Hyppää pääsisältöön

Aivoinfarkti

Yli 14 000 suomalaisen piina

Aivoinfarkti, aivoverenvuoto, lukinkalvonalainen verenvuoto ja ohimenevä aivoverenkierron häiriö (TIA) ovat aivoverenkierron häiriöitä. Suurin osa aivoverenkiertohäiriöistä on aivoinfarkteja.

Yli 14 000 suomalaisen piina

Mikä?

  • Aivoinfarkti, aivoverenvuoto, lukinkalvonalainen verenvuoto ja ohimenevä aivoverenkierron häiriö (TIA) ovat aivoverenkierron häiriöitä. Suurin osa aivoverenkiertohäiriöistä on aivoinfarkteja.
  • Aivoinfarkti on verisuonitukoksen tai veritulpan aiheuttamasta aivoverenkiertohäiriöstä johtuva paikallinen aivovaurio.
  • Aivoinfarktissa aivovaltimo tukkeutuu äkillisesti. Usein tukkeuma tapahtuu ahtautuneessa valtimossa ja sen aiheuttaa hyytymä valtimossa. Verenkierron estyessä tukkeutuneen alueen aivokudos jää ilman happea ja alueen aivokudos menee kuolioon.
  • Aivoinfarkti eroaa aivoverenvuodosta siinä, että infarktissa suoni tukkeutuu, verenvuodossa suoni repeää.
  • Aivoverenvuodossa verenkierto heikentyy vuotavan suonen alueella. Aivokudokseen vuotanut veri aiheuttaa myös painetta ympäröiviin alueisiin, jolloin niissä olevan hermokudos ei toimi normaalisti.
  • Aivoliitto ei suosittele usein käytettyä aivohalvaus-sanaa, sillä se ei erottele vaurion syytä.

Mikä aiheuttaa?

Aivoinfarktin aiheuttaa useimmiten valtimoiden kovettumataudista johtuva aivovaltimon veritulppa tai ahtautuneeseen suoneen kehittynyt verihyytymä. Noin neljäsosassa infarkteista syynä on sydämestä lähtöisin oleva, sydämen eteisvärinän aiheuttama verihyytymä eli embolia, joka kulkeutuu ahtautuneeseen valtimoon.

Mitä aivoissa tapahtuu

a) infarktin aikana

Aivoinfarktissa valtiomoverisuoni tukkeutuu verihyytymän takia. Aivoinfarktissa infarktialueella olevat aivosolut eivät saa tarpeeksi happea ja menevät kuolioon. Usein myös varsinaisen kuolioalueen ympärillä olevat aivosolut ovat vaarassa, jos tukkeutunutta suonta ei saada tarpeeksi nopeasti avattua.

Aivoinfarkti vaurioittaa usein tiettyä aivokuoren aluetta. Tällöin ne toiminnot, joista vaurioitunut alue huolehtii, kärsivät.

b) infarktin jälkeen

Aivoinfarktin jälkeen hermosolut järjestäytyvät uudestaan.

Infarktin jälkeinen asioiden uudelleen oppiminen ja kuntoutuminen perustuu aivojen plastisiteettiin eli muovautuvuuteen. Plastisiteetti on aivojen ominaisuus läpi koko ihmisiän. Aivoinfarktin jälkeinen plastisiteetti on vahvimmillaan heti aivoissa tapahtuneen vaurion jälkeen.

Plastisiteetti

Aivot ovat plastiset, muuttuvat. Oppimisen myötä aivojen hermosolukon toiminta ja rakenne muuttuvat. Aivot muokkautuvat sekä uutta opittaessa että vaurioituneen aivoalueen toimintojen kompensoituessa.

Plastisiteetin määrä voi vaihdella. Joskus pieni vaurio voi aiheuttaa paljon oireita, joskus taas suuri tuhoutuminen aiheuttaa vain vähän oireita.

Aivojen plastisuus mahdollistaa, että terve aivokudos ottaa itselleen tehtäviä, jotka ovat kuuluneet vaurioituneille alueille. Vaurion tapahduttua ympäröivät tai vastakkaisen aivopuoliskon alueet ottavat hoitaakseen vauriosta kärsineitä toimintoja.

Kun aivoalue ei saa normaalia syötettään, se alkaa käsitellä muuta kuin sille kuuluvaa informaatiota.

Kuntoutus

Jotta uudelleen oppiminen olisi mahdollisimman tehokasta, täytyy kuntoutus aloittaa nopeasti, eli viimeistään viikon kuluttua vaurion tapahtumahetkestä. Jos kuntoutus viivästyy (esim eläinkokeissa havaittu jo kolmen viikon viiveen merkitsevän) ei koskaan saavuteta sitä tulosta, mikä olisi ollut mahdollinen oikein ajoitetulla kuntoutuksella.

Oppimisen ja kuntoutumisen viemä aika vaihtelee. Joskus lyhyempi aika riittää, joskus pitkäaikainenkaan kuntoutus ei auta. Vaihtelua selittää muun muassa vaihe, jossa vaurio tapahtuu ja aivokudostuhon nopeus.

