Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Olli Virtaperkon puheenvuoro

Säveltäjä Olli Virtaperko.
Säveltäjä Olli Virtaperko. Kuva: Yle/Laila Kangas olli virtaperko

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 13.5 2015 vuorossa oli säveltäjä Olli Virtaperko.

Miksi sävellän?

Säveltäjän uranvalinta on monella tapaa järjetön. Se tarjoaa kovaa ja yksinäistä puurtamista, pätkätöistä koostuvan epävarman tulevaisuuden ja korvauksen, joka ei ole missään suhteessa työn vaativuuteen ja ammattiin valmistavan koulutuksen perinpohjaisuuteen. Säveltämisen ytimen muodostava luova keksintä, ideoiden muokkaus ja karsinta tapahtuu edelleen aivojen ja käsien yhteistoimintana - koneellinen teknologia tarjoaa mielikuvituksesta pulppuavien monikerroksellisten musiikillisten ideoiden jalostukseen vain osittaista apua. Säveltäminen on hidasta ja nöyrää puuhaa.

Säveltäjä Olli Virtaperko pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä 13.5.2015.
Säveltäjä Olli Virtaperko pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 13.5.2015. Säveltäjä Olli Virtaperko pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä 13.5.2015. Kuva: Yle/Laila Kangas olli virtaperko

Säveltäjänammatin järjettömyydet ovat kuitenkin samalla työn suola. Mahdollisuus ponnistella henkisten kykyjensä äärirajoilla ja tavoitella oman potentiaalinsa maksimia on itsessään palkitsevaa. Työ tarjoaa mahdollisuuden jatkuvaan henkilökohtaiseen kehittymiseen ja luova toiminta voi jatkua pitkälle vanhuuteen.

Säveltäminen on individualismin viimeisiä aitoja näyttämöitä, mutta henkilökohtaisuuden ja yksilökeskeisyyden vastapainona työssä on myös julkinen ja yhteisöllinen ulottuvuutensa. Teokset asetetaan julkisesti koettavaksi ja arvioitavaksi, ja ainakin itse toivon että nuo kokemukset johtavat kuulijoissaan reaktioon. Teoksista palautteen saaminen on tekijälleen tärkeää. Yksilöllisinkään säveltäjä ei ole täysin immuuni ihmislajin sosiaaliselle perusluonteelle.

Miksi siis säveltää? Siksi, että säveltäjäntyössä saa ponnistella mielin määrin, koetella kykyjensä rajoja ja venyttää niitä. Onnistuessaan tehty työ synnyttää uusia musiikillisia maailmoja omine lainalaisuuksineen. Se on kiehtovaa. Ajatus siitä, että järjettömän työn kautta on mahdollista saavuttaa järjellisiä tuloksia luo motivaatiota. Musiikki on sekoitus tunnetta ja järkeä, tiedettä ja taidetta, sattumanvaraisuutta ja järjestystä; kuin elämä itse. Siinä virrassa on pyristelemistä helposti yhden palkitsevan ihmiselämän verran. Siksi sävellän.

Olli Virtaperko

#sibelius150 #ajassasoi

  • Pohjolan Puccini, säveltäjä Tauno Pylkkänen oli punaorpo – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 22. maaliskuuta.

    Teatteriperheeseen adoptoidusta punaorvosta, Tauno Pylkkäsestä (1918 - 1980) kasvoi varhaiskypsä ja lahjakas nuori säveltäjä. Pylkkänen oli omana aikanaan erittäin suosittu oopperasäveltäjä, jota kutsuttiin lempinimellä ”Pohjolan Puccini”. Menestyksestä huolimatta Pylkkänen alkoholisoitui. Hän koki traagisen kohtalon aikana, jolloin homoseksuaalisuutta pidettiin rikoksena.

  • Tanssii orkesterin kanssa

    Tanssii orkesterin kanssa

    Viiden yhdysvaltalaisen säveltäjän musiikkia esittelevä julkaisu on monipuolinen kokonaisuus. Orkesterin käsittely on kaikilla mukana olevilla nykysäveltäjillä sujuvaa ja hallittua. Jokainen tekijä myös ottaa lähtökohdakseen orkesterin soivuudet ja rakentavat ilmaisuaan sen päälle.

  • Moniäänisiä yksinpuheluja

    Moniäänisiä yksinpuheluja

    On aina kiinnostavaa kuulostella, miten laajempien esityskokoonpanojen kanssa aateloituneet säveltäjät kiteyttävät ja muovaavat ilmaisuaan soolosoittimille kirjoitetuissa teoksissaan.

  • Grace Williamsin aiemmin kuulematonta sävelistöä

    Grace Williamsin aiemmin kuulematonta sävelistöä

    ”En halua olla Lontoossa. Haluan vain tulla kotiin ja elää mukavasti meren läheisyydessä”, kirjoitti säveltäjä Grace Williams (1906–1977) 1940-luvun puolivälissä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua