Hyppää pääsisältöön

Reviirikorpit eivät huutele haaskoista

Korppi lumihangessa
Talvi, eikä varsinkaan kevät ole pelkkää haaskalta toiselle könyämistä. Korppi lumihangessa Kuva: Yle, Juha Laaksonen korppi

Korppi eli kaarne on kaikkiruokainen. Melkein kaikki, mikä nokkaan mahtuu, kelpaa syötäväksi, joten korppi ei ole nirso ravinnon suhteen. Todennäköisesti pääravintona pohjoisessa ovat kuitenkin porojen raadot, etelässä muiden eläinten haaskat.

Haaskoja ei voi ennakoida, niitä löytyy satunnaisesti – ja kun ruoka-aitta löytyy, on heti monta ottajaa. Korpeilla on ilmeisen tehokas viestitysjärjestelmä, muuten uudelle haaskalle ei voisi kerääntyä nopeasti suurta korppijoukkoa.

Talvi, eikä varsinkaan kevät ole pelkkää haaskalta toiselle könyämistä. Periaatteessa korppiparin on vartioitava pesäpaikkaansa myös talvella. Hyvälle risulinnalle tai suojaisalle kalliokielekkeelle on aina tunkua. Jos ravintoa ei löydy pesäpaikan lähettyviltä, kuinka pitkälle arvaa lähteä?

Entä jos korppipari löytää pesäpaikan vierestä hyvän haaskan? Kannattaako sitä yrittää hyödyntää vaivihkaa vai kronkkua avoimesti kaikille kavereille?

Todennäköisesti reviirikorpit syövät ääneti, mutta ehkä sekään ei auta. Yksittäiset kulkukorpit ovat tarkkoja ja uteliaita. Jossain vaiheessa jokin niistä huomaa haaskan ja alkaa lähestyä sitä poikasten kerjuuääntä päästellen. Reviiripari pystyy tahtoessaan pitämään yhden kuokkavieraan loitolla, mutta kulkukorpin ääni ja lentotyyli paljastavat muille, mistä on kyse. Sitten tummat linnut tulevat joukolla, ja reviiripari joutuu luopumaan aarteestaan.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto