Hyppää pääsisältöön

MYRSKYISÄ MURROSIKÄ

Aivosolut järjestyvät uusiin asemiin

Jurotusta, raivokohtauksia, päätöntä toilailua ja hölmöä riskinottoa. Koulumotivaatio katoaa, kaveripiiri vaihtuu ja vanhemmista tulee yhdentekeviä kiusankappaleita. Mitä ihmettä teinin päässä liikkuu?

Teini-ikäisen vanhemmat tietävät, että murrosikä tuntuu muuttavan lapsen persoonallisuuden melkeinpä yhdessä yössä. Vanhempien, opettajien ja muiden auktoriteettien sana ei enää paljoa paina eikä teini tunnu muutenkaan ottavan huomioon muuta kuin omat mielihalunsa.

Ennen murrosikää aivojen hermosolumassan, harmaan aineen, määrä kasvaa ja murrosiän lähestyessä määrä alkaa taas pienentyä.

Murrosiän myllerrystä selittävät muutokset johtuvat paitsi hormonitoiminnasta niin myös aivojen rakennemuutoksista. Ennen murrosikää aivojen hermosolumassan, harmaan aineen, määrä kasvaa ja murrosiän lähestyessä määrä alkaa taas pienentyä. Ei tarkalleen tiedetä, miten mekanismi toimii, mutta prosessin aikana käyttämättömiä hermosoluyhteyksiä karsiutuu, solut järjestäytyvät uudelleen ja valkea aine lisääntyy.

Harmaan ja valkean aineen määrien muutokset jatkuvat ohimo- ja otsalohkossa varhaiseen aikuisuuteen, jopa 25 vuoden ikään asti – eli aivojen osalta murrosikä jatkuu paljon pidemmälle kuin yleisesti on määritelty.

Tiedolliset taidot kehittyvät

Ihmiselämän toisella vuosikymmenellä aivojen tiedonkäsittelyky tehostuu ja nopeutuu. Turha tieto karsiutuu, ja kyky ohjata omaa toimintaa paranee. Murrosikäisellä se on kuitenkin puutteellista: itsenäisyyttään julistava nuori tarvitsee edelleen aikuisen ohjausta ja tukea.

Murrosikäisen riskialtista käyttäytymistä selittää kaksikin seikkaa. Ensinnäkin murrosikäiset ovat taipuvaisia aliarvioimaan tai jättämään huomiotta negatiiviset seuraukset. Toisekseen murrosikäisillä mielihyvähormoni dopamiinin eritystoiminta on vasta kehittymässä ja siksi sen aktivoituminen vaatii voimakkaampia ärsykkeitä kuin aikuisilla.

Tyttöjen ja poikien aivot kehittyvät eri tahtiin

Nuoret osaavat ohjata oppimistaan ja arvioida omaa suoritustaan paremmin kuin lapset. Taidot kehittyvät eri tahtia: aikuisen tasoinen työmuisti saavutetaan noin 19 vuoden iässä.

Tyttöjen ja poikien aivot kehittyvät eri tahtiin: tyttöjen aivot kehittyvät kokonaistilavuuteensa 11 - 12 vuoden iässä, pojilla pari vuotta myöhemmin.

Kliseinen käsitys tyttöjen kielellisestä ja poikien ei-kielellisestä osaamisesta saa jonkin verran tukea tutkimuksista. Sukupuolten hajonta kuitenkin poikkeaa: poikien tulokset ovat useammin ääripäissä, tyttöjen tulokset taas keskiarvoisia.

Empatiakyky kateissa

Synapsiyhteyksien uudelleen järjestely murrosikäisen aivoissa on niin intensiivistä, että samaan aikaan monet muut taidot taantuvat. Yksi näistä on empatiakyky: itsekäs teini ei ole itsekäs ilkeyttään vaan siksi, että hän ei parempaan pysty.

Empatiakyvyn muuttumista iän myötä on testattu tutkimuksessa, jossa eri-ikäiset nuoret joutuivat tunnistamaan tunteita kuvissa esiintyvien kasvojen ilmeistä. Murrosikäiset menestyivät testissä huonommin kuin 11-vuotiaat, mutta kyky palautui taas 20 ikävuotta lähestyttäessä.