Hyppää pääsisältöön

Suomi uusiutuvaksi pomppusähköllä?

Lapsi hyppii trampoliinilla tuottaen pomppusähköä.
Voisiko pomppuenergialla innostaa uusiutuvan energian pariin? Lapsi hyppii trampoliinilla tuottaen pomppusähköä. Kuva: Yle/Katariina Hirvonen pistoke

Energia on monelle tylsä ja ikävä asia. Kiinnostaako sinua mistä kotisi lämpö tai sähkö tulee? Tiedätkö edes? Moni Suomen energiahuollon parissa työskentelevä asiantuntija toivoo, että suomalaiset kiinnostuisivat energiasta enemmän. Saisiko pakkopullasta jotenkin hauskaa: miten olisi television katsominen kuntopyörää tai ompelukonetta polkemalla? Tai kännykän lataaminen hyppimällä?

Helsingin Herttoniemessä sijaitsevan kerrostalon alakerrassa sijaitseva työtila on täynnä tuulivoimalan pienoismalleja, sekalaista elektroniikkaa, aurinkopaneeleita, vanhoja kuntopyöriä ja muita mielikuvitusta herättäviä esineitä. Siellä työskentelee pienenergian puuhamies Janne Käpylehto.

Käpylehtoa voisi luonnehtia pienenergia-alan pellepelottomaksi. Hän on kirjoittanut aurinko- ja tuulisähkön tuottamisesta tietokirjan, ja rakentaa matematiikan ja fysiikan alan leipätyönsä ohessa laitteita, joilla voi tuottaa ja havainnollistaa energiaa hauskalla tavalla.

Kännykän akku täyteen hikoilulla

Käytännön ongelma: toimittajan kännykästä on akku loppu. Saako Herttoniemeläisen kerrostalon alakerran härveleillä ladattua tämän nykyajan välttämättömyyden?

Käpylehto vie kierrokselle pajan syövereihin ja esittelee Husqvarnan vanhan, poljettavan ompelukoneen. Se on ollut mukana monenlaisissa yleisötapahtumissa — muttei museoesineenä. Se tuottaa energiaa poljettaessa, ja Käpylehdon mukaan siihen voi kytkeä kiinni kännykän lisäksi vaikkapa lelujunaradan.

Käpylehto ei kuitenkaan ole tyytynyt vain museotavaran tuunaukseen, vaan on rakentanut kaikenikäisten iloksi pomppusähkölaitteen. Laite koostuu eripainoisille säädettävästä puulavasta, joka päällä hypitään. Ketjut nykivät pomppuvoimalla vapaaratasta, ja laite tuottaa energiaa kolmivaihegeneraattorin, tasasuuntaussiltojen, konverttoreiden sekä mittareiden avulla. Sillä voi tuottaa tehoa 20-40 wattia. Käpylehto on todennut käytännössä, että pomppusähkö on erityisen houkutteleva sähköntuottotapa erilaisissa tapahtumissa.

Ongelma: toimittajan kännykästä on akku loppu.

- Natiaiset eivät kerran pomppimaan ryhdyttyään halua enää lopettaa, varsinkin jos pomppimisella saa junan pyörimään pienoisjunaradalla.

Myös kännykän lataaminen luonnistuu pomppusähköllä, mutta rehkimisen kautta. Systeemiin voi kytkeä kiinni 12 voltilla toimivia laitteita muutamaan kymmeneen wattiin saakka, eli noin viiden kännykänlaturin verran. Akku latautuu samalla nopeudella kuin verkkolaturilla, noin parissa tunnissa.

Käpylehto hyppää vanhan kuntopyörän satulaan ja polkee puoli minuuttia. Vanhan ajan torvi töräyttää ajan päättymisen merkiksi, ja kuntopyörään liitetty led-näyttö näyttää kuinka paljon tehoa ja energiaa tuli tuotettua. Pyörää voi käyttää oman kunnon testaamiseen polkemalla.

- Tuotin aamupolkemisella keskimäärin 120 wattia, eli noin wattitunnin puolessa minuutissa. Tällä kännykkään voisi puhua aika pitkään, ja kännykän akun sisältämän energian tuottaisi viidessä minuutissa, sillä kännykän akussa on noin 10 wattituntia energiaa. Koko päivän somettaminen on turvattu pienellä aamujumpalla! Kuinka kätevää.

Käpylehdon käyttämä kuntopyörä on rankasti tuunattu yksilö. Mitä kaikkea pyörään pitää kytkeä että siitä saa energiaa irti?

