Risto Kauppila valmistui iltalukiosta rautaisin arvosanoin neljän laudaturin ylioppilaana keväällä 1972. Hän asui tuolloin Vuosaaren metsässä, teltassa. Hannu Karpo haastatteli Kauppilaa tämän ylioppilasvuonna ja kuusi vuotta myöhemmin 1978.
Siinä joutuu sitten niin riippuvaisiksi niistä, ketkä antaa sen asunnon.
Kauppila työskenteli opiskelun ohessa rakennusalalla, josta maksettiin noin viisi markkaa tunnilta. Asuntona toiminut teltta liikkui työmaan mukana. Nuoren miehen elämäntyylin tämä kuitenkin sopi, koska Helsingissä matkanteko oli hankalaa.
Työ- ja koulupäivien jälkeen hän pänttäsi oppikirjoja. Talvisin lukeminen hoitui kirjastossa tai koululla. Kesäisin teltassa. Kauppilalle oli tarjottu asuntoja, mutta nuorukainen oli systemaattisesti kieltäytynyt niistä. Asunnot olivat kalliita ja lisäksi ne sitoivat paikalleen. Tämä ei sopinut hänen elämänfilosofiaansa.
Saatana, siinä olisi pitänyt olla enemmän niitä älliä. Siihen kyttäsin kyllä, että niitä olisi kuusi, mutta ei ne pysynyt oikein siinä.
Muhoksella vuonna 1950 syntynyt Kauppila kirjoitti ylioppilaskirjoituksissaan neljä laudaturia ja kaksi magnaa. Todistus oli lähtenyt jatkoarviointiin kuutena laudaturina. Hän ei kuitenkaan ajatellut ryhtyä korottamaan arvosanojaan, koska pyrki yliopistoon lukemaan matematiikkaa. Tulevaisuudessa Kauppila toivoi työllistävänsä itsensä tutkijana, työn itsenäisen luonteen takia.
Yhteiskunnalta tuore ylioppilas penäsi mittavampia tukitoimia iltaopiskelijoille verotuksessa ja työpäivien pituudessa.
Hannu Karpo paikallisti Kauppilan uudemman kerran Jatkojuttu-ohjelman haastatteluun kuusi vuotta myöhemmin 1978. Kauppilan elämäntyyli oli pysynyt samana: hän asui edelleen lähinnä tilapäismajoituksissa metsissä. Yliopistoon mies oli päässyt ja hän opiskeli matematiikan lisäksi teoreettista fysiikkaa sekä tähtitiedettä.
Mä olen kaksi kertaa tanssinut ja molemmilla kerroilla kaatunut. Päätin sitten lopettaa koko touhun.
Tällä kertaa Karpo haastatteli myös Kauppilan naapureita, jotka kuvailivat miestä hiljaiseksi ja omissa oloissan viihtyväksi. Kauppila saattoi myös vaihtaa asuinpaikkaansa nopeasti ja ilmoittamatta. Opiskeleva mies ei pitänyt itsestään melua ja yritti pysyä erossa hankaluuksista. Erään asuntona toimineista havumajoista olivat poliisit kuitenkin polttaneet miehen alta.
Kauppilan sosiaalinen elämä oli niin ikään askeettista. Ystäviä ei juuri ollut eikä hän ei roikkunut baareissa tai käynyt jytäämässä. Maisterintutkinnon saatuaan mies suunnitteli lähtevänsä ulkomaille työskentelemään matematiikan parissa.