Hyppää pääsisältöön

Strada: Kulttuuriohjelma vai pelkkää pieruhuumoria

Suomi-neidon muotia vuonna 2015
Marjut Tervola irrottelee punkkarina. Suomi-neidon muotia vuonna 2015 Kuva: Yle / Jenni Stammeier suomi-brändi

Elämäni Stradan tuottajana on ollut värikästä. Kuusi vuotta minua on vuorotellen riemastuttanut, hirvittänyt, kauhistuttanut, naurattanut, mutta useimmiten olen ihaillut tekijöiden oivalluksia juttujen ideoinnissa, sisällöissä ja toteutuksissa.
Toisinaan on keskusteltu melko pitkään, jonkun idean toteuttamisesta. Muutaman kerran olisi kannattanut miettiä ehkä tovi pidempäänkin.

On ollut jännittävä seurata, kuinka osa Stradan seuraajista osti heti ajatuksen anarkistisesta kulttuuriohjelmasta. Toisilla kesti kantti katsoa pidempään ja ohjelma voitti puolelleen. Sitten oli niitä, jotka olivat järkyttyneitä näkemästään. Pelkkää amatöörimäistä sekoilua, huonosti esitettyä vessahuumoria. Kulttuurin rienaamista. Stradan tapa käsitellä kulttuuriaiheita ei kerta kaikkiaan sopinut heidän pirtaansa. Ohjelma peittosi alleen kaiken Ylen kulttuuritarjonnan. Palautteessa kauhisteltiin, kuinka alas kulttuuriohjelmien taso on mennyt. Kysyttiin, tätäkö on Ylen kulttuuritarjonta. Tosiasia on, että Ylen kanavilla radiossa, televisiossa ja netissä on tarjolla pitkälle toista sataa kulttuurista ammentavaa ohjelmaa, joissa aiheeseen suhtaudutaan syvällisesti ja vakavasti.

Yksi Strada-suosikeistani on Tapani Kokon ja Juha Mennan Veistäjät-näytelmästä tehty juttu.

Strada on ollut kiehtova seikkailu. Mukana on ollut Ylen osaamista laaja-alaisesti: Ylen ateljee-palvelujen moniosaajat järjestäjät, puvustajat ja maskeeraajat ovat loihtineet mielikuvituksellisia miljöitä ja hahmoja. Tuotantokoordinaattori Annamari Saukkonen on pitänyt määrätietoisesti kuvaus- ja edit-vuorot järjestyksessä, muun muassa.

Kiitos kuvaajille, erityisesti Thomas Hagströmille, joka on toteuttanut neljän toimittajan villejä visioita viitenä päivänä viikossa useamman vuoden ajan. Leikkaajille Strada on ollut haaste ja painajainen. Erityiskiitos Pekka Suviselle Stradan juttujen visuaalisesta ilmeestä. Yhteistyöllä Päivi Suikkasen kanssa Strada on ollut netissä alusta saakka.

Toimittajat ovat vaihtuneet matkan varrella. Jokainen on tuonut oman värinsä ohjelman tekoon ja juttujen sisältöihin. Kiitos Maria Seppälä, Tuuli Saksala, Kaisa Alenius, Tuomas Kiukas, Minttu Partanen, Mika Niva, Jonni Roos, Axa Sorjanen, Olli Laine, Marc Helfer, Laura Satimus, Minna Dufton, Jenni Stammeier ja Hannamari Luukkanen. Oman panoksensa ovat antaneet myös YleRadio1:n puolelta kulttuuritoimittajat Janne Koskinen, Teemu Laaksonen ja Joonas Turunen.
Stradan alullepanijat olivat Juha Suomalainen ja Olli Kangassalo. Jouni Tulonen aloitti tuottajana. Olli on ollut mukana ensimmäisestä viimeiseen Stradaan. Hän on ohjelman henki ja sielu, takapiru ja piiskuri, joka uupumatta on sparrannut juttuja toimittajien kanssa.

Juontajat ovat olleet Stradan näkyvimmät kasvot, Ivan Puopolo pisimpään. Hän keräsi ihailua, jos myös kritiikkiä. Hänen rinnallaan naiset ovat vaihtuneet: Outi Popp, Sanna Stellan, Tuulianna Tola ja viimeksi Marjut Tervola. Kaikki valovoimaisia kasvoja ja rohkeita heittäytyjiä. Sanna oli peto sketsien käsikirjoittanana. Marjut Tervola toi ohjelmaan omalta osaltaan vahvaa journalistista osaamista. Ivanin jälkeen stand up -koomikko Joonatan Pitkänen solahti tiimiin ongelmitta. Joonatan on pukeutunut ja riisuutunut epäröimättä mitä erilaisimpiin rooleihin Stradaa tehdessään.

Stradan nettisivuilta voi käydä katsomassa, millaisilla ylinopeuksissa Stradassa on kaahailtu kulttuurin valtateillä ja eksytty aika ajoin sivupoluille. Metsäänkin on joskus menty. Ikimuistoinen matka joka tapauksessa.

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.