Sähköä tuottavan kuntopyörän voi rakentaa kuka tahansa - ainakin jos meisseli pysyy hyppysissä.

Pienenergian monitoimimiehen esitellessä kuntopyörää tulee olo, että vastaavan laitteen voisi rakentaa kuka tahansa. Ainakin jos pysyy meisseli hyppysissä. Käpylehdon mukaan tietyistä malleista on helpompi tehdä energiaa tuottava kuntopyörä kuin toisista. Tasavirtageneraattoria pyöritetään hihnan avulla. Elektroniikka sekä IGBT-transistori huolehtii, että verkkosähköä tuottava invertteri saa sopivaa jännitettä. Liian korkea tasajännite rikkoisi laitteen. Tämä laitteisto pystyy tuottamaan verkkosähköä noin kilowatin teholla, jos siihen liitetään viisi kuntopyörää.

Vanhalla kuntopyörällä polkemalla voi tuottaa verkkosähköä invertterin avulla.
Vanhan kuntopyörän voi muuntaa verkkosähköä tuottavaksi laitteeksi, jolla voi ladata esimerkiksi kännykkää. Vanhalla kuntopyörällä polkemalla voi tuottaa verkkosähköä invertterin avulla. Kuva: Yle/Katariina Hirvonen kuntopyörä

Kännykänlatausvaihtoehdot eivät lopu vieläkään kesken. Jos hikoilu pomppimisen tai polkemisen parissa ei innosta, voidaan kääntyä myös aurinkoenergian puoleen. Tavallisen oloisen repun sisältä löytyy musta mötikkä, johon voi laittaa kännykän kiinni johdolla. Kännykkä heläyttää iloisen latausäänen, joka osoittaa että akku täyttyy.

Kun reppua silmäilee tarkemmin, silmään tarttuu aurinkopaneeli repun läpässä. Kyseessä on Tespack-nimisen yrityksen tuote, jossa on 7 watin aurinkopaneeli. Paneeli lataa repun sisässä olevaa akkua. Kuinka on, miten nopeasti kännykän akku täyttyy, jos lähtee ulos pilviseen kevätsäähän? Käpylehdon mukaan ulkona pitäisi viettää 20 tuntia puolen watin teholla. Tuntimäärä ei ihan vakuuta. Muuttuuko tilanne, jos sääolot vastaisivat aurinkoista keskikesän päivää?

- Silloin päästään tehossa seitsemään wattiin, joten kännykän akun vaatima kymmenen wattituntia täyttyy alle puolessatoista tunnissa.

Energia innostavaksi pellepelottoman keinoin

Vaikka Käpylehdon esittelemät kerrostalopajan esimerkit pienenergiasta ovat suorastaan hyppimään ja hikoilemaan innostavia, on muistettava että kännykän akun vaatimat kymmenen wattituntia on häviävän vähän. Onko Käpylehto tarrautunut lillukanvarsiin rakennellessaan pomppu- ja polkuenergialaitteitaan? Hauskoja energiaa tuottavia laitteita vuosia rakennellut pellepeloton ei kuvittele että hänen härveleillään saataisiin pelastettua maailma. Laitteet on tarkoitettu energian havainnollistamiseen, joten ne eivät kaikki ole energiataloudellisesti järkeviä.

Rakentelun pointti piilee ihmisten innostamisessa. Se on Käpylehdon mukaan todella tärkeää. Hänen rakentamilla laitteillaan saadaan havainnollistettua energiaa sekä sen määrää hauskalla tavalla.

Härveleiden rakentelun pointti on innostamisessa.

- Monelle ihmiselle ainoa käsin kosketeltava asia energiassa on se, että postiluukkuun tipahtaa neljä kertaa vuodessa sähkölasku. Muuten asiaa ei tarvitse pohtia.

Käpylehdon ajatukset energiasta eivät rajoitu kesäjuhlien vetonauloihin, vaan hän on vuosien varrella toiminut muun muuassa tuulivoimayrittäjänä. Hän on asentanut Herttoniemen kerrostalon katolle aurinkopaneeleita, joiden nimellisteho on 3,5 kW. Vuositasolla se tuottaa Käpylehdon mukaan suunnilleen saman verran sähköä, noin 100% hänen huoneistonsa käyttämästä sähköstä.

Mikä saa miehen rakentelemaan pienenergiasysteemeitä?

