Hyppää pääsisältöön

Toukokuussa voi bongata kirkkaita tähtiä ja eta-akvaridien tähdenlentoparven

Kesäkolmio eli Vega, Deneb ja Altair Linnunradan taustaa vasten.
Kesäkolmio Linnunradan taustaa vasten. Kesäkolmio eli Vega, Deneb ja Altair Linnunradan taustaa vasten. Kuva: NASA kesäkolmio

Yöt jatkavat vaalenemistaan ja ovat pian jo niin valoisia, että vain kirkkaimmat tähdet näkyvät. Kirkkaimmat tähdet näkyvät yötaivaalla jopa koko kesän.

Toukokuun tähtitaivaalta löytyvät tutut kirkkaat tähdet. Etelän suunnalla lepää Leijonan tähdistö, jossa on melko kirkas Regulus-tähti. Kaakon suunnalla taas vahtii Karhunvartija ja sen punertava Arkturus-tähti. Idän suunnassa näyttäytyy Lyyra kirkkaan Vega-tähden keralla ja sen lähettyvillä ui Joutsen, jonka kirkkain tähti on Deneb.

Kotkan Altairin kanssa Vega ja Deneb muodostavat tutun kesällä näkyvän Kesäkolmion. Himmeämmät tähdet häviävät vähitellen vaalenevaan kesätaivaaseen, mutta toki ne voi käydä kesälläkin bongaamassa etelämmissä maissa.

Planeetoista Merkurius näkyy toukokuun puoliväliin saakka matalalla auringonlaskun suunnassa vajaa tunti auringonlaskun jälkeen. Sitä voi olla vaikea erottaa vaalenevaa taivasta vasten joten etsimiseen kannattaa käyttää kiikareita.
Saturnuskin on yhä näkyvissä aamuyöllä etelän suunnalla mutta hyvin matalalla Vaa´an ja Skorpionin tähdistöjen rajamailla.

Venus-planeetta.
Planeetta Venus. Venus-planeetta. Kuva: NASA venus-planeetta

Venus loistaa edelleen hyvin kirkkaana ja näyttävänä iltatähtenä auringonlaskun suunnalla melko korkealla. Idempänä tai kaakon suuntaan löytyy toinen kirkas planeetta Jupiter. Kevään edetessä Jupiter lähestyy Venusta ja kesäkuun loppupuolella nämä kaksi kirkasta planeettaa ovat näyttävästi lähekkäin. Kesäöiden valoisuus laimentaa kuitenkin planeettojen hienoa yhteisesiintymistä täällä pohjoisessa. Kesäkuun 20. päivänä myös Kuun sirppi on niiden lähettyvillä ja silloin tätä hienoa näkymää kannattaakin tutkailla kiikarilla tai kaukoputkella.

Toukokuussa lentävät eta-akvaridit

Toukokuun alkupuolella Etelä-Suomessa näkyy eta-akvaridien runsas tähdenlentoparvi, joka on kuuluisan Halleyn komeetan radalleen jättämää pölyä ja soraa. Maapallo kulkee kerran vuodessa tämän kuuluisan komeetan soravanan läpi. Akvaridit-nimi viittaa Vesimiehen tähdistöön, jonka suunnasta tähdenlennot näyttävät tulevan. Parveen kuuluvia tähdenlentoja voi bongata vielä parin viikon ajan.

Suojaa silmäsi katsoessasi Aurinkoa

Kesän bongauskohde ovat auringonpilkut. Auringonpilkkujen katsomiseen tarvitaan aina suojalasit tai hyvä hitsaajanlasi. Noettu lasi ei kelpaa, koska silmiä vaurioittava lämpösäteily pääsee sen läpi. Suurimmat, harvemmin esiintyvät pilkut näkyvät jopa paljain silmin.

Auringonpilkkuja.
Auringonpilkkuja. Auringonpilkkuja. Kuva: NASA auringonpilkut

Turvallisin tapa tutkailla auringonpilkkuja on heijastaa kiikarin tai kaukoputken läpi näkyvä auringonkuva valkoiselle paperille ja katsella kuvaa siinä. Tässä kannattaa olla hyvin huolellinen. Tarkat ohjeet löytyvät URSAn sivulta:

https://www.ursa.fi/taivaalla/havaitse-taivasta/auringon-kuvan-heijastaminen-tasolle.html

Auringonpilkut elävät yleensä muutamasta päivästä kuukausiin. Aina pilkkuja ei kuitenkaan esiinny ja auringossa voi olla pidempikin pilkuton jakso. Pilkku on viileämpi alue auringon pinnalla.

Teksti perustuu professori Markku Poutasen haastatteluun Tiedeykkösessä. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

  • Suomessa poltetaan päivittäin 800 rekallista jätettä – mutta tämäkään ei riitä. Jätettä kuskataan myös naapurimaihin poltettavaksi.

    Suomalaisten jätettä kuskataan naapurimaihin poltettavaksi

    Kaatopaikkojen sulkeuduttua jätevoimaloiden lastausporteilla on ruuhkaa. Jätettä poltetaan yötä päivää, mutta silti sekajätekuormia joudutaan lähettämään jatkuvasti myös naapurimaihin poltettavaksi. Suomeen tarvitaan lisää jäteuuneja ja myös lisää kierrätystä. Mutta olisiko jätteen määrää mahdollista vähentää?

  • Mitä tiedät kuulennoista - testaa tietosi!

    Kuulentotesti

    Tänä vuonna on 50 vuotta siitä, kun Apollo 11 laskeutui Kuuhun ja ensimmäinen ihminen astui Kuun pinnalle. Tuo lento tapahtui heinäkuussa, mutta Apollo-ohjelma, jolla kuulentoa harjoiteltiin, oli ollut käynnissä jo 1960-luvun alusta alkaen.

  • Avaruuden tilannekuva - avaruusjärjestöt panostavat taivaalta tulevien uhkien ennakoimiseen

    Maapallo on aina kosmisen hyökkäyksen uhkaamana

    Onneksi avaruus uhkaa meitä erittäin harvoin, mutta silti pahimmat maailmanlaajuiset katastrofit ovat peräisin maapallon ulkopuolelta. Kosmiset törmäykset ja aurinkomyrskyt ovat todellinen vaara meille, ja siksi avaruusjärjestöt ja tähtitieteilijät ovat panostaneet viime aikoina yhä enemmän resursseja niin sanottuun avaruuden tilannekuvaan

  • Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

    Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

    Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede