Hyppää pääsisältöön

Minne katosi Helsingin henki?

Tuhoutuneen koulun pihalla kirja
Tuhoutuneen koulun pihalla kirja Kuva: Yle ulkolinja: rikkiammuttu sopimus

Heinä- elokuun vaihteessa 1975 Helsinki oli muutaman kesäisen päivän maailmanpolitiikan keskipisteenä. 35 valtion päämiehet kokoontuivat Finlandia-talolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYKin) huippukokoukseen. Kokouksessa allekirjoitettiin yhteinen sopimus, jonka piti taata rauha Eurooppaan mittaamattomiksi ajoiksi. Toisin kuitenkin kävi. Mitä Helsingin hengestä on jäljellä tänään Itä-Ukrainassa?

Muodolliset saksalaiset

Saksalaiset ovat muodollisia ihmisiä ja saksa on hyvin muodollinen kieli. Jo lukion saksan kielen tunneilla meille muistutettiin, että kirjeet täytyy aloittaa: ”Sehr Geehrter Herr Doktor…”

Juuri ennen haastattelua varoituskello alkaa soida: pitäisikö aloittaa niin kuin lukiossa neuvottiin, vai riittääkö pelkkä ”Herr Bundeskanzler…”?

Ja se riittää. Liittokansleri Helmut Schmidt ei ole sittenkään erityisen muodollinen, ja liittokanslerivuosista - 1974-1982 – on lähes yhtä kauan kuin toimittajan lukiovuosista.

Eurooppalaista turvallisuusfoorumia oli valmisteltu jo vuosia. Aloite turvallisuuskokouksesta tuli Neuvostoliiton johdolta huhtikuussa 1969, ja jo toukokuun alussa Suomen hallitus lähetti postia kaikille Euroopan valtioiden sekä Yhdysvaltain ja Kanadan hallituksille.

Kekkonen ja Brezhnev Helsingissä
Kekkonen ja Brezhnev Helsingissä Kuva: Yle ulkolinja: rikkiammuttu sopimus
”Suomen hallitus on valmis toimimaan turvallisuuskonferenssin isäntämaana, mikäli hallitukset pitävät tätä tarkoituksenmukaisena.”

Ja hallitukset pitivät.



Elokuun 1. päivän aamuna Helsingin keskusta suljettiin. Kaupunki oli täynnä vakavailmeisiä poliiseja. Monet heistä oli tuotu Helsinkiin maalta, koska poliiseja tarvittiin paljon – Yhdysvaltain, Kanadan ja koko Euroopan poliittinen johto oli täällä, Albaniaa lukuun ottamatta. Helsinki oli maailmanpolitiikan keskipisteessä.

Elokuun 1. päivänä 1975 Finlandia-talolla kirjoitettiin maailmanhistoriaa. Ei ihme, että tilaisuuden isäntäkin – aina niin itsevarma presidentti Kekkonen - joutui hieman hakemaan englannin kieltä.

Helsingin henki

Kesäisen Helsingin kokousilmapiiristä alettiin käyttää sanontaa ”Helsingin henki”. Se loisti aurinkona erityisesti kokouksessa mukana olleitten suomalaisten poskilla.

ETYKin päätösasiakirjan ensimmäinen allekirjoittaja, Saksan liittotasavallan silloinen liittokansleri Helmut Schmidt hieman jäähdyttää suomalaisten euforiaa.

Moskovassa Carnegie-instituutin johtaja Dmitri Trenin muistuttaa, että Helsingin päätösasiakirja on puhtaasti kylmän sodan tuote.

”It was a document that played very important role in the history of the Cold War.”
Dmitri Trenin, Carnegie-instituutti, Moskova

Helsingin päätösasiakirja sementoi kahden Saksan olemassaolon, se vahvisti hiljaisesti Baltian maiden liittämisen Neuvostoliittoon.

Se oli kompromissi kahden leirin, idän ja lännen, sosialistisen ja kapitalistisen leirien välillä. Maailman kahden navan välillä kulkevalla puolueettomuuden seitinohuella langalla tanssivat Suomi ja Jugoslavia.

Leonid Brezhnev allekirjoittaa sopimuksen
Leonid Brezhnev allekirjoittaa sopimuksen Kuva: Yle ulkolinja: rikkiammuttu sopimus
”Nimikirjoituksillaan päätösasiakirjaan valtionpäämiehet vahvistivat, että valtiot ovat tasa-arvoisia ja kunnioittavat toistensa oikeuksia. Ja että ne pidättäytyvät voiman käytöllä uhkaamisesta ja niiden käytöstä.”






Vain neljä vuotta sen jälkeen kun Neuvostoliiton johtaja Leonid Brežnev oli allekirjoituksellaan vahvistanut tämän periaatteen, Neuvostojoukot vyöryivät Afganistaniin.

Afganistanin miehityksen jälkeen koko Helsingissä sievästi kasattu korttipakka alkoi hajota.

