Johanna Vehkoo
Yle
Sosiaalinen media on pullollaan tunteisiin vetoavia mutta valheellisia valokuvia. Onneksi jokaisen on helppo tutkia netistä löytämiään kuvia. Siihen tarvitaan parhaimmillaan vain yksi klikkaus.
Valokuvan todistusvoimaa on vaikea epäillä. Siksi sosiaalinen media tulvii erilaisia kuvahuijauksia.
Sosiaalinen media tulvii erilaisia kuvahuijauksia.
Feikkikuvat, väärennökset ja huijaukset ovat yleisiä etenkin luonnonkatastrofien ja muiden nopeasti etenevien uutistapahtumien aikana. Ihmisten tiedonjano on kova, eivätkä uutisorganisaatiot pysty tuottamaan varmistettua tietoa tarpeeksi nopeasti.
Tähän saumaan huijarin on helppo iskeä ja alkaa levittää tilanteeseen sopivaa kuvaa viraalihitin toivossa. Dramaattisia ja tunteisiin vetoavia kuvia ei tule monikaan epäilleeksi.
Twitterissä ja Facebookissa liikkuvat kuvavedätykset voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään:
- Kuvat, jotka on oikeasti otettu toisesta paikasta ja/tai toisena ajankohtana.
- Photoshopatut eli väärennetyt kuvat.
Ensin mainittu on huijaustyyppi, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti. Onneksi se on usein myös helppo paljastaa.
Mitä liikuttavampi kuva, sitä epäilyttävämpi
Otetaan esimerkiksi Nepalin maanjäristyksen jälkeen laajalti levinnyt valokuva, jossa pieni poika rutistaa hellästi vielä pienempää tyttöä. Twitterissä ja Facebookissa liikkuneen kuvatekstin mukaan nelivuotias veli suojelee kaksivuotiasta sisartaan.
Todellisuudessa kuva on otettu Pohjois-Vietnamissa vuonna 2007. Valokuvaaja kertoi asiasta itse Twitterissä ja antoi myös haastattelun BBC:lle.
Saman kuvan lapsia on väitetty aiemmin myös burmalaisiksi orvoiksi ja Syyrian sisällissodan uhreiksi.
Muita osuvia esimerkkejä kuvahuijareita inspiroineista tapahtumista ovat New Yorkiin iskenyt Sandy-myrsky, Ukrainan kriisi ja Baltimoren mellakat.
On tyypillistä, että katastrofeista, konflikteista ja onnettomuuksista jaetaan tunteita herättäviä kuvia, jotka ovat kuitenkin peräisin toisesta tilanteesta, usein vuosien takaa.
Nettisoturi taistelee feikkikuvia vastaan
Yksi huijareita ja viraalivalokuvia vastaan taistelevista internetsotureista on suomalainen Janne Ahlberg, joka twiittaa nimellä HoaxEye ja pitää blogia nimeltä Fake pictures.
Intelillä työskentelevä Ahlberg on tietoturva-alan ammattilainen. Kun hän näkee Twitterissä kuvan, jota epäilee valheelliseksi, hän tutkii sitä Googlen käänteiskuvahaun ja muiden vastaavien palveluiden avulla. Tämä paljastaa usein ainakin sen, onko kuva esiintynyt aiemmin muussa yhteydessä.
Jos kuva on jo viraali ja julkaistu monilla sivustoilla, alkuperäistä voi olla vaikea jäljittää. Tuloksia tulee liikaa, ja ensimmäinen julkaisu hukkuu niiden sekaan. Tällöin kuvahakuun voi lisätä aikarajauksen tai tiettyjä hakusanoja.
Photoshopatulta vaikuttavaa kuvaa voi tutkia esimerkiksi Fotoforensics-työkalulla.
Ahlberg twiittaa löydöksistään seuraajilleen ja kuvaa jakaneille. Hän toivoo, että saisi edes yhden ihmisen kerrallaan miettimään, mitä kannattaa uskoa ja jakaa eteenpäin.
Kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa
Ahlbergin Twitter-harrastus alkoi vuoden 2014 alkupuolella, kun hän törmäsi kuvaan, jonka väitettiin esittävän Blackwater-turvayhtiön “palkkasotureita” Ukrainassa.
– Selvitin, että kuvassa on itse asiassa SWAT-tiimi hurrikaani Katrinan aikoihin New Orleansissa vuonna 2005.
Ahlberg twiittasi korjauksen, ja sai sen jälkeen aiheeseen liittyviä viestejä puolentoista viikon ajan. Tapaus herätti Ahlbergissa kiinnostuksen netissä liikkuviin valokuviin.
– Kuva voi olla todella voimakas väline niin hyvässä kuin pahassa.
Näin tunnistat huijauksen ja jäljität alkuperäisen kuvan:
- Mene Googlen kuvahaku-sivulle: https://images.google.com/
- Klikkaa kameran kuvaa.
- Nyt voit joko ladata kuvatiedoston omalta tietokoneeltasi tai leikata ja liimata verkosta löytämäsi kuvan url-osoitteen.
- Google etsii erikokoisia versioita samasta kuvasta ja samankaltaisia kuvia. Tuloksia tarkastelemalla näet, missä kuva on aiemmin julkaistu. Saatat löytää jopa alkuperäisen.
Vinkki: Asenna Googlen käänteinen kuvahaku lisäosana selaimeesi. Näin voit tutkia mitä tahansa kuvaa yhdellä klikkauksella.
Muokkaukset: 19.5.2015 lisätty aiheeseen liittyvät linkit, 20.5.2015 korjattu kirjoitusvirhe.
Muokkaus 27.1.2016: Ulkoasukorjauksia
Muokkaus 11.1.2017: Lisätty asiasana ja siirretty Yle Oppiminen alle.
Muokkaus 8.3.2019: Kommentointi on päättynyt.
