Hyppää pääsisältöön

Onko Seitsemän veljestä jo aikansa elänyt teos?

Kirja-Summerin Tarina.
Kirja-Summerin Tarina. Kuva: Kirja-Summerin Tarina. kirja-summeri

Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on kirja, jonka jokainen suomalainen tuntee, ja joka luetutetaan miltei jokaiselle jos ei yläasteen, niin sitten lukion äidinkielenkurssilla. Mutta onko se kirja, joka kannattaa nostaa yhdeksi Suomen kansallisaarteista vielä tänäänkin?

Lukion viimeisen pakollisen äidinkielenkurssin teemana on suomalainen identiteetti. Ja yhtenä läpipääsykriteerinä Seitsemän veljeksen lukeminen. Jossain vaiheessahan tämän oli pakko tulla vastaan, ajattelen, ja jätän pari iltaa tyhjäksi opuksen lukemista varten.

Vaikka pääpiirteinen juoni ja henkilöhahmot ovat jo lapsuudesta ennaltaan tuttuja Mauri Kunnaksen koiraversiosta, huomaan suhtautuvani Seitsemän veljeksen läpi samoamiseen kuin suureen urakkaan.

Otaksun teoksen sisältävän vanhaa, kohtalaisen vaikealukuista kieltä, enkä usko, että pystyn sisäistämään tekstiä tavallisella lukunopeudellani. Ensimmäisiä sivuja selatessani huomaan kirjan repliikkien olevan kirjoitettu näytelmänomaisesti vuorosanamuotoon, mikä saa tekstin tuntumaan entistä oudommalta. Päätän joka tapauksessa antaa kirjalle mahdollisuuden. Onhan tämä yksi tunnetuimpia suomalaisia romaaneja. Lopulta, 342 sivun jälkeen, pääsen teoksen loppuun kulmat koholla.

Lapsena selaamani koiraversio muuttui äkkipikaa tarinaksi kurittomista miehistä, jotka käyttävät nuoruutensa ryyppäämiseen ja väkivaltaan osana yhtä isoa surkeiden sattumusten sarjaa. Ensialkujaan orvoiksi jääneet pojat kerjäävät hankaluuksia itse kultakin kylänsä jäseneltä, mikä viimein johtaa heidän kotitalonsa myymiseen. Veljekset käyskentelevät metsässä ja pakenevat milloin mitäkin, ilkeilevät jatkuvasti toisilleen ja jossain välissä onnistuvat sytyttämään saunankin tuleen.

Tässäkö nyt on se mestarillinen Seitsemän veljestä?

Tässäkö nyt on se mestarillinen Seitsemän veljestä, joka on niin tärkeä jokaisen suomalaisen tuntea? Turhan yksinkertaiselta ja kulahtaneelta tuntuneen kirjan lukemisen jälkeen en voi käsittää, miten tämä teos on nostettu yhdeksi suomalaisuuden kulmakiveksi. En löydä Seitsemästä veljeksestä juurikaan muuta kuin kurjan kertomuksen eräistä kurittomista kakaroista, jotka elävät nuoruutensa yhteisönsä ulkopuolella. Veljekset ovat ylpeitä, auktoriteettiongelmaisia ja omienkin sanojensa mukaan kovapäisiä.

Teoksessa läsnäolevien sisukkuuden ja metsän tärkeyden osaan sentään linkittää klassiseen kuvaan suomalaisuudesta. Silti minun on vieläkin vaikea samaistua tähän Seitsemän veljeksen antamaan suomalaiskuvaan. Toisaalta, ehkäpä olenkin vain 2000-luvun kasvatti ja siksi sokea tämän romaanin mahdolliselle annille.

Käytettyäni pienen hetken ajatusteni kokoamiseen, huomaan kuitenkin, että ehkäpä minäkin kykenen löytämään kirjasta jotain sanomaa. Teos seuraa aktiivisesti veljien elämää kymmenen vuoden ajan, ja vaikka heidän nuoruusvuotensa ovatkin täynnä edesvastuuttomia reagointeja, hekin kypsyvät aikanaan. Aivan kirjan lopussa veljet ovat kasvaneet aikuisiksi, jotka palaavat takaisin kotiseudulleen henkisestä kasvustaan arvostettuina. Ja raitistuneina. Ehkäpä Kivi tahtoikin romaanillaan juuri kehottaa ihmisiä hyveelliseen ja vastuuntuntoiseen elämään. Niin, ehkä. Tosin jos näin on, kyseinen sanoma jää silti pieneksi verrattuna veljesten muuhun sekoiluun, josta teos suurilta osin koostuu.

Onhan Seitsemässä veljeksessä tosin persoonalliset ja hyvin rakennetut henkilöhahmot, ja veljeksistä tunnistaa helposti suosikkinsa. Tästä pisteet Kivelle. Ja kirjaa arvostellessa täytyy pehmityksenä pitää mielessä myös se, että jokainen teos, kuten myös tämä 150 vuotta sitten kirjoitettu romaani, on aikansa tuote.

Mutta joka tapauksessa -tai ehkä juuri edellämainitun vuoksi- on hyvä pohtia, josko tätä äidinkielen pakollista kansallisromaani -lukulistaa voisi päivittää.

Teksti: Tarina Rautionmaa

Kommentit
  • SUMMERIN PODCASTSARJASSA KYSYTÄÄN "ONKS KAIKKI OK?"

    17-vuotias Milla selvittää podcastsarjassa tunnetilojaan.

    “Kaikki ok?" -podcastsarjassa 17-vuotias Milla Solaranta pohtii elämänsä suuria tunnetiloja ja päästää kuulijan kurkistamaan tunne-elämänsä syövereihin.

  • Kesä ilman pomoa?!

    Miltä tuntuisi olla yrittäjä ja oma pomosi?

    Oletko unelmoinut oman rantakahvilan pitämisestä parhaan kaverin kanssa? Tai miettinyt, miten saada kaveriporukalla rahat kokoon yhteistä reissua varten?

  • Tume menee taas oikeisiin töihin

    Tume menee taas oikeisiin töihin

    Tume kävi viime kesänä todistetusti oikeissa töissä. Te halusitte nähdä lisää ja saamanne pitää. Toinen kausi Tumen oikeita töitä löytyy nyt Areenasta.

  • Ystäväni hevosen lukijoiden parhaita leirimuistoja

    Unelmien leirillä sattuu ja tapahtuu.

    Ratsastusleireillä aina sattuu ja tapahtuu. Kysyimme lukijoilta Instagramissa, millaisia muistoja heille on kertynyt leirikesien aikana. Mukaan mahtuu hullunkurisia kokemuksia sekä ihania tunnelmia tärkeiden hevosten kanssa. @aanniella Varmaa yks hauskimmista kommelluksista tapahtui vuonna 2016, kun hengailtiin asuinrakennuksessamme.