähdään mitkä on pitkän aikavälin vaikutukset, niin ne vaikutukset esimerkiksi työpaikkojen tai toimipaikkojen on suhteellisen vaatimattomat, jopa siis puhutaan 10 vuoden tähtäimellä.”

Voi olla, että yhteisöveron alennuksen vaikutuksista ei saada koskaan selvyyttä. Kun suhdanne kääntyy paremmaksi, investoinnit lisääntyvät joka tapauksessa. Silloin veroalen vaikutusta voi olla mahdotonta luotettavasti erottaa.

Seppo Kari, tutkimusjohtaja, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus:
”Tää on valitettava. Täytyisi löytää luotettava vertailukohta, joka kuvaisi tilannetta siinä tilanteessa, että että uudistusta ei olisi tehty”

Hallitus arvioi, että yhteisöveroale luo 5000-7000 uutta työpaikkaa. Toimitusjohtaja Holmroosin mielestä hallituksen olisi pitänyt käyttää tehokkaampia keinoja luoda työpaikkoja.

Joni Holmroos, toimitusjohtaja
”Jos nyt ajatellaan niin, että 800 miljoonaa oli valtiolla tavallaan käytettävissä niin kun nyt sitt tähän tarkotukseen, niin kyllä se ois kannattanut ehkä nimenomaan työvoimakustannuksia alentaa. En sano että, palkkoja pitäis laskea. Kyllä varmaan työntekijät ovat palkkansa ansainneet, mutta se että palkan lisäks menee noin 30 prosenttia vielä niin muita kuluja ja tämä on ehkä se liian suuri liian suuri osuus, mihin meillä ei ehkä ole varaa.”

MOT selvitti kyselyllä talouselämän eri tahojen näkemyksiä investointien edellytyksistä. Kysely lähetettiin yli 60 henkilölle, joista 30 vastasi. Vastaajat olivat toimitus- ja talousjohtajia, ekonomisteja ja tutkijoita.

Nimesimme kymmenen investointihaluihin vaikuttavaa tekijää ja pyysimme vastaajia arvioimaan niiden tärkeyttä. Tärkeimmäksi vastaajat valitsivat Suomen vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön, joka sai asteikolla yhdestä viiteen keskimäärin arvosanan 4,7.

Ralf Sund, pääekonomisti, STTK:
”Kun investointi on pitkäkestoinen, kymmeniä vuosia, niin tavallaan voi olla jonkunlainen luottamus, että infrastruktuuri pelaa ja niin päin pois. Ja toinen sitten, korkeakoulutus ja tutkimus- ja tuotekehittelytaso, että se ympäristö tavallaan mihin ne yritykset tulee, niin se innovoi uutta.”

Seuraavaksi tärkeimmiksi investointien edellytyksiksi nousivat koulutetun työvoiman saatavuus, suomalaisyritysten kyky kehittää uusia tuotteita ja maltilliset palkkaratkaisut.

Aki Kangasharju, pääekonomisti, Nordea:
”Minä kun olen kovasti huolissani Suomen tulevaisuudesta, minä olisin ihan radikaali siinä mielessä, että olisin ehdottamassa työvoimakustannusten jopa alentamista vähäksi aikaa, jos sitä kompensoitaisiin vastaavasti tuloveron alennuksella.”

Yhteisöverolla kilpailu jäi tärkeyslistan häntäpäähän.

Peter Levin, hallituksen puheenjohtaja, Lionsgate Entertainment:
”I think at the end of the day, unless there is a tax structure that is prohibitive, we really look at the quality of the company, of the team, of the product, and again as long as there aren't structures that are prohibitive, we don't see that as an obstacle to our investing.”
(Ellei verotus ole kohtuuttoman tiukkaa, tarkastelemme yrityksen, tiimin ja tuotteen laatua. Kunhan toimintaympäristö ei ole liian rajoittava, emme näe esteitä sijoittamiselle.)

Tapasimme peliyritys Next Gamesin yhdysvaltalaisia sijoittajia Helsingissä. Peliyritykseen on sijoitettu viime vuosina reilut 8 miljoonaa euroa. Suuri osa siitä on tullut ulkomailta.

Teemu Huuhtanen, toimitusjohtaja, Next Games:
”Suomi nähään maana, jossa tää mobiiliin liittyvä tekeminen osataan aika hyvin. Ja se vetää sit niitä sijottajia puoleensa.”

Next Gamesiin ovat sijoittaneet muun muassa elokuvayhtiönä tunnettu Lionsgate ja pääomasijoitusyhtiö IDG Ventures.

MOT:
"What is the most important factor when you decide where to invest?"
(Mikä investointipäätöksessä on ratkaiseva seikka?)

Peter Levin, hallituksen puheenjohtaja, Lionsgate Entertainment:
“The team. Inevitably when you invest, there will be challenges. And a good team can persevere through those challenges, good chemistry amongst the team, and a novel approach to whatever it is they're trying to do, so that they're not being derivative, or copycat in the marketplace. So those are the primary drivers, but it boils down to the team.”
(Tiimi. Sijoittamiseen liittyy aina haasteita. Hyvä tiimi pystyy ylittämään vaikeudet. Tiimillä pitää olla hyvä yhteishenki ja uusi lähestymistapa tekemiseensä, jotteivät he vain kopioi markkinoilla aiemmin tehtyä. Ne ovat tärkeimmät seikat, mutta tiimi on tärkein.)

