Hyppää pääsisältöön

Kun muisti ei pelaa

Vinkkejä elämän helpottamiseksi

Aivomme muuttuvat kaiken ikää. Kun vanhuus lähestyy, hermosolut vähenevät ja aivokuori ohenee. Aivot ikään kuin kutistuvat: sekä niiden koko että paino pienenevät ja niihin kertyy kuona-aineita.

Muutokset ovat normaaleja ja niiden vaikutus ja muutosten tahti vaihtelee suuresti eri ihmisillä. Asioiden muistaminen ja keskittyminen, varsinkin moneen asiaan samaan aikaan, on hankalampaa kuin nuorempana. Uusien asioiden oppiminen ja asioiden mieleen palauttaminen sujuu aiempaa hitaammin.

Aivojen rapistumisen ennaltaehkäisy kannattaa aloittaa viimeistään keski-iässä. Omaa henkistä vireyttään voi vaalia monilla tavoin.

Tärkeä hippokampus

Liikunta pitää kehon kunnossa, ja sillä voi lisätä fyysistä voimaa ja nopeutta ja kehittää tasapainoa. Liikunta on hyväksi myös aivoille. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa vähän liikkuville iäkkäille ihmisille laadittiin liikuntaohjelma, johon kuului 40 minuuttia kävelyä kolmesti viikossa. Vuoden kuluttua todettiin, että kävelijöiden hippokampus oli suurentunut, kun se yleensä iän myötä pienenee.

Hippokampuksella on tärkeä rooli muistin toiminnassa. Liikunta edesauttaa myös muiden kognitiivisten toimintojen ylläpitoa.

Aivoja ei tarvitse säästellä vanhanakaan

Monipuolinen, vireä elämäntapa pitää myös aivot vireänä. Aivot ovat kuin lihakset, jotka käytön puutteessa rappeutuvat mutta niitäkin voi harjoittaa.

Liikunnan lisäksi hyviä harrastuksia ovat esimerkiksi kuorolaulu, matkailu, tanssi ja muiden ihmisten tapaaminen.

Television katselu yksinään voi passivoida, seurassa se voi olla hyvä keskustelun virittäjä.

Tietokoneen hankkiminen mummolle tai vaarille voi olla hyvä idea. Koneen käyttö haastaa oppimaan uutta ja auttaa pitämään yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin. Onpa niitäkin ikäihmisiä, jotka kone on saanut innostumaan kokonaan uudesta harrastuksesta, esimerkiksi bloggaamisesta, sukututkimuksesta tai kuvankäsittelystä.

Moni vanhus kärsii yksinäisyydestä. Sukulaiset saattavat olla kiireisiä tai asua kaukana, ikätovereista osa on ehkä kuollut tai liian huonossa kunnossa liikkuakseen. Yksinäisyys merkitsee usein myös kognitiivisten virikkeiden puutetta. Siksi ikäihmisten kannattaa hakeutua muiden ihmisten pariin.

Stereotyyppinen kuva bingoa pelaavasta vanhuksesta ei ole huono esimerkki ollenkaan: bingossa tapaa uusia ihmisiä. Päivätanssit ovat vielä parempi vaihtoehto, koska niissä saa myös liikuntaa.

Kun muistisairaus iskee

Kun ikää karttuu, muisti heikkenee ja muistisairaudet yleistyvät. Yli 85-vuotiaista lähes joka kolmannella on Alzheimerin tauti, joka on aivoja rappeuttava muistisairaus. Sen syntyyn vaikuttavat todennäköisesti perinnölliset riskitekijät, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa lääkityksellä.

Alueellisesti epäoikeudenmukainen sairaus

Alzheimerin taudin sairastamisessa on Suomessa suuria alueellisia eroja. Pohjois- ja Itä-Suomessa sairastetaan kaksi kertaa enemmän Alzheimerin tautia kuin Etelä- ja Länsi-Suomessa.

Erot johtuvat koulutustasosta sekä erilaisista ravintotottumuksista, jotka heijastuvat verenpaine- ja kolesteroliarvoihin. Mielenkiintoista on se, että ero ei näy aivokuvissa.

- Vähän ja paljon kouluja käyneillä on samanlaisia aivomuutoksia, mutta koulutetuilla Alzheimerin tauti diagnosoidaan myöhemmin, kertoo geriatrian professori Raimo Sulkava.

Koulutetut siis pystyvät paremmin kompensoimaan taudin tuomia puutteita. Magneettikuvat tosin korreloivat huonosti kognitiivisten taitojen kanssa.

Vinkkejä muistisairaan elämän helpottamiseksi

Miten elämä pitäisi järjestää, jos muisti ei enää toimi niin kuin ennen? Kaikkiin asioihin ei tietenkään voi itse vaikuttaa, mutta jotakin voi tehdä.

