Hyppää pääsisältöön

MOT-kysely: Yritysvero ei ratkaise investointeja

Turvallinen ja vakaa yhteiskunta, koulutettu työvoima ja huipputuotteita tarjoavat yritykset houkuttelevat investointeja. Näin arvioi kolmekymmentä talouden asiantuntijaa MOT:n kyselyssä.

Yhteisövero, eli yrityksen tuloksesta perittävä vero, oli merkittävä keskustelunaihe vuonna 2013, kun sitä päätettiin alentaa 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) ratkaisun piti johtaa investointeihin ja uusiin työpaikkoihin.

Lupauksista huolimatta työttömyys kasvaa edelleen ja investoinnit ovat laskussa. Näin kertovat Pellervon taloustutkimuksen maaliskuussa julkaisemat ennusteet.

MOT kysyi 60 asiantuntijalta, mitkä asiat vaikuttavat Suomen kykyyn kilpailla investoinneista. Kyselyyn vastasi 30 henkilöä, joiden joukossa oli ekonomisteja, yritysjohtajia ja tutkijoita. Asiantuntijat arvioivat kymmenen kilpailutekijän merkittävyyttä asteikolla 1–5.

Yhteisövero jäi listan häntäpäähän, kahdeksanneksi (katso taulukko jutun lopusta).

Asiantuntijoiden mukaan vakaalla yhteiskunnalla, koulutetuilla työntekijöillä ja mielenkiintoisilla tuotteilla on enemmän vaikutusta investointeihin kuin sillä, kuinka paljon yritys maksaa veroja tuloksestaan.

”Yhteisöverotuksen tasoa tärkeämpää on se, miten ennakoivaa verotus ja verottajan toiminta ovat”, kyselyyn vastannut asiantuntija sanoo.

Kyselyssä selvitettiin myös, millaiseen yhteisöveroprosenttiin ekonomistit, johtajat ja tutkijat olisivat tyytyväisiä. Asiantuntijoiden toiveet yhteisöveroprosentista vaihtelivat suuresti, 12,5 prosentista 26 prosenttiin. Keskiarvoksi tuli 19,5.

Avoimeen kysymykseen veroprosentista vastasi 13 asiantuntijaa.

”Pääasia on, että verotus on ennustettava pitkällä aikavälillä.”

”Muiden maiden verotusta pitää seurata. Suomen on oltava kilpailukykyinen muuttuvassa tilanteessa.”

Byrokratiaa
ja pienet sisämarkkinat

Suomen suurimmiksi kilpailuhaitoiksi ekonomistit, tutkijat ja johtajat listasivat kokonaisveroasteen, pienet sisämarkkinat, byrokratian ja korkean palkkatason.

Yrityslupien käsittelyn nopeuttaminen mainittiin useaan otteeseen kyselyn avoimissa vastauksissa.

”Meillä täytyy olla selkeä tervetuloviesti maailmalle, ja meidän pitää virtaviivaistaa lupakäytäntöjä. Molemmat toteutuvat, jos ulkomaisille investoijille nimitetään oma valtuutettu yrityksiin.”

Suurin osa vastaajista oli tyytymättömiä myös Suomea investointikohteena markkinoivien yhtiöiden toimintaan. Vastaajista 17 oli sitä mieltä, että markkinointi on hoidettu keskinkertaisesti. Yhdeksän vastaajan mielestä markkinointi oli heikkoa ja kahden mielestä erittäin huonoa. Ainoastaan yksi vastaaja arvioi markkinoinnin onnistuneen hyvin.

Valtion maksamaa yleisavustusta ulkomaisten investointien edistämistyöhön on 2000-luvulla korotettu reilusti. Vuonna 2002 avustuksen suuruus oli noin 1,6 miljoonaa euroa. Tänä vuonna avustusta maksetaan 4,4 miljoonaa euroa.

Kyselyyn vastanneiden mukaan myös hallituksen heikko päätöksentekokyky jarruttaa investointeja.

”Ykköstason poliitikot eivät ole valmiita pistämään itseään peliin ja myymään Suomea investointikohteena. Vai milloin Niinistö, Stubb tai Vapaavuori olisivat tehneet sitä?”

Kyselyn vastaajista kolmetoista työskentelee päättävässä asemassa Suomessa toimivassa yrityksessä. Yhdeksän seuraa liike-elämää ekonomistina tai analyytikkona ja kahdeksan yliopiston tai tutkimuslaitoksen asiantuntijana.

Mikä ratkaisee sijoitukset?

Kyselyssä asíantuntijoita pyydettiin arvioimaan asteikolla 1–5, kuinka merkittäviä valitut tekijät ovat sen kannalta, haluavatko monikansalliset yritykset sijoittaa Suomeen.

Peruste Vastausten keskiarvo
Vakaa ja ennustettava toimintaympäristö 4,7
Koulutetun työvoiman saatavuus 4,6
Suomalaisyritysten kyky kehittää uusia tuotteita 4,5
Maltilliset palkkaratkaisut 4,1
Seuraavan hallituksen päätöksentekokyky 4,1
Suomalaisyritysten kyky markkinoida tuotteitaan kansainvälisesti 3,9
Alhainen sähköenergian hinta 3,6
Keskeisiä kilpailijamaita alhaisempi yritysveroaste 3,6
Suomen luonnonvarat, erityisesti metsä- ja mineraalivarannot 3,5
Suomen markkinoiminen houkuttelevana investointikohteena 3,3

Lähde: MOT-kysely, toukokuu 2015

Yritysverotavoite

Vastaajilta kysyttiin, millaista yritysverotusta Suomen pitäisi tavoitella seuraavien viiden vuoden aikana.

Tavoite Osuus vastaajista, %
Nykyistä alhaisempi 23,3
Nykyisen kaltainen 40
Nykyistä korkeampi 6,7
Viron malli: voitot verotetaan, kun ne otetaan yrityksestä ulos 26,7

Lähde: MOT-kysely, toukokuu 2015

Palkkaratkaisu

Vastaajilta kysyttiin, ovatko viime vuosien yleiset palkkaratkaisut kasvattaneet Suomen houkuttelevuutta investointikohteena.

Palkkaratkaisugrafiikka
Palkkaratkaisugrafiikka palkkaratkaisu
Kyllä Ei
25 % 75 %

Lähde: MOT-kysely, toukokuu 2015

Suomen markkinointi

Vastaajilta kysyttiin, miten Suomea investointikohteena markkinoivat yhtiöt ovat onnistuneet tehtävässään.

Markkinointiratkaisugrafiikka
Markkinointiratkaisugrafiikka investoinnit
Arvio Osuus vastaajista, %
Erittäin huonosti 6,9
Heikosti 31
Keskinkertaisesti 58,6
Hyvin 3,4
Erittäin hyvin 0

Lähde: MOT-kysely, toukokuu 2015

Teksti: Karla Kempas, Linda Laine, Perttu Räisänen

MOT:n investointipaketti

Kommentit