Hyppää pääsisältöön

Se pakollinen hiihtäjä

Antero Harjuntausta, 29, hiihtää kilpaa. Hän ei ole mestari, jonka suuri yleisö tuntee, vaikka onkin ollut mukana yli 10 vuotta. Hänen kaltaisiaan on tuhansia. Millainen kilpahiihdon maailma on hänen näkökulmastaan? Henkilökuva on vuodelta 1977.

Täytyyhän siellä olla tämmöisiä huonompiakin hiihtäjiä mukana. Pakko olla. Eihän siitä muuten kisaa tulisi.― Antero Harjuntausta

Maaliskuussa 1948 syntynyt Antero Harjuntausta oli nuorena maastohiihdon piirinmestari. Aikuisiällä hän oli saavuttanut yhden yleisen sarjan henkilökohtaisen mestaruuden ja useampia viestin piirinmestaruuksia. SM-kisoissa hän saavutti kerran hopeaa viestissä ja henkilökohtaisella matkalla paras sijoitus oli neljästoista sija 15 kilometrin matkalla. Hän hiihti kilpaa Tampereen Poliisi-Urheilijoiden riveissä.

Vuoden 1976 olympiakultamitalisti Mietaan Jussi.
Vuoden 1976 olympiakultamitalisti Mietaan Jussi. Vuoden 1976 olympiakultamitalisti Mietaan Jussi. Kuva: Yle kuvanauha juha mieto

Harjuntaustaa ei kuvata eikä julkinen urheilukeskustelu pyöri hänen ympärillään. Kuitenkaan hän ei ole yksin, hänenlaisiaan on tuhansia Ja kaikki he ovat hyviä, mutta samalla he eivät ole mitään. Kaksi tai kolmekin minuuttia voittajia hitaampia, mutta yhtä kaikki innokkaita hiihtäjiä, jotka uhraavat kaikkensa harrastuksensa eteen.

Hiihdon taso oli Suomessa 1970-luvulla niin kova, että urheiluharjoittelun tuli olla täysipäiväistä, jos halusi menestyä ja päästä myös edustusurheilijaksi asti. Lahjakkuus on vain pieni osa ammattihiihtäjän edellytyksistä.

Henkilökuvassa seurataan Harjantaustan yksinäistä kesä- ja talviharjoittelua: hän juoksee suolla, lykkii rullasuksilla ja juoksee mäkiä, siinä missä maan huiputkin.

Kun oikein on väsyksissä, niin se on hieno tunne. Kun tietää että pääsee maaliin. Se on oikeasti voittanut kaikki, vaikka häviäisikin.― Antero Harjuntausta

Ammattimaisen valmennuksen puuttuminen oli suurimpia amatööreille koituvista haasteista. Esimerkiksi Lapissa suoritettu talvileiri kulutti poliisina työskennelleen Harjuntaustan vuosiloman. Leirin kustannukset maksettiin omasta pussista. Kisakaudella seura tuki hieman kilpailukustannuksissa.

Perspektiiviä ohjelmaan tuovat vuosikymmenen menestyneimpiin hiihtäjiin lukeutuvat Juha Mieto ja Arto Koivisto, jotka kertovat omia näkemyksiään ammattimaisesta hiihtourheilusta Suomessa. Tukitoimet eivät olleet edes olympiavoittajille aina itsestäänselvyyksiä.

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto