Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Ylioppilaslakkien hinnoissa yli sadan euron ero

ylioppilaslakki
ylioppilaslakki Kuva: Yle/Emilia Korpela lyyra

Kun katsoo valkolakkimerta uusien ylioppilaiden juhlassa, näyttävät kaikki päähineet samanlaisilta. Ylioppilaslakeissa voi olla kuitenkin yli sadan euron hintaero. Mitä saa rahalla, jonka laittaa kalliimpaan ylioppilaslakkiin? Materiaalien erot näkyvät vasta vuosikymmenten kuluessa.

Neljä valmistajaa

Suomessa ylioppilaslakkeja myyvät C.L. Seifert, E.R. Wahlman, Fredrikson sekä R.K. Salon lakkitehdas. Fredriksonin ja Wahlmanin lakit valmistuvat avainlipun alla Suomessa. Salon lakkitehtaan lakit tulevat Puolasta, mutta esimerkiksi lyyran vaihto, vuoren kiinnittäminen sekä kirjailu tehdään Suomessa. Seifert on tanskalainen yritys, jonka lakit valmistetaan Tanskassa ja Liettuassa.

Fredriksonin ja Salon lakkitehtaan lakkeja on mahdollista ostaa jälleenmyyjiltä tai tilata verkosta. Seifert myy tuotteitaan koulujen kautta tehtävin yhteistilauksin sekä verkkokaupan kautta. Wahlman myy ylioppilaslakkeja vain Helsingissä toimivassa myymälässä.

Lakeissa isot hintaerot

Halvimmillaan lakin saa päähänsä alle kolmellakympillä, kun taas kalleimmillaan lakki voi maksaa reilusti yli sadan euron.

Alle 40€ 40-100€ 100€ tai yli
Fredrikson Perinteinen 39,00 € Wanha 49,00 € Hienompi 139,00 €
Salon lakkitehdas Ekologinen 27,80 €
Perinteinen 29,95 €
- -
Seifert Pronssi 35,00 € Hopea 45,00 €
Kulta 65,00 €
Carl Ludvig 85,00 €
Gaala 100,00 €
Wahlman - - Lakki + lyyra
10 ka kultaa 115,00 €

Hinnat ovat valmistajien omilta internetsivuilta. Jälleenmyyjien hinnat voivat erota taulukon hinnoista.

Ylioppilaslakkeja.
Vasemmalla Wahlmanin yli sadan euron lakki. Oikealla oleva Fredriksonin lakki maksaa alle neljä kymppiä. Ylioppilaslakkeja. Kuva: Yle/Emilia Korpela ylioppilaskirjoitukset,lyyra

Alle 40 eurolla perinteinen lakki

Suurimmat hintaerot syntyvät hattuun kiinnitettävästä lyyrasta. Kultainen tai kullattu lyyra maksaa messinkistä enemmän.

Suurimmat hintaerot syntyvät hattuun kiinnitettävästä lyyrasta.

Kullan määrä myös selittää sen, miksi ruotsalainen ylioppilaslakki on yleensä kalliimpi kuin perinteinen suomalainen, sillä ruotsalaisen lakin lyyra on suurempi, jolloin kultaakin tarvitaan enemmän.

Halvempiinkin malleihin on toki mahdollista ostaa kultainen lyyra.

Fredrikson: Perinteinen Salon lakkitehdas: Perinteinen Salon lakkitehdas: Ekologinen Seifert: Pronssi
päällinen puuvillasametti puuvillasametti ekopuuvillasametti polyesteri
lippa nahan ja muovin seos muovi muovi muovi
vuori viskoosi viskoosi viskoosi polyesteri
vuoren kiinnitys liimaamalla liimaamalla liimaamalla ompelemalla
lyyra kullattu messinki messinki kullattu

100 eurolla käsityötä ja yksilöllisyyttä

Valmistajien kalliimmat mallit maksavat sadasta eurosta ylöspäin. Ostaja voi tällöin päättää, mitä haluaa lakiltaan: Onko tärkeää kotimaisuus, yksilöllisyys, perinteet vai ulkonäkö?

