Hyppää pääsisältöön

Mitä kohdussa oppii?

Sikiön kuuloaisti toimii raskauden puolivälistä alkaen

Elinikäinen oppiminen alkaa jo ennen syntymää. Vastasyntyneellä on jo hallussaan äidinkielen perusteet, ja sikiövaiheessa opittu voi säilyä muistissa syntymän jälkeen jopa useita kuukausia.

Vauvoilla on myös hämmästyttävä kyky oppia nukkuessaankin.

Muutaman päivän ikäinen vastasyntynyt vauva kääntelee päätään ja kuuntelee erilaisia ääniä. Vauvan suosiossa ovat samankaltaiset äänet, joita hän on kuullut kohdussakin, erityisesti puheäänet.

Vastasyntynyt tunnistaa puheäänestä äidin sekä sellaiset henkilöt, jotka ovat puhuneet äidille loppuraskauden aikana. Vauva on sikiöaikaisen muistinsa avulla oppinut, millaiseen yhteisöön hän kuuluu.

Potkiminen kehittää aivoja jo kohdussa

Jo aivan aikaisessa sikiövaiheessa vauvalle on kehittynyt tuntoaisti ja hän on pystynyt reagoimaan kosketukseen vastakosketuksella. Monelle odottajalle onkin tuttu varhainen kommunikaatioleikki, jossa sikiö vastaa potkulla, kun äiti painaa vatsaansa. Kyseessä ei ole suora refleksi, vaan eräänlainen oppimisen esiaste, joka liittyy tuntoaistin solujen ja lihaksiston välisiin yhteyksiin. Liikesarjojen tehtävänä on valmistaa aivojen motorista järjestelmää tuleviin tehtäviinsä.

Identtisillä kaksosilla tuntoaisti kehittyy huippuunsa. He viettävät koko raskausajan saman sikiöpussin sisällä, toisiaan jatkuvasti kosketellen. Onkin todettu, että identtisillä kaksosilla motorinen kehitys on syntymähetkellä selvästi muita edellä, ja ero säilyy joitakin kuukausia syntymän jälkeenkin. Ero näkyy lähinnä aivoissa voimistuneina ja nopeutuneina tuntovasteina.

Identtisten kaksosten kehittyneet motoriset taidot kuvastavat hyvin aivojen toimintamekanismeja. Aivot kehittyvät, kun ne saavat stimulaatiota.

Aivojen kyky muovautua jatkuu läpi koko elämän. Aivot toimivat kuin lihakset – mitä enemmän tiettyjä hermoverkkoja käytetään, sitä vahvemmiksi ne tulevat. Käyttämättä jääneet hermoverkot vastaavasti kuihtuvat.

Motoriikka on kognition työkalu. Vauvoja tutkittaessa on havaittu, että motoristen taitojen oppiminen usein aiheuttaa hypähdyksiä myös muussa kehityksessä - kun vauva alkaa päästä omatoimisesti liikkumaan eteenpäin, se käyttää koko valveillaoloaikansa ongelmien ratkaisuun, uuden tutkimiseen ja oppimiseen.

Kuinka aivot kehittyvät?

Sikiön aivojen kehittyminen
Sikiön aivojen kehittyminen Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen sikiön aivojen kehitys
  • raskauden ensimmäinen kolmannes on kaikkein vaarallisinta aikaa aivojen kehitykselle, tunto-, haju- ja makuaistit kehittyvät
  • raskauden puolivälissä (noin 20. raskausviikolta alken) hermosolun liitoskohtien eli synapsien kehitys alkaa, kuuloaisti kehittyy
  • raskauden viimeisellä kolmanneksella (7 - 9 kk) aivojen tiedonsiirtonopeus kasvaa hermoratojen nopeutuessa, aivot myelinisoituvat
  • vastasyntyneen aivokuorella hermoratoja ympäröivää eristettä, myeliiniä, on eniten liike-, näkö-, tunto- ja kuuloaivokuorella sekä liikkeiden näkemiseen erikoistuneella aivokuorialueella)
  • vastasyntyneen aivot painavat keskimäärin 350 - 400 g

Vastasyntyneellä on hallussaan äidinkielen perusteet

Vastasyntynyt vauva tunnistaa paitsi läheistensä äänen, myös puhutun kielen piirteitä, esim. intonaation. Sikiön kuuloaisti toimii jo raskauden puolivälistä alkaen.

Vielä ei ole täysin selvää, kuinka selkeästi äänet kantautuvat kohtuun. Se tiedetään, että korkeat taajuudet vaimenevat voimakkaimmin. Tavallisen puheen ja laulun sikiö kuulee hyvin, varsinkin äidin ääni erottuu hyvin.

Etenkin raskauden loppupuolella sikiö alkaa havaita äänteitä ja äänneryhmien kestoja, painoja ja sävelkuluja.

Toisin kuin aikuisten aivot, vauvan aivot seuraavat ääniympäristöä nukkuessa.

Vastasyntynyt vauva prosessoi kuulotietoa myös unen aikana. Toisin kuin aikuisten aivot, vauvan aivot seuraavat ääniympäristöä nukkuessa. Aivot poimivat ympäröivästä puheesta säännönmukaisuuksia ja malleja, jotka luovat perustan äidinkielen ymmärtämiselle. Vauva siis oppii nukkuessaankin.

