TV1 lauantaina 20.6.2015 klo 21.00 - 22.25, uusinta sunnuntaina 21.6. klo 15.25
Yle Areenassa 7 päivää
Suuri performanssi (12) on Tapio Piiraisen ohjaama komedia nykytaiteen maailmasta.
Performanssitaiteilija Jaakko J. Tolvanen kuolee traagisesti. Hänen paikkansa taiteen maailmassa ottaa samanniminen työtön muurari.
Muurari Tolvanen kapuaa pikavauhtia taiteen tohtoriksi ja löytää elämänsä rakkauden, näkövammaisen valokuvataiteilija Anastasia Ihalaisen.
Päärooleissa ovat Kai Lehtinen, Mari Rantasila, Esko Salminen, Juha Muje, Kirsti Väänänen, Jorma Tommila ja Erja Manto. Tv-elokuvan käsikirjoitus perustuu Harri Mannerin samannimiseen kirjaan.
Käsikirjoitus: Tapio Piirainen ja Harri Manner. Ohjaus: Tapio Piirainen. Kuvaus: Arto Kaivanto. Pukusuunnittelu: Pentti Tillder. Äänisuunnittelu: Jussi Olkinuora ja Timo Hintikka. Musiikki: Jaakko Kuusisto. Leikkaus: Jorma Höri.
Tuotanto: Yle Draama, 2008. Elokuva on esitetty edellisen kerran TV1:llä vuonna 2008.
Ohjaaja Tapio Piirainen: Taide on henkistä ruokaa
Suuri Performanssi, mistä on kysymys?
”Tämä on elokuva – ei modernin taiteen – vaan nykytaiteen maailmasta. Tarkoittaa sitä taidetta, jota Kiasmassa on, mutta Ateneumissa vähemmän.”
”Elokuva pohjautuu kirjailija Harri Mannerin samannimiseen romaaniin Suuri performanssi. Käsikirjoituksen tein itse, mutta ideoimme tarinaa yhdessä Mannerin kanssa.”
Romaanista elokuva, ohjaajan suurimmat haasteet?
”Suurimmat haasteet liittyivät aikatauluun ja pennin venyttämiseen. Romaani on laaja ja rönsyilevä. Jotta sain siitä toimivan tarinan, täytyi sitä virtaviivaistaa ja halventaa huomattavasti.”
”Kirjan lopussa on kohtaus, jossa on 50 000 betonimyllyä. Kun kuvasimme vastaavaa kohtausta, ei paikalla ollut yhtään betonimyllyä. Ainoastaan yksi tiilimuuri.”
Kerro päähenkilöstä Jaakko Tolvasesta ja Anastasia Ihalaisesta?
”Jaakko Tolvanen on työtön, Helsinkiin muuttanut muurari, jolla sattuu olemaan samanniminen kaima, käsitetaiteilija Jaakko J. Tolvanen. Hän tekee käsitetaidetta, performanssiesityksiä nimeltään Erottava tekijä – eli tiilimuureja.”
”Alkuperäinen taiteilija on huono muurari, ja hän kuolee kun jää muuraamansa tiilimuurin alle. Tämä meidän Jaakko Tolvasemme näkee, että nyt siinä on työpaikka auki. Hän päättää ryhtyä taiteilijaksi, ja pääsee taiteen keskustoimikunnan pääsihteerin avustuksella tohtorinkoulutusohjelmaan.”
”Helsinkiin tullessaan Jaakko tapaa unelmiensa naisen ja rakastuu. Tämä nainen on Mari Rantasilan esittämä sokea valokuvataiteilija Anastasia Ihalainen.”
Minkälaisia kysymyksiä Suuri Performanssi -elokuva herättää?
”Pitäisi varmaan vastata nykytaiteen sanoin: Elokuva problematisoi ja kyseenalaistaa nykytaidetta. Nykytaide koko ajan problematisoi ja kyseenalaistaa kaikkea muuta. Nyt on aika tehdä se nykytaiteelle.”
Miten lähestyt elokuvassasi todellisuutta?
”Elokuvassa on aika hulluja juttuja, mutta yritän pitää tämän aika realistisena. Kun katsoo mitä kaikkea nykytaiteen kentällä tapahtuu, niin aika ihmeellisiä asioita saa tehdä, ja se silti säilyy realistisena. Tyylilajiltaan tämä on komedia. Sanotaan sellainen realistinen komedia.”
Nykytaide, onko se tabu?
”En pidä nykytaidetta tabuna, mutta kyllä siinä välillä jotain koomista on, traagistakin.”
”Esimerkiksi taiteilija Ulla Karttusen Neitsythuorakirkosta käytiin debattia, onko lapsiporno taidetta sen jälkeen kun se kulkee taiteilijan käsien kautta.”
”Jos näyttelyssä on ollut kuvia lapsista ja lasten kasvoista, ei siitä mihinkään päästä, että kuvat olivat siellä. Enkä usko, että lapset haluavat tai lasten vanhemmat haluavat sitä, vaikka itse arkkipiispa pitäisi näyttelyn.”
”Hitchcock on sanonut, että meidän ei ole tarkoitus olla väkivaltaisia, vaan antaa väkivaltainen vaikutelma. Samaa voidaan soveltaa tähän lapsipornoon. Ei meidän tarvitse tuoda lapsipornoa näytteille voidaksemme kritisoida lapsipornoa. Se on ihan yhtä hölmöä kuin kritisoida työttömyyttä tuomalla työttömiä näyttelyyn.”
”Toinen traaginen juttu on tämä kuuluisa kissantappovideo. Sen moraalia en myöskään ymmärrä. Ymmärrän ehkä ne perusteet, jolla taiteilija on lähtenyt työtä rakentamaan, mutta elokuvantekijänä täytyy löytyä muita keinoja kuin tappaa oikeasti.”
Siivooja, lehdenjakaja. roskakuski. Kenestä heistä saa taiteilijan?
”Kaikista.”
Mitä taide on?
”Taide on henkistä ruokaa ihmisille. Ihminen ei elä pelkästä leivästä. Taide kertoo meille entisistä kulttuureista, niistä ihmisistä, jotka ovat joskus täällä eläneet ja auttavat meitä ymmärtämään sitä, miten meidän pitäisi elää omaa elämäämme.”
Näyttelijät Mari Rantasila ja Kai Lehtinen: Elämä on taidetta
Kuka on muurari Jaakko Tolvanen?
Kai Lehtinen: ”Muurari Jaakko Tolvanen on Keski-Suomen poikii. Varmaankin saanut kunniallisen kasvatuksen isältänsä, joka myös oli muurari. Jaakko lähtee isänsä kuoleman jälkeen katsomaan etelään, minkälaista elämä täällä on, ja törmää muunlaisiin ihmisiin – taiteilijoihin.”
Kuka on Anastasia Ihalainen?
Mari Rantasila: ”Anastasia Ihalainen on näkövammainen nainen, valokuvataiteilija. Nainen, joka on aika herkkä eikä ehkä ihan vielä tiedä kuka on, epävarma itsestään ja tehostaa itseänsä kaiken näköisillä keinoilla.”
”Näkövammainen valokuvataitelija on ihan mahdollinen, sellaisia on aika paljon. Anastasia ei ole kokonaan sokea, hän näkee kyllä jotakin.”
Miten te olette valmistautuneet rooleihinne?
MR: ”Haastattelin näkövammaista naistaiteilijaa. Kävin hänen näyttelyssään ja tapasin siellä näkövammaisia ihmisiä. Iris-keskuksessa kokeilin simultaanilaseja, joilla saa tuntuman minkälaista on olla näkövammainen.”
KL: ”Minä olen vaan muurannut - harjoitellut muuraamaan.”
Nykytaide – humpuukia vai neroutta?
KL: ”Tämän kysymyksen ympärillä meidän elokuvakin pyörii, sen takia se minua naurattaa…Taidetta voi nykytaiteessa olla mikä hyvänsä.”
MR: ”Minua henkilökohtaisesti ärsyttää on se, että pitäisi saada asioita kauhean nopeasti ja helpolla. Etsiminen, pohtiminen ja miettiminen kuuluvat asiaan.”
Siivooja, lehdenjakaja, roskakuski. Kenestä heistä saa taiteilijan?
KL: ”Nykytaiteilija tulisi kenestä vaan.”
MR: ”Ei se ole siitä kiinni, mitä ihminen tekee muuksi ammatikseen. Voi olla siivooja, ja samalla harrastaa taidetta. Sitten alkaa tehdä enemmän ja enemmän ja kenties opiskelemaan alaa. Tärkeintä on miten taiteeseensa suhtautuu ja miten sitä tekee.”
”Se on ihan sama, kun sanotaan, ettei voi tehdä kahta tai kolmea ammattia – miksei voi? Joku voi rakastaa taidetta, ja satsata siihen valtavasti. Mutta koska se ei myy, eikä sillä elä, on siivoojana tai ravintolassa töissä.”
Mitä taide on?
MR: ”Taide on sitä varten, että ihminen oppisi olemaan enemmän ihminen. Mitäs sanot?”
KL: ”Oh-hoh. Taide on hyvin vaikea määritellä, jos sitä rupeaa sanoilla hakemaan niin kuin Jaakko Tolvasella on sanojen kanssa vähän vaikeata muutenkin. Taide on elämä.”
Näyttelijä Esko Salminen: Taide auttaa näkemään totuuden
Kuka on Leevi Salomonsen?
”Hän on taidehistorioitsija ja dosentti, joka opettaa – ihan fiksu mies. On ihmeellistä, miten minut on valittu näyttelemään kyseistä henkilöä.”
Miten valmistauduit Salomonsenin rooliin?
”Lukemalla käsikirjoitusta. Tutustuin tekstiin ja niihin ajatuksiin, joita ohjaaja ja käsikirjoittaja ovat siihen laittaneet. Ei siihen juuri muuta tarvinnut.”
Minkälaisia kysymyksiä Suuri Performanssi herättää?
”Herättää kyllä sen, että miten paljon taiteen nimikkeen alla voi tehdä kaikenlaista. Mitä se taide sitten lopulta on, se on mielenkiintoinen kysymys.”
”Olen näytellyt lähes 200 kertaa Kansallisteatterissa näytelmässä Taide, jossa yksi kolmesta ystävyksistä on ostanut täysin valkoisen taulun 200 000 markalla. Asiasta syntyy hirveä riita, ja koko näytelmän ajan keskustellaan: Mitä taide on?”
”Picasso on sanonut että taide on valhetta, joka auttaa meitä näkemään totuuden.”
Siivooja, lehdenjakaja, roskakuski. Kenestä heistä saa taiteilijan?
”Jokaisesta voi tulla taiteilija. Sehän voi olla ihan selittämätön asia, sellainen lahja.”
”Salomonsen puhuu siitä, kuinka taiteen varjolla voidaan tehdä kaikenlaista. En tiedä miksi yhteiskunta on rakentunut sellaiseksi. On paljon ihmisiä, jotka puuhastelevat taiteiden liepeillä. Heillä on kauhea tarve olla itse taiteilija, mutta ei ole kykyä siihen.”
”Sitten luodaan kaikenlaisia järjestelmiä.”
Haastattelut on tehty Performanssi-elokuvan kuvauksissa vuonna 2008.