Merkittäviä tapahtumia vuosilta 1988 - 1991
Merkittäviä tapahtumia vuosilta 1988 - 1991 ulkolinja: rikkiammuttu sopimus

Mitä Helsingin korttipakasta on jäljellä? Helsingin ETY-kokouksen päätösasiakirjaa säilytetään holvissa Ulkoministeriön Merikasarmissa Helsingin Katajanokalla. Alkuperäistä asiakirjaa käsitellään silkkihansikkain, allekirjoitukset esimerkiksi tätä dokumenttia varten on kuvattu kopiosta. Tutkijat haluavat harvakseltaan tarkistaa tietoja – hiljattain eräs tutkija halusi nähdä Brežnevin allekirjoituksen, koska hän oletti, että elokuussa 1975 Neuvostojohtaja oli jo niin huonossa kunnossa, ettei hän tosiasiassa päättänyt asioista Neuvostoliitossa. Tutkija oletti, että allekirjoitus olisi vahvistanut tämän teorian.

Itse asiassa Brežnevin allekirjoitus on varsin vakaa, toisin kuin esimerkiksi Jugoslavian johtajan, Josip Brož Titon allekirjoitus.

Taas ajankohtainen

Helsingin ETY-kokouksen päätösasiakirja on edelleen ajankohtainen, eikä vain siksi, että kesällä tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä kun 35 valtion päämiehet vahvistivat allekirjoituksillaan toimivansa mm rauhan, itsemääräämisoikeuden, pysyvien rajojen, ihmisoikeuksien ja vapaan tiedonvälityksen puolesta.

Jaltan ja Potsdamin konferenssipäätöksiin samoin kuin Helsingin sopimukseen perustuva aikakausi on valitettavasti päättynyt. Tämä maailmanjärjestelmä on saatettu loppuun.― Aleksander Formantšuk

Asiakirja on ajankohtainen siksi, että kaikki Helsingissä sovittuja periaatteita on rikottu 40 vuoden aikana. Viimeisen vuoden aikana on kysytty: ovatko Helsingissä yhteisesti sovitut periaatteet haudattu vai ovatko Krim liittäminen Venäjään ja sota Itä-Ukrainassa tehneet Helsingin asiakirjasta taas ajankohtaisen? Kummallakin koulukunnalla on puolustajansa.

Simferopolissa, Krimillä, venäläisen hallinnon neuvonantaja Aleksander Formantšuk sanoo, että Helsingin sopimuksen aikakausi päättynyt.

Uusi Helsingin henki?

Moskovassa Carnegie-instituutin johtaja Dmitri Trenin puolestaan sanoo, että luottamus Venäjän ja Yhdysvaltojen välillä on juuri nyt niin huono, että tarvittaisiin uudelleen Helsingin kaltaista sopimusta. Ja ennen kaikkea aikakautta, joka tekisi uudelleen uuden Helsingin sopimuksen mahdolliseksi. Uutta Helsingin henkeä siis?

Nikishinon kylässä Itä-Ukrainassa tuuli selaa rikkiammuttua koulukirjaa tuhotun koulun edessä. Vieressä on varoitus räjähtämättömästä ammuksesta, joka on porautunut asfalttiin, puoliksi näkyvissä. Nikishinossa ei ole yhtään ehjää taloa.

ETYJ tänään Ukrainassa

Itä-Ukrainassa sodan etulinjassa kiertää ETYJin tarkkailijaryhmä laskemassa etulinjasta vedettyjä tankkeja ja tykkejä. Etelästä, Mariupolin suunnasta kuuluu tykistön tulitusta, kaikkea raskasta aseistusta ei siis ole vedetty pois, vaikka tulitaukosopimus sitä edellyttääkin.

OSCEn tarkkailijat tutkivat panssarivaunua
OSCEn tarkkailijat tutkivat panssarivaunua Kuva: Yle ulkolinja: rikkiammuttu sopimus

Mikä tulitauko?

”Mikä tulitauko?” separatistisotilaat nauravat valtaamassaan Debaltseven kaupungissa. ”Päivällä ei ammuta, yöllä tulee rautaa niskaan”, sanoo puhelias ryhmänjohtaja, jonka nomme de guerre on ”Tihij”, hiljainen.

Ryhmän tukikohdassa on tankki, jonka kylkeen on kirjoitettu ”Lvoviin”. Se on kaupunki kaukana Länsi-Ukrainassa. ”Se tankki menee Lvoviin pikkuhiljaa, kaupunki kerrallaan."

Kollega vieressä innostuu. ”Menomatkalla grillataan šašlikkia Maidanilla.”

Maidan on Kiovan keskusaukio, sieltä kaikki alkoi yli vuosi sitten.

Vesa Toijonen, ohjaaja

Artikkeli liittyy 21.5. TV1:ssä klo 22.00 lähetettävään Ulkolinjaan Rikkiammuttu sopimus.

Muualla verkossa:

Ulkolinja: Rikkiammuttu sopimus
Minne katosi Helsingin henki? -verkkodokumentti Areenassa

Kommentit