Nuoren aivojen plastisiteetti on suurempaa kuin vanhemman. Aivoilla on tietyille asioille myös eri herkkyyskausia. Nopeasti tapahtuva tuho on yleensä hidasta vakavampaa. Nopeassa tuhossa aivot eivät ehdi mukautua muutokseen. Hitaassa tuhossa kompensoitumista tapahtuu pitkin matkaa.

Aivojen muotoutuvuutta on tutkittu mm. vasemmassa aivopuoliskon keskimmäisen aivovaltimon tukoksen saaneilla afasiapotilailla (Kujala). Potilaita testattiin BDAE- ja Token-testeillä.

Kolmen kuukauden päästä vauriosta potilaiden kielelliset toiminnot ja aivojen kuulojärjestelmän äänien erottelukyky olivat tehostuneet. Muutoksia selitti niin itsestään tapahtuva toipuminen kuin kuntouttaminenkin.

Ketkä?

Aivoinfarktin saa vuosittain noin 14 600 suomalaista. Noin 2 500 henkilöllä aivoinfarkti uusiutuu vuoden sisällä. Tämän lisäksi yli 10 000 suomalaista vuosittain sairastuu muihin aivoverenkierron häiriöihin

Kuinka moni selviää?

Aivoverenkierron häiriöt ovat suomalaisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Niihin menehtyy vuosittain noin 4500 henkilöä. Kuolleisuus aivoverenkiertohäiriöihin on vähentynyt 20 vuoden kuluessa alle puoleen. Eniten on laskenut aivoinfarktin akuuttivaiheen kuolleisuus, joka on noin 19% ensimmäisen kolmen kuukauden aikana.

Aivoinfarktin seuraukset riippuvat siitä, missä päin aivoja ja kuinka suuri tukos on ollut, onko siihen saatu lioutushoitoa ja miten nopeasti kuntoutus on alkanut.

Aivoverenkiertohäiriön saaneista potilasta joka toiselle jää pysyvä haitta, joka neljäs toipuu täysin.

Mikä altistaa?

Aivoinfarktille altistavat muun muassa:

  • kohonnut verenpaine tärkein riskitekijä (tavoite 140/85 mmHg, aivohalvauksen tai sydäninfarktin sairastaneilla, diabeetikoilla ja munuaistautipotilailla alle 130/80 mmHg)
  • korkea kolesteroli (tavoite alle 5 mmol/l ja LDL alle 3 mmol/l,riskihenkilöillä alle 4.0–4.5 ja alle 2.0–2.5)
  • tupakointi: kaksinkertaistaa aivovaurioriskin
  • ylipaino
  • sydänperäiset syyt
  • tyypin 2 diabetes
  • aiemmin saatu aivoverenkiertohäiriökohtaus
  • miessukupuoli, perinnölliset tekijät ja vaihdevuodet

Usein pohjana on pitkään jatkunut monen altistavan tekijän yhteisvaikutus. Joskus laukaisevana tekijänä saattaa toimia esimerkiksi poikkeuksellisen kova rasitus, tulehdussairaus tai alkoholin käyttö.

Mistä tunnistat?

Aivoinfarkti iskee usein äkisti, ja oireet kehittyvät huippuunsa minuuteissa tai tunneissa. Sairastunut ei itse välttämättä tunnista oireitaan.

Oireita ovat:

  • toisen tai molempien raajojen toimintahäiriö, usein myös puutuminen ja tuntohäiriö
  • suupielen roikkuminen
  • puheentuoton vaikeus
  • Näköhäiriöt tai kaksoiskuvat
  • tasapainohäiriöt

Aivoverenkiertohäiriöihin voi liittyä myös neuropsykologisia puutosoireita, eli vaikeuksia tehdä kunnolla asioita, joita aiemmin on tehnyt rutiininomaisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi:

  • kielelliset häiriöt
  • tahdonalaisten liikkeiden häiriöt
  • toisen puolen huomiotta jäämisen häiriöt
  • muistihäiriöt
  • hahmottamisvaikeudet
  • puheen ja nielemisen häiriöt
  • muutokset mielialassa.

Hoito

Aivoinfarktissa oireiden nopea tunnistaminen on tärkeää. Aivoinfarktin ainoa toimiva hoito on liuotushoito. Se on aloitettava heti ensi tunteina.

  • Soita hätänumeroon 112
  • kiireellinen ambulanssikuljetus sairaalan päivystyspoliklinikalle (ei terveyskeskukseen)

Aivoinfarktin ja aivoverenvuodon oireet voivat olla samankaltaiset. Aivoinfarkti tunnistetaan aivojen kuvantamistutkimuksilla.

Aivoinfarktin akuuttihoidossa aivoissa oleva tukos avataan liuottamalla. Uusia tukkeumia pyritään ehkäisemään tulpan syntyä estävällä tai veren hyytymistä vähentävällä lääkityksellä. Usein tarvitaan myös verenpaine- tai kolesterolilääkitystä.

Kuntoutusarvio tehdään jo akuuttisairaalassa, kun potilaan tila on vakaa. Kuntoukseen kuuluvat asento- ja liikehoito sekä tarvittaessa fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia sekä nielemisterapia.

Lisää tietoa aivoverenkierron häiriöistä saa Aivoliitosta.