Hyppää pääsisältöön

Olavi Lanun ympäristöveistokset kuvasivat luonnon ja ihmisen yhteyttä

Olavi Lanun arvoitukselliset ympäristöveistokset herättivät kansainvälistä huomiota Venetsian Biennaalissa vuonna 1978. Ohjelmassa seuraamme Viipurissa syntyneen ja Lahteen kotiutuneen taiteilijan eloa vuonna 1980 entisessä kasvipuutarhassa Patomäellä.

Viipurissa vuonna 1925 syntynyt Lanu teki maalaustaidetta 1960-luvun puoliväliin asti. Tämän jälkeen hän julisti juhlallisesti taiteilijamanifestissaan, ettei tule enää koskaan maalaamaan maaleilla.

Olavi Lanun veistos kuvaa syleilyä metsän siimessä.
Olavi Lanun veistos kuvaa syleilyä metsän siimessä. Olavi Lanun veistos kuvaa syleilyä metsän siimessä. Kuva: Yle kuvanauha taideteos

Lanu löysi luonnonmateriaalit, jotka myös lopulta siivittivät hänen taiteilijanuransa kansainväliseen menestykseen asti. Kiveä, puuta, heinää ja vaikka lunta, Lanu naamioi tunnetuimmat veistoksensa näyttämään paitsi luonnollisilta, mutta sulautumaan niiden esitysympäristöön. Veistosten runkoina hän hyödynsi monia rakennusteollisuuden käyttämiä materiaaleja, joita taiteilija haali itselleen esimerkiksi romuttamoista.

Varsin taiteellinen henkilökuvaus on toteutettu lähes täysin ilman dialogia ja ilman selostusta. Kamera keskittyy päähenkilönsä ympäristöteoksiin, joita kuvataan luonnossa eri vuodenaikoina. Ohjelmassa on kuvattu myös lehtileikkeitä Venetsian Biennaalista 1978, jossa Lanun läpimurron katsotaan tapahtuneen.

Ohjelmavuonna Lanu työllisti itseään Lahden taideteollisessa koulussa sekä taidekoulussa oman taiteensa ohessa. Ohjelmassa näemme myös Olavin vaimon, niin ikään taiteilijana työskennelleen Tutta Vuori-Lanun.

Olavi Lanu kuoli 89-vuotiaana vuoden 2015 toukokuussa. Taiteilijan töitä on Lahdessa esillä hänen mukaansa nimetyssä Lanu-puistossa. Lahden keskustan kävelykatu on nimetty Lanunaukioksi.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto