Musiikki ottaa aivoon
Voiko musiikki auttaa keskittymään?
Onko musiikin kuuntelusta oikeasti hyötyä vaikkapa tenttiin lukiessa?
Professori Mari Tervaniemen mukaan musiikin kuuntelu saattaa joskus häiritä keskittymistä, varsinkin jos lauluissa on tuttuja sanoja, jotka vetävät tarkkaavaisuuden puoleensa. Sen sijaan instrumentaalisella musiikilla on positiivisia vaikutuksia - jos pitää kuulemastaan. Mielimusiikin kuunteleminen kun erittää mielihyvähormoneja, vaikuttaa tunteisiin, muistitoimintoihin ja ylipäätään edistää oppimista.
Mihin musiikki vaikuttaa aivoissa?
Kun kuuntelemme musiikkia tai kun hyräilemme omassa mielessämme melodioita, aivoissamme aktivoituvat paitsi kuuloaivokuoren myös motorisen aivokuoren alueet.
Myös sensorinen muisti, työmuisti sekä episodinen ja semanttinen säilömuisti aktivoituvat.
Mikäli melodioissa on mukana sanoitus, aktivoituvat sekä vasemman että oikean aivopuoliskon assosiatiiviset alueet. Mikäli sanoitusta ei ole, aktivoituu vain oikea aivopuolisko. Pelkkä mielikuvituksen voimalla tuotettu musiikki aktivoi samoja alueita kuin oikeasti kuultu musiikki.
Muistin lajit
- Sensorinen muisti on hyvin lyhytaikainen, muutamien sekuntien mittainen, aistitiedon varasto. Sen tehtävä on pitää kuultu ääni muistissa sen aikaa, että siitä ehtii muodostua havainto.
- Työmuisti on lyhytkestoinen muisti, se on varasto parhaillaan käytettävälle tiedolle, varastointiaika on alle 20 sekuntia.
- Säilömuisti on pitkäkestoinen muisti, suhteellisen pysyvä varasto, jonne päätyy tieto, joka on käsitelty, toistettu tai johon liittyy voimakkaita tunteita.
- Episodinen säilömuisti on tapahtuma tai -elämänkertamamuisti, jossa ovat elämyksemme ja kokemuksemme, persoonallisuus koostuu pitkälti näistä asioista.
- Semanttinen säilömuisti eli tietomuisti sisältää tietomme asioista, esimerkiksi opiskelu kartuttaa semanttista muistia.
- Assosiatiiviset alueet ovat aivokuoren alueita, jotka eivät ole tekemisissä yksinomaan tiettyjen aisti- tai liiketoimintojen kanssa. Liittyvät ajatteluun ja mm. monimutkaisempiin havaintotoimintoihin.
Mantelitumake ja hippokampus
Musiikki vaikuttaa suoraan aivojen syviin osiin kuten mantelitumakkeeseen ja hippokampukseen. Aikuisilla mantelitumake ja hippokampus vastaavat vaistonvaraisista toiminnoista sekä tunteiden ja muistojen käsittelystä.
Hippokampuksessa on myös reseptoreita, jotka ovat erikoistuneita stressihormoni kortisolin tunnistamiseen. Reseptorien määrä ja molekyylirakenne riippuvat lapsena saadun hoivan määrästä.
Treenaus näkyy muusikon aivoissa
Muusikoilla kuuloaivokuoren toiminta on voimakkaampaa kuin ei-muusikoilla. Myös äänen tuottoon osallistuvat tunto- ja kuuloaivokuoren alueet sekä mm. aivokurkiainen ovat muusikoilla laajempia. Muusikoiden aivoissa on havaittu enemmän harmaata tai valkeaa ainetta soittamisessa tarpeellisilla aivoalueilla.
Muusikoiden aivotoiminta on tehostunutta erityisesti kun on kyse heidän omasta instrumentistaan, sen äänestä ja soittotavasta. Tästä on päätelty, että pääasiassa erot johtuvat harjoittelusta eivätkä niinkään synnynnäisistä valmiuksista.
Vaikutus eri ikäkausina
- Lapsuudessa musiikki vaikuttaa myönteisesti kuulojärjestelmään. Se tukee puheen kehitystä ja myös lukemaan oppimisen valmiudet kehittyvät. Musiikki hyödyttää sekä äidinkielen että vieraiden kielten oppimista. Musiikkiharrastus parantaa myös tarkkaavaisuutta, lisää empatiakykyä ja kehittää motoriikkaa.
- Nuoruudessa musiikki auttaa kanavoimaan ja ilmaisemaan tunteita. Sillä on myös merkitystä identiteetin rakentumisen ja sosiaalisten suhteiden kannalta. Yhteinen musiikin tuottaminen ja tanssiminen erittää endorfiineja, muodostuu mielihyvän kokemus, jolla on tärkeä merkitys ryhmäkoheesion muodostumisessa ja sosiaalisten siteiden lujittamisessa.
- Aikuisilla musiikki auttaa käsittelemään emootioita, minäkuvaa ja identiteettiä, ja sen avulla voidaan käydä läpi aiempia kokemuksia ja muistoja. Musiikin harrastaminen kehittää kuuloaivokuorta aikuisillakin. Musiikki voi tehostaa mm. vieraiden kielten oppimista. Musiikki helpottaa opiskeltavan asian tallentamista pitkäkestoiseen muistiin. Musiikki hidastaa ikääntymistä.
- Vanhuudessa musiikkiharrastus ylläpitää itsetuntoa ja pystyvyyden kokemusta ja ehkäisee yksinäisyyttä. Musiikki toimii myös muistin ja mielialan parantajana. Vanhuksilla, jotka harrastavat musiikkia, soittavat tai tanssivat, on todettu pienempi riski dementoitua. Vanhukset, jotka harrastavat musiikkia, pystyvät kuuntelemaan puhetta taustamelun keskeltä paremmin.