Hyppää pääsisältöön

Hämmästy maailmasta: Muut haluavat aina samaa kuin minä

Hämmästy maailmasta räjähdys
Hämmästy maailmasta räjähdys Kuva: Katariina Hirvonen hämmästy maailmasta räjähdys

Mitä enemmän tahdomme jotakin, sitä hanakammin ajattelemme, että muutkin ovat juuri saman päämäärän perässä. Näin olemme taipuvaisia ajattelemaan.

Heijastamme omaa haluamme muihin, todetaan ainakin sosiaalipsykologian alan tutkimuksessa.

Tutkijat kysyivät elokuvateatteriin menijöiltä, junaa odottavilta ja ruokakaupassa kävijöiltä, mihin he ajattelivat muiden ihmisten pyrkivän: haluavatko mennä samaan näytökseen, kulkea samaan suuntaan tai ostaa kaupasta täsmälleen samoja tuotteita.

Maalissa. Täysosuma
Kaikkien tahto? Maalissa. Täysosuma Kuva: Yle/ Albumi Ky. täysosuma

Kävi ilmi, että mitä enemmän ihminen halusi saavuttaa tavoitteensa, sitä herkemmin hän arveli muiden ajattelevan samalla tavalla; toisten epäiltiin jonottavan juuri samaan elokuvaan, jahtaavan kaupasta samoja asioita tai matkustavan samaan suuntaan.

Kiinnostavaa tutkijoista oli myös havaita, miten ihmiset, jotka jo olivat hankkineet haluamansa ostoksen, eivät taas arvelleet muiden olevan kovin kiinnostuneita juuri kyseisestä tuotteesta.

Alamme siis kilpailla mielessämme muiden kanssa, kun haluamme kiivaasti jotakin – ja nimenomaan siinä tapauksessa, kun päämäärä on vielä saavuttamatta, tutkijat esittävät julkaisussa European Journal of Social Psychology.

Hämmästy maailmasta -palstalla kuratoidaan linkkejä kiinnostaviin tiedeartikkeleihin ja tutkimustuloksiin ympäri maailmaa.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Näin Kerttu oppii uuden taidon – kana on avain kaikkien eläinten kouluttamiseen

    Kanojen avulla koulutustekniikka hioutuu tarkaksi.

    Näin Kerttu oppii uuden taidon – kana on avain kaikkien eläinten kouluttamiseen Tässä on Kerttu, ihan tavallinen kotkottaja Nurmijärveltä. Sillä on kenties kananaivot – mutta niillä pystyy upeisiin suorituksiin. Katso vaikka! Rohkean luonteensa ansiosta Kerttu on saanut töitä läheisen Koirakoulu Vision kanakursseilta, kuten muutamat muut reippaat lajitoverinsa.

  • Isovanhempiemme huonot kokemukset voivat näkyä geenitasolla epigeneettisinä vaikutuksina jopa kolmanteen sukupolveen saakka

    Perimän epigenomi muuttuu ympäristön vaikutuksesta.

    Ihminen on kuin perimänsä. Geenimme ovat määrätty syntymähetkellä eivätkä ne muutu elämän aikana. Mutta miltä kuulostaa ajatus, että isoisäsi tai isoäitisi huonot elämäntavat ja kokemukset tulisivatkin näkyviin elämässäsi? Kenties suurempana riskinä vaikka 2-tyypin diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille tai psyykkisille häiriöille.

Uusimmat sisällöt - Tiede