Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapää: Munkkilatinasta arkilatinaan

Maaseutu. Tyttö ja polkupyörä ilmoitustaulun edessä v. 1964. Elokuvamainoksia ja ilmoituksia. Kesä.
Ilman I.K. Inhaa tämäkin tyttö kenties nojailisi latinalaisittain "pikajalkaan". Maaseutu. Tyttö ja polkupyörä ilmoitustaulun edessä v. 1964. Elokuvamainoksia ja ilmoituksia. Kesä. Kuva: Yle/ Kalle Kultala polkupyörä

Latina on roomalaiskatolisen kirkon komentokieli, joka levisi samaa tahtia maailmalle kristinuskon kanssa.

Latina levisi ilmeisen tehokkaasti, vaikka kirkon ensimmäisiä askareita uusissa maailmankolkissa olikin Raamatun kääntäminen paikalliselle puheenparrelle, mikä merkitsi monessa paikassa kirjakielen syntyä. Näin kävi myös Suomessa.

Kirkon avulla latina levisi huomattavasti laajemmalle kuin mihin Rooman valtakunta sitä kykeni viemään.

Kirkon avulla latina levisi huomattavasti laajemmalle kuin mihin Rooman valtakunta sitä kykeni viemään. Niin laajalle, että se näkyy lainasanojen muodossa kaikkialla. Ei pelkästään korkeakirkollisissa yhteyksissä vaan myös arjessamme. Esimerkiksi autoilussa. Suomen sana autohan tulee samasta sanasta kuin ruotsin bil, sanasta automobil, joka on kreikan sanan auto, itse, ja latinan mobilis, liikkuva, yhdistelmä.

Monessa kielessä latina kuuluu myös polkupyöräilijöiden elämään. Suomessa valokuvaaja ja innokas pyöräilijä I.K. Inha keksi kotoperäisen polkupyörä-nimen tuolle kaksipyöräiselle, mutta monessa kielessä se on velociped, joka on muodostelma latinan nopeata ja jalkaa tarkoittavista sanoista. Eli pikajalka. Kahden – tai useamman – peräkkäisen polkijan polkupyörän nimi tandem taas ei ole sukua poliittiselle ilmaukselle sos.dem. Tandem on myös latinaa ja tarkoittaa sekä viimeinkin että peräkkäin.

Pasi Heikura keskustelee jokapäiväisestä latinastamme tunnetun latinistin, professori Teivas Oksalan kanssa. Ja eikös tämäkin keskustelu ala puhumalla autoista.

Ohjelma on toiveuusinta joulukuulta 2012.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Teollista kansanmusiikkia

    Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu?

    Me teemme teollista kansanmusiikkia. Industrielle Volksmusik. Näin kuvaili Kraftwerkin toinen perustajajäsen Ralf Hütter yhtyeen musiikkia 1970-luvun alussa. Hän kuvaili maailmaa, joka käyttää koneita. Sivilisaatiota, joka perustuu teknologian kehitykseen. Taidetta, joka käyttää teknologiaa. Musiikkia, jossa soivat koneet. Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mitä kieltä koirasi ymmärtää parhaiten?

    Koiralle äänenpaino ja eleet ovat tärkeämpiä kuin sanat.

    Lässytätkö ja leperteletkö koirallesi, vai puhutko sille selkeästi artikuloiden? Kumpikaan ei ole väärin. Koira lukee taitavasti äänensävyjä ja ymmärtää lepertelevän ihmisen olevan suopealla tuulella. Toimintaohjeita se ottaa mielellään vastaan selkeällä ja yksiselitteisellä kielellä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri