Kun katsoo valkolakkimerta uusien ylioppilaiden juhlassa, näyttävät kaikki päähineet samanlaisilta. Ylioppilaslakeissa voi olla kuitenkin yli sadan euron hintaero. Mitä saa rahalla, jonka laittaa kalliimpaan ylioppilaslakkiin? Materiaalien erot näkyvät vasta vuosikymmenten kuluessa.
Neljä valmistajaa
Suomessa ylioppilaslakkeja myyvät C.L. Seifert, E.R. Wahlman, Fredrikson sekä R.K. Salon lakkitehdas. Fredriksonin ja Wahlmanin lakit valmistuvat avainlipun alla Suomessa. Salon lakkitehtaan lakit tulevat Puolasta, mutta esimerkiksi lyyran vaihto, vuoren kiinnittäminen sekä kirjailu tehdään Suomessa. Seifert on tanskalainen yritys, jonka lakit valmistetaan Tanskassa ja Liettuassa.
Fredriksonin ja Salon lakkitehtaan lakkeja on mahdollista ostaa jälleenmyyjiltä tai tilata verkosta. Seifert myy tuotteitaan koulujen kautta tehtävin yhteistilauksin sekä verkkokaupan kautta. Wahlman myy ylioppilaslakkeja vain Helsingissä toimivassa myymälässä.
Lakeissa isot hintaerot
Halvimmillaan lakin saa päähänsä alle kolmellakympillä, kun taas kalleimmillaan lakki voi maksaa reilusti yli sadan euron.
| Alle 40€ | 40-100€ | 100€ tai yli | |
|---|---|---|---|
| Fredrikson | Perinteinen 39,00 € | Wanha 49,00 € | Hienompi 139,00 € |
| Salon lakkitehdas | Ekologinen 27,80 € Perinteinen 29,95 € |
- | - |
| Seifert | Pronssi 35,00 € | Hopea 45,00 € Kulta 65,00 € Carl Ludvig 85,00 € |
Gaala 100,00 € |
| Wahlman | - | - | Lakki + lyyra 10 ka kultaa 115,00 € |
Hinnat ovat valmistajien omilta internetsivuilta. Jälleenmyyjien hinnat voivat erota taulukon hinnoista.
Alle 40 eurolla perinteinen lakki
Suurimmat hintaerot syntyvät hattuun kiinnitettävästä lyyrasta. Kultainen tai kullattu lyyra maksaa messinkistä enemmän.
Suurimmat hintaerot syntyvät hattuun kiinnitettävästä lyyrasta.
Kullan määrä myös selittää sen, miksi ruotsalainen ylioppilaslakki on yleensä kalliimpi kuin perinteinen suomalainen, sillä ruotsalaisen lakin lyyra on suurempi, jolloin kultaakin tarvitaan enemmän.
Halvempiinkin malleihin on toki mahdollista ostaa kultainen lyyra.
| Fredrikson: Perinteinen | Salon lakkitehdas: Perinteinen | Salon lakkitehdas: Ekologinen | Seifert: Pronssi | |
|---|---|---|---|---|
| päällinen | puuvillasametti | puuvillasametti | ekopuuvillasametti | polyesteri |
| lippa | nahan ja muovin seos | muovi | muovi | muovi |
| vuori | viskoosi | viskoosi | viskoosi | polyesteri |
| vuoren kiinnitys | liimaamalla | liimaamalla | liimaamalla | ompelemalla |
| lyyra | kullattu | messinki | messinki | kullattu |
100 eurolla käsityötä ja yksilöllisyyttä
Valmistajien kalliimmat mallit maksavat sadasta eurosta ylöspäin. Ostaja voi tällöin päättää, mitä haluaa lakiltaan: Onko tärkeää kotimaisuus, yksilöllisyys, perinteet vai ulkonäkö?
| Fredrikson: Hienompi | Seifert:Gaala | Wahlman | |
|---|---|---|---|
| päällinen | puuvillasametti | puuvillasametti | puuvillasametti |
| lippa | nahka | nahka | nahka |
| vuori | viskoosi | silkki | polyesteri |
| vuoren kiinnitys | liimaamalla | ompelemalla | ompelemalla |
| lyyra | kulta | kullattu | kulta |
Fredriksonin tuotepäällikkö Katja Helenin mukaan maallikko ei huomaa eroa siinä, millä tekniikalla lakki saa lopullisen muotonsa. Ammattilaiselle ero on selvä, samalla tapaa kuin farkkujen myyjä näkee muutakin kuin sinisiä housuja.
Fredriksonilla lakit laitetaan tekovaiheessa uuniin, jossa niiden annetaan kuivua muotoonsa. Hienommassa mallissa lakin sisään laitetaan puutukitus kuivumisen ajaksi, jolloin lakki kuivuu ulkoapäin.
Halvemmassa perinteisessä mallissa lakki kuivuu muotoonsa sähkötukituksella. Wahlmanilla muoto syntyy höyryttämällä lakki ja antamalla sen kuivua.
Ylioppilaslakissa näkyvät perinteet
- Ylioppilaslakin ulkonäköä ei määrittele mikään virallinen taho, vaan ulkonäkö on vakiintunut käytön myötä.
- Aluksi lakki oli sininen. Väri vaihtui valkoiseen 1870 -luvulla.
- Ensimmäisiä lakin käyttäjiä pidettiin ruotsalaisten matkijoina ja heitä pilkattiin sen vuoksi.
- 1890 –luvulla naisilla oli lyhyen aikaa oma lipaton malli. Miesten malli oli huomattavasti nykyisiä korkeampi.
- 1800 –luvun lopulla lyyra kertoi kielipoliittisesta näkemyksestä. Oman kokoistaan lyyraa kantoivat ruotsinkieliset, maltilliset suomenkieliset, radikaalit ja raivosuomalaiset.
- Aiemmin ylioppilaslakkia käytettiin koko kesän ajan. Näin haluttiin kertoa omasta sivistyksestään jopa maitokauppaan mennessä. Tasa-arvoajattelun myötä tapa hiipui.
Wahlmanilla lakin koon mittaaminen ja lakkien sovittaminen tapahtuu myymälässä. Toimitusjohtaja Laila Karttunen-Airas ei halua lakkejaan myytävän netissä, sillä hän pitää valmiin lakin sovittamista tärkeänä. Nahka materiaalina ei koskaan ole täysin samanlaista ja siksi lakkien koot voivat vaihdella hieman.
Seifertillä on valmistajista eniten yksityiskohtia, joista valita. Esimerkiksi Gaala-lakkiin kuuluu rusetti sisäreunassa, punokset, hopea- tai kultanapit, korttitasku ja vetoketjullinen tasku vuoressa. Erikoisuutena Seifert antaa lakeilleen 50 vuoden takuun.
Fredriksonin tuotepäällikkö Katja Helen ei kaipaa lakkeihin kauheasti virittelyä. Yritys on halunnut seurata malleissaan perinteitä.
Kalliimmat materiaalit kestävät aikaa
Materiaalien erot halvemman ja kalliimman mallin välillä eivät Katja Helenin mukaan näy vuodessa tai edes kymmenessä. Neljänkymmenen vuoden jälkeen erot alkavat näkyä, sillä esimerkiksi muovi kovettuu.
Oikea säilytys ja huolto pitävät lakin juhlakunnossa pidempään.
Tärkeintä kuitenkin on, että juhlan sankari, ylioppilas itse, tuntee lakin omakseen. Lakki on osoitus tehdystä työstä, ja perinteisesti tärkeä osa ylioppilaan juhla-asua.
Oli lakki millainen tahansa, sitä voi aina kantaa ylpeydellä.
Toimittaja: Emilia Korpela
Lisäys 22.5.2015: Alkuun on korjattu Seifertin myyvän lakkejaan yhteistilausten lisäksi myös verkkokaupassa. 25.5.2015 lisätty Abitreenit-linkki.