Aivotutkimus on osoittanut, että vastasyntyneen aivot ovat erityisen tehokkaat oppimaan säännönmukaisuuksia, jotka liittyvät toisiaan seuraaviin tavuihin.

Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, miten sikiöt, jotka olivat kuunnelleet ääninäytteitä raskauden viimeisen kolmanneksen aikana, tunnistivat syntymänsä jälkeen uusia äänen piirteitä.

Puolet 33:sta raskaana olevista koehenkilöistä soitti sikiölleen pieniä puheen muutoksia sisältäviä sanoja viidesti viikossa. Tutkimus osoitti, että mitä useammin sikiöt olivat kuulleet näitä sanoja, sitä voimakkaampaa oli aivotoiminta syntymän jälkeen.

Tutkimus osoittaa, että ympäristön äänet tehostavat kuullun käsittelyä jo sikiöaikana, ja tämä auttaa vauvaa nimenomaan äidinkielen oppimisessa. Selvitettävää riittää vielä, miten esimerkiksi kielen oppimisvaikeuksia voitaisiin havaita jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Voiko melusta olla haittaa sikiölle?

Tavallisen työympäristöstä aiheutuvan melun ei ole todettu aiheuttavan vauvoille kuulovaurioita. Mutta vaikka meluisa ympäristö, kuten vaikkapa päiväkotiympäristö, ei aiheuttaisikaan vaurioita, se voi kuitenkin vaikuttaa aivojen kehitykseen ja esimerkiksi vaikeuttaa kielen oppimista. Puheen tarkka havaitseminen pitkine ja lyhyine vokaaleineen ja konsonantteineen sekä erillisine äänteineen on erittäin haasteellinen tehtävä kuulojärjestelmälle.

Sikiön aivot oppivat myös työpaikan melussa esiintyviä säännönmukaisuuksia. Työterveyslaitoksella tutkitaan parhaillaan, voiko tästä oppimisesta olla haittaa myöhemmälle puheen oppimiselle. Tutkimuksessa yhdistellään tietoa äidin raskausaikaisesta ääniympäristöstä ja lapsen kielen kehittymisestä erityisesti yhden ja kahden vuoden iässä. Tutkimukseen etsitään osallistujiksi raskausaikana työskennelleitä äitejä, joilla on alle kaksivuotias lapsi.

Toisessa tutkimuksessa professori Teija Kujala tutkimusryhmineen selvittää, miten perinnöllinen lukivaikeus vaikuttaa vauvojen aivojen kykyyn käsitellä puheääniä ja voidaanko äänen käsittelykykyyn vaikuttaa muokkaamalla ääniympäristöä.

On tutkimustuloksia, joiden mukaan aivotoiminta on tyypillisestä poikkeavaa vauvoilla, joilla on perinnöllinen lukivaikeusriski. Näiden vauvojen aivojen on osoitettu reagoivan normaalia vaimeammin puheäänten (konsonanttien) kestoeroihin kuin vauvojen, joilla ei ollut lukivaikeusriskiä.

Kuinka sikiön oppimista tutkitaan?

Sikiö voi oppia jo kohdussa, sillä lyhytkestoinen kuulomuisti toimii loppuraskaudessa samantapaisesti kuin syntymän jälkeen. Sikövaiheessa opittu voi säilyä muistissa syntymän jälkeen useita kuukausia. Tämä on osoitettu Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön tutkimuksissa.

Sikövaiheessa opittu voi säilyä muistissa syntymän jälkeen useita kuukausia.

Sikiön aivotoiminnan mittaaminen äidin vatsan ja lapsiveden läpi on hankalaa. Sen sijaan sikiön aivojen aiheuttamat magneettikentän muutokset ovat mitattavissa magnetometri-laitteella. Suomalainen MEG-tutkimus (magnetoenkefalografia) ja -osaaminen ovat kansainvälistä huippua.

Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämällä aivomyssyllä pystytään seuraamaan tarkasti keskosena syntyneiden lasten aivotoimintaa. Erikoisvalmisteiseen tiheäelektrodimyssyyn yhdistetään EEG-vahvistin. Seuraamalla aivotoiminnan muutoksia voidaan esimerkiksi havaita piilossa olevia vaikeita tulehduksia ja tunnistaa aivosoluja hengissä pitäviä purkauksia.

Tällä hetkellä tutkitaan myös, miten ns. kenguruhoito voisi tukea ennenaikaisena syntyneiden kielellistä kehitystä. Keskosina syntyneillä on havaittu suurentunut riski saada oppimisvaikeuksia myöhemmin elämässä.

Kenguruhoito kuuluu nykyään ennenaikaisena syntyneiden vauvojen perushoitoon Suomessa. Kenguruhoidossa keskosia pidetään pidempiä aikoja kosketuksissa vanhemman ihoa vasten. Läheisyys tukee vauvojen kehitystä. Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitetään, miten vauvan aivot kehittyvät kenguruhoidon myötä, sekä erityisesti sitä, millainen ääniympäristö olisi optimaalinen kenguruhoidon aikana.