Fredrikson: Hienompi Seifert:Gaala Wahlman
päällinen puuvillasametti puuvillasametti puuvillasametti
lippa nahka nahka nahka
vuori viskoosi silkki polyesteri
vuoren kiinnitys liimaamalla ompelemalla ompelemalla
lyyra kulta kullattu kulta

Fredriksonin tuotepäällikkö Katja Helenin mukaan maallikko ei huomaa eroa siinä, millä tekniikalla lakki saa lopullisen muotonsa. Ammattilaiselle ero on selvä, samalla tapaa kuin farkkujen myyjä näkee muutakin kuin sinisiä housuja.

Fredriksonilla lakit laitetaan tekovaiheessa uuniin, jossa niiden annetaan kuivua muotoonsa. Hienommassa mallissa lakin sisään laitetaan puutukitus kuivumisen ajaksi, jolloin lakki kuivuu ulkoapäin.

Halvemmassa perinteisessä mallissa lakki kuivuu muotoonsa sähkötukituksella. Wahlmanilla muoto syntyy höyryttämällä lakki ja antamalla sen kuivua.

Ylioppilaslakissa näkyvät perinteet

  • Ylioppilaslakin ulkonäköä ei määrittele mikään virallinen taho, vaan ulkonäkö on vakiintunut käytön myötä.
  • Aluksi lakki oli sininen. Väri vaihtui valkoiseen 1870 -luvulla.
  • Ensimmäisiä lakin käyttäjiä pidettiin ruotsalaisten matkijoina ja heitä pilkattiin sen vuoksi.
  • 1890 –luvulla naisilla oli lyhyen aikaa oma lipaton malli. Miesten malli oli huomattavasti nykyisiä korkeampi.
  • 1800 –luvun lopulla lyyra kertoi kielipoliittisesta näkemyksestä. Oman kokoistaan lyyraa kantoivat ruotsinkieliset, maltilliset suomenkieliset, radikaalit ja raivosuomalaiset.
  • Aiemmin ylioppilaslakkia käytettiin koko kesän ajan. Näin haluttiin kertoa omasta sivistyksestään jopa maitokauppaan mennessä. Tasa-arvoajattelun myötä tapa hiipui.

Wahlmanilla lakin koon mittaaminen ja lakkien sovittaminen tapahtuu myymälässä. Toimitusjohtaja Laila Karttunen-Airas ei halua lakkejaan myytävän netissä, sillä hän pitää valmiin lakin sovittamista tärkeänä. Nahka materiaalina ei koskaan ole täysin samanlaista ja siksi lakkien koot voivat vaihdella hieman.

Seifertillä on valmistajista eniten yksityiskohtia, joista valita. Esimerkiksi Gaala-lakkiin kuuluu rusetti sisäreunassa, punokset, hopea- tai kultanapit, korttitasku ja vetoketjullinen tasku vuoressa. Erikoisuutena Seifert antaa lakeilleen 50 vuoden takuun.

Fredriksonin tuotepäällikkö Katja Helen ei kaipaa lakkeihin kauheasti virittelyä. Yritys on halunnut seurata malleissaan perinteitä.

Kalliimmat materiaalit kestävät aikaa

Materiaalien erot halvemman ja kalliimman mallin välillä eivät Katja Helenin mukaan näy vuodessa tai edes kymmenessä. Neljänkymmenen vuoden jälkeen erot alkavat näkyä, sillä esimerkiksi muovi kovettuu.

Oikea säilytys ja huolto pitävät lakin juhlakunnossa pidempään.

Tärkeintä kuitenkin on, että juhlan sankari, ylioppilas itse, tuntee lakin omakseen. Lakki on osoitus tehdystä työstä, ja perinteisesti tärkeä osa ylioppilaan juhla-asua.

Oli lakki millainen tahansa, sitä voi aina kantaa ylpeydellä.

Toimittaja: Emilia Korpela

Lisäys 22.5.2015: Alkuun on korjattu Seifertin myyvän lakkejaan yhteistilausten lisäksi myös verkkokaupassa. 25.5.2015 lisätty Abitreenit-linkki.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.