Phil Sanderson, toimitusjohtaja, IDG Ventures:
“Teemu has done an incredible job of building a team for Next Games in Helsinki and has a great background, and more than anything, they know how to produce phenomenal games.”
(Teemu on tehnyt hienoa työtä tiimin kokoamisessa Next Gamesille Helsinkiin.Ennen kaikkea tiimi osaa suunnitella upeita pelejä.)

Suomalainen peliteollisuus on kasvanut viime vuosina nopeasti. Suomessa on yli 260 pelifirmaa ja lisäksi monia pelialaan liittyviä yrityksiä. Osaamisen keskittyminen on houkutellut sijoittajia.

Peter Levin, hallituksen puheenjohtaja, Lionsgate Entertainment:
“It's a fraternal community here, so everybody seems to know one another, so it's not difficult to be introduced to some of the companies early on, and you can get exposed to what they're doing, new game mechanics, new creative, so I'd say for us as a prospective investor, the concentration of talent is a big advantage. If you look at the size of the population, I can't think of a more competitive marketplace.”
(Täällä on veljellinen yhteisö, kaikki näyttävät tuntevan toisensa. On helppoa päästä tutustumaan uusiin yhtiöihin alkuvaiheessa, uusiin pelimuotoihin ja tekijöihin. Meille mahdollisille sijoittajille osaamisen keskittyminen on iso etu. Suomen asukaslukuun nähden markkinat ovat erittäin kilpailukykyiset.)

Next Games työllistää noin 50 työntekijää. Pelialalla työskentelee Suomessa kaikkiaan noin 2500 henkilöä. Vielä vuonna 2008 alalla oli yli puolet vähemmän työntekijöitä kuin nyt.

Suomen heikkoudeksi pelialaan erikoistuneet sijoittajat mainitsevat vain sijainnin kaukana Euroopassa.

Phil Sanderson, toimitusjohtaja, IDG Ventures:
“I think there's a slight disadvantage of being in Europe in general, Finland being one of those cases where they're further away from typical venture capital sources, which is really based in the United States and many cases in Silicon Valley.”
(Ylipäätään sijainti Euroopassa haittaa hieman. Suomi on yksi niistä maista, jotka ovat kauempana tyypillisistä pääomalähteistä, jotka useimmiten sijaitsevat USA:ssa, monesti Piilaaksossa.)

Peter Levin, hallituksen puheenjohtaja, Lionsgate Entertainment:
”People perhaps would say that it's not an easy place to get to, but this is my 45th trip here to Helsinki so I don't find it that difficult to find my way here.”
(Ehkä joidenkin mielestä tänne on vaikea tulla. Tämä on 45. matkani Helsinkiin, joten minusta tänne pääseminen ei ole hankalaa.)

”Mitä pahaa siinä on että yritykset saivat sellaiset edut. Rahaahan pantiin pankkiin sen vuoksi, että se olisi firmoissa jotta voitaisiin investoida ja luoda työpaikkoja.”
(Ilpo Kokkila, Kauppalehti, 26.3.2013)

Joni Holmroos, toimitusjohtaja:
”Jos tässä jonkun jonkun onnistumisesta on kyse, niin kai se ton Elinkeinoelämän keskusliitto, joka tätä voimakkaasti ajo, siell valtaa pitää suuret omistajat, että he käytännös hehän tästä hyötyy.”

Vaikka monien suuryritysten liikevaihdot ovat supistuneet, voitot ovat silti kasvaneet muun muassa kulukuurien ja irtisanomisten ansiosta. Entistä suurempi osa voitosta on jaettu osinkoina. Yli puolet pörssiyrityksistä korotti osinkojaan tänä keväänä. Valuiko yhteisöveronalennus osinkoihin?

Jussi Mustonen, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto:
”Jos katotaan koko taloutta ja osinkotuloja, muutkin yritykset mukaan lukien kun pörssiyritykset, niin mitään mainittavaa muutosta ei oo siinä mielessä tapahtunu että tämä lähtis osinkoina, että kyllä täs yritykset vahvistaa omaa tasetta, joka takaa niille paremman tulevaisuuden ja paremman mahdollisuuden investoida myös tulevaisuudessa tai ne työllistävät palkkamenojen kautta ja osa on sitten korvausta sijottajille, jotta myöskin jatkossa saadaan rahaa toiminnan pyörittämiseen.”

Joni Holmroos, toimitusjohtaja:
”Se 800 miljoonaa on käytännössä niin mennyt niiden yritysten omistajille, joiden yritykset tekevät voittoa ja ja saatto olla niin, että Helsingin pörssin osinkosumma kasvo viime vuodelta niin 800 miljoonaa, sattumoisin.”

MOT:n investointipaketti