Suomen energia prosentteina

Bioenergian eli puupolttoaineiden osuus Suomen energiankulutuksesta oli vuonna 2014 25 %. Muita uusiutuvia energiantuotantotapoja ovat maalämpö, tuulienergia, aurinkoenergia sekä vesivoima. Tilastokeskus tilastoi niistä vesivoimaa (osuus 4 %) sekä tuulivoimaa (osuus 0 %). Öjyn, hiilen sekä maakaasun osuus energiankulutuksesta oli yhteensä 40 %. Niiden osuus energiankulutuksessa laski vuonna 2014. Ydinenergian osuus oli 18 %. Lähde: Tilastokeskus, Energian hankinta ja kulutus.

- Näen että Suomen täytyy pyöriä täysin uusiutuvalla energialla ja muutoksen täytyy alkaa heti.

Käpylehto on vuosien varrella toiminut energialobbarina, ja on mukana kevään eduskuntavaalien alla käyntiin pyöräytetyssä Energiaremontti 2015 -kampanjassa. Hänen mukaansa uusiutuvalla energialla ja energiatehokkuudella luodaan kotimaisia työpaikkoja, saadaan vaihtotase kuntoon, ja kaiken kukkuraksi säästetään vuodessa 8-9 miljardia euroa fossiilisten polttoaineiden tuonnista ulkomailta. Käpylehto toteaa, että siinä sivussa hoidetaan ilmastonmuutos kuntoon.

Moni toisinajattelija voi ajatella uusiutuvasta energiasta vähemmän kultareunuksin. Käpylehto ei kuitenkaan näe uusiutuvan energian kehityksen esteenä kuin ihmisten asenteet ja jotkin lainsäädännöllisten esteet. Onko hänen ohjeenaan siis lähteä pystyttämään aurinkopaneeleita kaikille liikeneville katoille, parvekkeille ja joutomaille?

- Täytyy muistaa että Suomessa aurinkopaneelit on melko pieni asia. Suomessa bioenergia on energialähteenä suurin, nyt ja tulevaisuudessa.

Tekstiä muokattu 15.5.2015 kello 18.22. Käpylehdon aurinkopaneelit eivät tuota noin 100 % huoneiston käyttämästä energiasta, vaan sähköstä.

  • Ihmisen varaosat ovat totta

    3D-mallinnus tuo potilaalle sopivan luu- tai kudossiirteen

    Ihmisen kasvojen lihaksilla ja luilla on ratkaiseva rooli nielemisessä, puremisessa ja hengittämisessä, ilmeitä ja ulkonäköä unohtamatta. Siksi on tärkeää, että kasvaimen tai onnettomuuden vaurioittamat kasvot voidaan korjata ennalleen ja puuttuva luusto ja kudos voidaan rakentaa uudelleen. Kolmiulotteinen mallintaminen on tuonut avun luu- ja pehmytkudoksen puutoksiin.

  • Jopa 40 prosenttia syövistä voitaisiin ennaltaehkäistä – Näin sinä voit alentaa omaa syöpäriskiäsi

    Mitään yksittäistä ihmeainetta ei kaupan hyllyltä löydy.

    Ruokasoodaa, kylmäpuristettua pellavansiemenöljyä, graviola-hedelmää... Tämän tästä verkossa ja somessa kiertää juttuja yksittäisistä ruoka-aineista, joiden luvataan auttavan syövän nujertamisessa. Ihmisen biologia ja fysiologia rakentuvat kuitenkin tuhansien aineiden tasapainosta eikä yksittäistä ihmeainetta kaupan hyllyltä löydy.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Jopa 40 prosenttia syövistä voitaisiin ennaltaehkäistä – Näin sinä voit alentaa omaa syöpäriskiäsi

    Mitään yksittäistä ihmeainetta ei kaupan hyllyltä löydy.

    Ruokasoodaa, kylmäpuristettua pellavansiemenöljyä, graviola-hedelmää... Tämän tästä verkossa ja somessa kiertää juttuja yksittäisistä ruoka-aineista, joiden luvataan auttavan syövän nujertamisessa. Ihmisen biologia ja fysiologia rakentuvat kuitenkin tuhansien aineiden tasapainosta eikä yksittäistä ihmeainetta kaupan hyllyltä löydy.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Mitä tulevaisuudessa syödään?

    Meillä on käsissämme kuusi isoa ruokahaastetta.

    Meillä on käsissämme kuusi isoa ruokahaastetta. Niiden ratkaisusta riippuu, mitä tulevaisuudessa lautasellemme päätyy – vai päätyykö mitään, kirjoittaa tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen blogissaan. Jos ja kun ruuan saanti vaikeutuu, se johtaa pahimmillaan pakolaisvirtoihin ja sotiin.