Hyppää pääsisältöön

Toukokuussa voi bongata kirkkaita tähtiä ja eta-akvaridien tähdenlentoparven

Kesäkolmio eli Vega, Deneb ja Altair Linnunradan taustaa vasten.
Kesäkolmio Linnunradan taustaa vasten. Kesäkolmio eli Vega, Deneb ja Altair Linnunradan taustaa vasten. Kuva: NASA kesäkolmio

Yöt jatkavat vaalenemistaan ja ovat pian jo niin valoisia, että vain kirkkaimmat tähdet näkyvät. Kirkkaimmat tähdet näkyvät yötaivaalla jopa koko kesän.

Toukokuun tähtitaivaalta löytyvät tutut kirkkaat tähdet. Etelän suunnalla lepää Leijonan tähdistö, jossa on melko kirkas Regulus-tähti. Kaakon suunnalla taas vahtii Karhunvartija ja sen punertava Arkturus-tähti. Idän suunnassa näyttäytyy Lyyra kirkkaan Vega-tähden keralla ja sen lähettyvillä ui Joutsen, jonka kirkkain tähti on Deneb.

Kotkan Altairin kanssa Vega ja Deneb muodostavat tutun kesällä näkyvän Kesäkolmion. Himmeämmät tähdet häviävät vähitellen vaalenevaan kesätaivaaseen, mutta toki ne voi käydä kesälläkin bongaamassa etelämmissä maissa.

Planeetoista Merkurius näkyy toukokuun puoliväliin saakka matalalla auringonlaskun suunnassa vajaa tunti auringonlaskun jälkeen. Sitä voi olla vaikea erottaa vaalenevaa taivasta vasten joten etsimiseen kannattaa käyttää kiikareita.
Saturnuskin on yhä näkyvissä aamuyöllä etelän suunnalla mutta hyvin matalalla Vaa´an ja Skorpionin tähdistöjen rajamailla.

Venus-planeetta.
Planeetta Venus. Venus-planeetta. Kuva: NASA venus-planeetta

Venus loistaa edelleen hyvin kirkkaana ja näyttävänä iltatähtenä auringonlaskun suunnalla melko korkealla. Idempänä tai kaakon suuntaan löytyy toinen kirkas planeetta Jupiter. Kevään edetessä Jupiter lähestyy Venusta ja kesäkuun loppupuolella nämä kaksi kirkasta planeettaa ovat näyttävästi lähekkäin. Kesäöiden valoisuus laimentaa kuitenkin planeettojen hienoa yhteisesiintymistä täällä pohjoisessa. Kesäkuun 20. päivänä myös Kuun sirppi on niiden lähettyvillä ja silloin tätä hienoa näkymää kannattaakin tutkailla kiikarilla tai kaukoputkella.

Toukokuussa lentävät eta-akvaridit

Toukokuun alkupuolella Etelä-Suomessa näkyy eta-akvaridien runsas tähdenlentoparvi, joka on kuuluisan Halleyn komeetan radalleen jättämää pölyä ja soraa. Maapallo kulkee kerran vuodessa tämän kuuluisan komeetan soravanan läpi. Akvaridit-nimi viittaa Vesimiehen tähdistöön, jonka suunnasta tähdenlennot näyttävät tulevan. Parveen kuuluvia tähdenlentoja voi bongata vielä parin viikon ajan.

Suojaa silmäsi katsoessasi Aurinkoa

Kesän bongauskohde ovat auringonpilkut. Auringonpilkkujen katsomiseen tarvitaan aina suojalasit tai hyvä hitsaajanlasi. Noettu lasi ei kelpaa, koska silmiä vaurioittava lämpösäteily pääsee sen läpi. Suurimmat, harvemmin esiintyvät pilkut näkyvät jopa paljain silmin.

Auringonpilkkuja.
Auringonpilkkuja. Auringonpilkkuja. Kuva: NASA auringonpilkut

Turvallisin tapa tutkailla auringonpilkkuja on heijastaa kiikarin tai kaukoputken läpi näkyvä auringonkuva valkoiselle paperille ja katsella kuvaa siinä. Tässä kannattaa olla hyvin huolellinen. Tarkat ohjeet löytyvät URSAn sivulta:

https://www.ursa.fi/taivaalla/havaitse-taivasta/auringon-kuvan-heijastaminen-tasolle.html

Auringonpilkut elävät yleensä muutamasta päivästä kuukausiin. Aina pilkkuja ei kuitenkaan esiinny ja auringossa voi olla pidempikin pilkuton jakso. Pilkku on viileämpi alue auringon pinnalla.

Teksti perustuu professori Markku Poutasen haastatteluun Tiedeykkösessä. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede