Hyppää pääsisältöön

Tiesitkö tämän raparperista?

Raparperin varret lähikuvassa
Raparperi on ihanaa kesäsyötävää. Raparperin varret lähikuvassa Kuva: Yle, Tero Kyllönen raparperi

Nyt on käsillä se hetki, kun pihan perällä kauniin punaisia varsia ja isoja vihreitä lehtiä versova raparperi on parhaimmillaan. Raparperisatoa on onneksi saatavilla pitkin kesää, mutta ensimmäisissä raparperiherkuissa on aina tietty erityisyytensä ja alkavan kesän tuntu.

Jo sormenpaksuisia raparperin varsia voi hiukan kiertäen irrottaa tyvestä kokkailuja varten. Hyvän raparperin varret ovat kiinteitä, tuoreita, meheviä ja hienosyisiä. Väri vaihtelee vihreästä punaiseen. Suuriksi kasvaneet varret ovat helposti puisevia. Ne kannattaakin jättää käyttämättä ja niittää pois. Juurakosta kyllä versoo uutta satoa loppukesäksi.

Raparperista saa kaliumia

Raparperi on hyvä kaliumin lähde. Se sisältää myös C-vitamiinia ja kalsiumia. Raparperin kirpeyden syypää, oksaalihappo, sitoo kuitenkin itseensä elimistöstä kalsiumia, jos sitä ei ole muuten saatavilla. Mikäli raparperi maistuu suurina annoksina, olisikin hyvä muistaa nauttia samalla jotain kalsiumpitoista ruokaa, kuten maitotuotetta tai muuta kalsiumpitoista riittävän kalsiumin saannin turvaamiseksi.

Raparperi ei sovi kaikille

Kaikille raparperi ei sovi. Esimerkiksi kihtipotilaiden ja niveltulehdusta potevien vaivat voivat pahentua raparperin sisältämän oksaalihapon takia. Raparperi ei sovellu myöskään imeväisikäisten ruokavalioon.

Raparperista voi käyttää syöntiin ainoastaan varret. Raparperin lehtiä ei voi syödä, sillä ne ovat myrkyllisiä. Lehtien päälle ei myöskään kannata asetella suoraan ruoka-aineita tai käyttää niitä lautasina. Pöytäkoristeena ne kuitenkin toimivat vallan mainiosti.

Raparperin varret sidottu narulla yhteen.
Raparperin lehdet ovat myrkyllisiä. Syöthän raparperista siis vain varret. Raparperin varret sidottu narulla yhteen. Kuva: Yle, Tero Kyllönen raparperi

Maistuu makeana, toimii myös suolaisen kaverina

Raparperin maku korostuu inkivääristä, kanelista, kardemummasta tai tähtianiksesta. Kirpsakkaa makua voi pehmentää hunajalla, siirapilla tai sokerilla. Raparperi toimii erinomaisesti piirakassa, erilaisissa paistoksissa, hilloissa ja mehuissa, mutta myös suolaisten herkkujen kaverina.

Makeiden herkkujen lisäksi raparperista voi valmistaa vaikkapa kesäisten grilliruokien kylkeen chutneya. Mausteeksi sopivat esimerkiksi inkivääri ja chili. Raparperin hapokkuuden voi hyödyntää myös kalaruokien valmistuksessa. Raparperi kypsyttää graavattavaa tai cevichen tapaan tarjottavaa kalaa aivan kuten sitruuna.

Säilö raparperi talteen

Muutaman päivän sisällä käytettävät raparperinvarret tulee säilyttää kylmässä, +2 – +5 asteessa. Myöhempää käyttöä varten raparperit kannattaa pakastaa. Leikkaa kevyesti kuoritut raparperinvarret sentin, parin viipaleiksi ja pakasta kevyesti sokeroituina pusseihin.

Raparperihillo ja -hilloke tai höyrymehu ovat myös hyviä raparperin säilömiskonsteja.

