Hyppää pääsisältöön

Voiko musiikki auttaa aivoinfarktista toipuvaa?

Rytmiä, taajuuksia, ääntä. Melodioita, muistoja. Musiikki herättää tunteita, kiehtoo ja kuntouttaa. Usein myös musiikkiterapia tavoittaa jotain, johon sanat eivät yllä.

Musiikki aktivoi aivoissa samoja alueita kuin motoriikka ja tunteet

Musiikin kuuntelu aivoinfarktista toipumisen alkuvaiheessa voi edistää aivojen toipumista, sanoo Suomen Akatemian tutkijatohtori, psykologian dosentti Teppo Särkämö.

Musiikkiterapia perustuu musiikin kokonaisvaltaiseen vaikutukseen aivoissa. Musiikki aktivoi useita alueita samanaikaisesti eri puolilla aivoja, niin aivokuorella kuin sen alapuolisessa limbisessä järjestelmässä, molemmilla aivopuoliskoilla. Aktivoiduilla alueilla ei prosessoida pelkästään musiikkia, vaan myös esimerkiksi kognitiivisia toimintoja, puhetta, motoriikkaa ja tunteita.

Musiikki vaikuttaa aivoihin voimakkaasti tunnetasolla, lievittää stressiä ja masennusta.

Musiikin emotionaalinen vaikutus näkyy etenkin aivojen limbisessä järjestelmässä ja erilaisissa neurokemiallisissa järjestelmissä, jotka liittyvät mielihyvään, palkitsevuuteen ja motivaatioon (dopamiini- ja opioidijärjestelmät); stressiin ja vireystilaan (esim. kortisoli),
immuunijärjestelmään (mm. lymfosyytit) ja läheisyyteen (mm. oksitosiini).

Aivot käsittelevät soittamista ja laulamista laajasti:

  • akustiset peruspiirteet (taajuus, kesto yms.): aivorunko, talamus, kuuloaivokuori
  • korkeammat piirteet (harmonia, intervallit, rytmi): ohimolohkon taka- ja etuosa, etuotsalohkon ala- ja sisäosa, premotorinen aivokuori, päälakilohkon alaosa
  • seuraaminen ajassa (työmuisti, tarkkaavaisuus): etuotsalohkon sivu- ja alaosa, pihtipoimu, päälakilohkon alaosa
  • tunnistaminen ja muistojen mieleen palaaminen (semanttinen ja episodinen muisti): hippokampus, etu- ja päälakilohkojen ala- ja sisäosat, ohimolohkon keskiosa
  • musiikin tahtiin liikkuminen, soittaminen ja laulaminen: motorinen ja premotorinen aivokuori, tuntoaivokuori, tyvitumakkeet, pikkuaivot

Musiikin harrastaminen muokkaa aivoja

Musiikin harrastaminen stimuloi voimakkaasti aivojen plastisiteettia eli muovautuvuutta. Etenkin nuorena aloitettu musiikkiharrastus laajentaa ja yhdistää niitä aivojen alueita, jotka liittyvät musiikin aktiiviseen harjoittamiseen. Se muokkaa verkostoja ja yhdistää kaukana toisistaan sijaitsevia aivojen alueita.

Kuinka musiikin harrastaminen näkyy aivoissa?

  • kuuloaivokuoren, motorisen ja premotorisen aivokuoren ja otsalohkon alaosan tilavuus kasvaa
  • aivopuoliskoja yhdistävät radat (aivokurkiainen), eri aivokuorialueita yhdistävät radat (esim. arquate fasciculus) ja aivokuorelta alaspäin kulkevat radat (esim. kortikospinaalirata) vahvistuvat
  • motoriikka paranee, aivokuoren motoristen alueiden toiminta tehostuu ja esim. sormien edustus aivokuorella kasvaa
  • äänten erottelukyky tarkentuu ja nopeutuu aivorungossa ja kuuloaivokuorella
  • erilaiset kognitiiviset toiminnot (tarkkaavuus, toiminnanohjaus, päättely, muisti, kielelliset kyvyt, matemaattinen ja avaruudellinen hahmottaminen) kehittyvät

Mitä musiikkiterapia on?

Kuuntelemista. Laulamista. Rytmin taputtamista. Sävelmien tapailemista soittimilla. Melodista intonaatioterapiaa. Halvaantuneella kädellä soittamista. Lempimelodioita, äänisignaaleja, lastenlauluja.

Musiikkiterapiaa on monenlaista. Se vaikuttaa usein jopa tavallista terapiaa tehokkaammin ja aktivoi aivoja laaja-alaisesti, myös vaurioituneita hermoverkkoja. Aivoinfarktipotilailla on viime vuosina saatu lupaavia tutkimustuloksia erilaisten musiikkipohjaisten menetelmien käytöstä kuntoutuksessa. Musiikin rytmin seuraaminen voi parantaa osittain halvaantuneen ala- tai yläraajan toimintaa (kävelykykyä, käden liikkeiden kontrollointia). Rytmi auttaa jaksottamaan ja koordinoimaan liikkeitä, ja soittopohjainen kuntoutus, jossa osin halvaantuneella kädellä soitetaan yksinkertaisia melodioita rummuilla tai kosketinsoittimella, voi parantaa hienomotoriikkaa sekä ajoittamiseen, täsmällisyyteen ja liikkeiden sulavuuteen liittyviä taitoja.