1) Liikkuminen kannattaa edelleen

Sulkava korostaa liikunnan merkitystä Alzheimerin taudin torjumisessa ja taudin etenemisen hidastamisessa.

- Olen tehnyt kymmenien vuosien ajan potilastyötä ja todennut liikunnan merkityksen myös käytännössä. Fyysisesti aktiivisilla ihmisillä taudin ennuste on huomattavasti parempi: toimintakyky voi säilyä jopa 10 - 15 vuotta pidempään kuin liikkumattomilla.

2) Muiden ihmisten seura aktivoi

Myös kaikenlainen sosiaalinen aktiivisuus on hyvästä. - Ihmisten kanssa tekemisissä oleminen on tärkeää.

- Kehotan aina harrastamaan kulttuuria, erityisesti musiikkia, mutta kannattaa käydä myös teatterissa, kerhoissa ja erilaisissa harrastuspiireissä.

Muistisairaus eristää helposti ihmisen. - Yleensä ajatellaan, että ystävät karttelevat muistisairasta. Käytännössä on kuitenkin usein niin päin, että ihminen häpeää muistiongelmiaan niin paljon, että hän ei itse halua tavata muita ihmisiä, koska pelkää paljastuvansa.

3) Puolisolla on suuri merkitys

- Puolisolla tai parisuhteella on iso merkitys: usein muistisairaus puhkeaa, kun puoliso kuolee. Joskus on kyse tietenkin myös siitä, että puoliso on hoitanut yhteisiä asioita ja yksin jäätyään ihminen ei enää selviäkään. On myös pariskuntia, joissa puolisoilla on työnjako esimerkiksi niin, että toinen on fyysisesti ja toinen henkisesti kunnossa. Kun mennään kauppaan, toinen muistaa mitä pitää ostaa ja toinen kantaa ostokset kotiin.

4) Hyvää ruokaa - mutta ei laihdutuskuureja

Myös oikeanlaisen ravinnon merkityksestä on enenevästi tutkittua tietoa. Sulkavan mukaan painokäyrät alkavat yleensä laskea 60 - 70-vuotiaana, koska ruoka ei enää maistu niin kuin ennen.

- Yli 60-vuotias ei saisi laihtua tai ainakin painoa pitäisi pudottaa liikkumalla enemmän, eikä syömällä vähemmän. Ruuan monipuolisuus on tärkeää mutta ravintoarvoja tärkeämpää on että ruoka maistuu.

Kalansyönti kannattaa. - Kala-ateria kaksi kertaa viikossa vähentää muistisairauden riskiä.

5) Koti on paras paikka

Missä ja miten muistisairaan kannattaisi asua? Sulkavan mielestä tuttu kotiympäristö, joka toimii muistin ulkoisena tukena, on ehdottomasti paras paikka.

- Vanhaa puuta ei pidä siirtää. Kuulin tämän lauseen potilaaltani ja mielestäni se on erittäin hyvä vertauskuva, Sulkava sanoo.

Kotona monet asiat ovat niin selkäytimessä että siellä selviää, vaikka muisti vähän hapertuisikin. Laitokseen siirryttäessä kunto helposti romahtaa ja muisti heikkenee entisestään.

- Kotona monet asiat ovat niin selkäytimessä että siellä selviää, vaikka muisti vähän hapertuisikin. Laitokseen siirryttäessä kunto helposti romahtaa ja muisti heikkenee entisestään. Palvelutalo, jossa joutuu ainakin osittain tekemään asioita itse, on hiukan parempi vaihtoehto.

Entä jos mummu tai pappa asuu omakotitalossa, jonka ylläpitoon fyysinen kunto ei enää riitä?

- Useinhan tilanne ratkaistaan niin, että vanhus muuttaa omakotitalosta kerrostalokaksioon. Se on vieras ympäristö, jossa helposti tulee tekemisen puute. Siitä taas seuraa passivoituminen ja kunnon heikkeneminen. Parempi ratkaisu olisi riittävä apu talon ja pihan hoitoon.

6) Turhat tavarat pois

Muistisairaan asunnossa pitäisi olla esillä vain ne tavarat, joita tarvitaan.

- Nykykodeissa on paljon tavaraa, joka vain sekoittaa ja hankaloittaa muistisairaan elämää. Esimerkiksi vaatteita pitäisi olla kaapeissa vain vuodenajan mukaan.

7) Valokuvia ja muistilappuja muistin tueksi

Sukulaisten valokuvia tai muita muistamisen kannalta tärkeitä asioita saa kuitenkin olla esillä.

- Muistilaput ovat hyviä, jos ne eivät katoa, sillä kyky lukea säilyy pitkään. Muistisairaan ymmärrys ja järki eivät katoa, vaikka lähimuisti pettäisikin. Keittiön pöydällä on hyvä olla iso kalenteri, josta ruksitaan päiviä, sitä mukaan kun aika kuluu. Ja sen kalenterin pitää olla kiinni niin, että se ei katoa.