Gluteeniton raparperipaistos

(4 pientä jälkiruoka-annosta)

Tällä ohjeella saat valmistettua gluteenittoman raparperipaistoksen. Mikäli gluteenia ei tarvitse vältellä, käy paistokseen yhtä hyvin tavalliset kaurahiutaleet. Paistoksen makeutukseen on käytetty siirappia ja hunajaa. Mikäli haluat, voit makeuttaa paistoksen myös esimerkiksi fariinisokerilla tai tavallisella valkoisella sokerilla.

Raparperipaistos lautasella
Rapea raparperipaistos saa makeutensa siirapista ja hunajasta. Raparperipaistos lautasella Kuva: Yle, Tero Kyllönen raparperi

150 grammaa raparperia
2 tl kanelia
2 rkl vaahterasiirappia (tai fariinisokeria)

2 dl gluteenittomia kaurahiutaleita (tai tavallisia kaurahiutaleita)
1 dl kookoshiutaleita
0,75 dl sulatettua kookosöljyä (tai 75g voita)
0,5 dl hunajaa (tai sokeria)
1 tl kardemummaa
0,5 tl aitoa vaniljaa (tai 1 tl vaniljasokeria)

Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen.

Pese raparperit ja pilko ne noin sentin levyisiksi palasiksi. Asettele raparperit uunivuokaan, ripottele päälle kaneli ja valuta vielä vaahterasiirappi tasaisesti raparperien päälle.

Sekoite kaurapäällisen kaikki aineet keskenään. Levitä kauraseos raparperien päälle ja paista paistosta uunissa niin kauan, kunnes pinta on saanut kauniin ruskean sävyn.

Tarjoile ja nauti paistos oman maun mukaan esimerkiksi kermavaahdon, kookoskermavaahdon, jäätelön tai vaniljakastikkeen kera.

  • Voivatko oikomiskojeet aiheuttaa äännevirheitä?

    Miten oikomiskojeet vaikuttavat lapsen puheen kehitykseen?

    Jo ennen kouluikää moni lapsi saa suuhunsa jonkin oikomiskojeen hyvän purukaluston ja kunnollisen purennan tukemiseksi. Kun lapsen suuhun ilmestyy ylimääräinen laite, voi puhe puuroutua. Miten selkeät ärrät ja ässät sekä hyvä purenta ja kaunis hammasrivistö saadaan mahtumaan samaan suuhun? Entä mitä tapahtuu puuroutuneelle puheelle, kun hoito päättyy?

  • Tiesitkö tämän mustikasta?

    Säännöllinen mustikan syöminen voi lieventää tulehdustilaa.

    Mustikka on metsien kultakimpale. Jo muutama desi mustikoita päivässä auttaa kattamaan hyvän osan esimerkiksi päivän kuitumäärästä ja E-vitamiinitarpeesta. Säännöllinen mustikoiden syöminen voi myös lieventää esimerkiksi diabetekseen ja sepelvaltimotautiin liittyvää matala-asteista tulehdustilaa.

  • Juoksu vapauttaa mielen – “Juoksulenkki voi olla meditatiivinen kokemus”

    Juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä

    – Ihminen on kokonaisuus, siksi juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä. Juoksun mahdollisuudet ovat valtavat ja se on fyysisten terveysvaikutusten lisäksi erinomainen väline ajatusten jäsentämiseen ja koostamiseen. Näin sanoo entinen kilpajuoksija ja psykoterapeutti Kirsi Valasti.

  • Juotko liikaa? Lue lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön

    Lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön.

    A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki on auttanut monta alkoholin suurkuluttajaa kohtuukäyttäjäksi – pienin askelin. Kohtuukäyttöön siirtyminen vaatii ennen kaikkea tukea ja lujaa tahtoa. Syyllisyyden tunteen Simojoki kannustaa heittämään romukoppaan.