Kuntoutuksessa vaurioituneen aivopuoliskon motorisen aivokuoren aktivaatiokuvio normalisoituu ja yhteys aivojen kuulo- ja liikealueiden välillä kasvaa (auditory-motor coupling). Laulupohjainen puheterapia, jossa puheen tuottamista harjoitetaan laulumaisella intonaatiolla ja motorisella rytmityksellä, voi vahvistaa puheentuottoa afasiapotilailla. Säilyneen oikean aivopuoliskon puhetoiminnot aktivoituvat ja sen kielellis-motorisessa verkostossa tapahtuu toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia.

Musiikkiterapia voi vähentää masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta sekä lisätä sosiaalista vuorovaikutusta ja osallistumista kuntoutukseen. Musiikin kuuntelu voi kohentaa mielialaa ja vireystilaa sekä hetkellisesti parantaa tarkkaavaisuuden suuntaamista vasemmalle neglect-oireesta kärsivillä potilailla.

Musiikkikuntoutuksen tutkimus Suomessa

Musiikin kuuntelun pitkäaikaisia vaikutuksia aivoinfarktista kuntoutumiseen on tutkittu Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön, Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen monitieteisen musiikintutkimuksen yksikön, HYKSin neurologian ja radiologian klinikoiden sekä Barcelonan yliopiston yhteishankkeessa.

Tutkimukseen osallistui 60 aivoinfarktista toipuvaa potilasta. Heidät jaettiin kolmeen eri ryhmään: musiikkia päivittäin kuunteleviin, äänikirjoja päivittäin kuunteleviin ja mitään kuuntelemattomaan kontrolliryhmään.

Kuuntelu alkoi viikko infarktin jälkeen, kesti vähintään tunnin päivässä ja jatkui kahden kuukauden ajan.

Säännöllisen kuuntelun vaikuttavuuden mittaamiseen käytettyjä menetelmiä:

  • neuropsykologisia tutkimuksia
  • aivojen magnetoenkelografiaa (MEG)
  • aivojen magneettikuvien vokselipohjaista morfometriaa (VBM)

Tutkimuksen ensimmäiset tulokset osoittivat, että infarktin jälkeen mahdollisimman varhain aloitettu musiikin kuuntelu edistää kielellisen muistin, kuulomuistin ja tarkkaavaisuuden suuntaamisen kuntoutumista ja vähentää masennusta ja sekavuutta.

Myöhemmin havaittiin myös, että musiikkia kuunnelleilla potilailla aivojen harmaan aineen tilavuus kasvoi ylemmässä otsalohkopoimussa sekä limbisillä alueilla (tyvitumakkeiden alaosassa ja pihtipoimun etuosassa) enemmän kuin muilla. Kasvua tapahtui etenkin, jos vaurio oli vasemmalla aivopuoliskolla. Etuotsalohkon muutoksilla oli yhteys kognitiiviseen kuntoutumiseen kun taas limbisten alueiden muutokset liittyivät parempaan emotionaaliseen toipumiseen.

Musiikkiterapiassa tutkitaan seuraavaksi:

  • Millaisen musiikin kuuntelu on aivoinfarktista kuntoutumisen kannalta tehokkainta?
  • Voiko harjoittelu pianolla tai rummuilla kuvionuottien avulla edistää kognitiivista, motorista ja emotionaalista kuntoutumista aivovamman jälkeen?
  • Mitä aivoissa oikein tapahtuu kuntoutuksessa? Mihin musiikki vaikuttaa aivoissa?

Kuinka musiikkiterapiaa käytetään Suomessa?

Musiikkiterapian käyttö aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksessa vaihtelee alueellisesti. On arvioitu, että musiikkiterapiaa saa noin 5 - 10 % koko potilasmäärästä.

Varsinaisen musiikkiterapian lisäksi musiikkia voidaan hyödyntää myös muuten, esimerkiksi musiikinkuuntelumahdollisuutena akuuttivaiheen osastohoitojaksolla. Musiikkiterapia ei ole vielä mukana hoidon ja kuntoutuksen Käypä hoito -suosituksessa.

Musiikkiterapia voi olla joko reseptiivistä (musiikin kuunteluun perustuvaa) tai aktiivista (soitinten avulla). Molemmilla terapiatyypeillä on myönteisiä kuntoutusvaikutuksia.

Musiikkiterapiaa voidaan toteuttaa sairaalassa, kuntoutusyksikössä tai musiikkiterapeutin klinikalla ja eri tavoin, kuten:

  • sairaalahoidon aikana
  • polikliinisesti avohoidon aikana
  • kuntoutusjaksolla
  • yksityisen palveluntuottajan tarjoamana joko erikoissairaanhoidon järjestämänä ostopalveluna, vakuutusyhtiön tai Kelan korvaamana tai itse kustannettuna

Parhaiten toimii musiikki, joka on potilaalle itselleen tuttua ja merkityksellistä. Tälläinen musiikki vaikuttaa mm. hallinnan tunteeseen, ajatusten jäsentämiseen, muistojen palauttamiseen ja tunteiden käsittelyyn.

Parhaiten toimii musiikki, joka on potilaalle itselleen tuttua ja merkityksellistä.

Kuunneltava musiikki voi olla joko aktivoivaa tai rauhoittavaa. Se voi myös rentouttaa, herättää mielikuvia tai viihdyttää.

Musiikkiterapiaa on saatavana joidenkin sairaanhoitopiirien avh-yksiköissä. Lisäksi tarjolla on tutkimusprojekteihin liittyvää terapiaa, kuten Keski-Suomen keskussairaalassa ja HUSissa toteutettava Jyväskylän yliopiston MT-STROKE -tutkimus.

Kommentit