Hyppää pääsisältöön

Eurooppaa jaettiin uudelleen Ukrainassa 2014

”Tämä on minulle ilon päivä. Palaamme kotiin Venäjälle", kertoi simferopolilainen nainen äänestyspaikalla Krimin niemimaan pääkaupungissa vuonna 2014. Ukrainaan kuuluvan Krimin asukkaat äänestivät liittymisestä Venäjän federaatioon.

Virallisen tiedon mukaan suuri äänten enemmistö halusi liittyä Venäjään ja näin kävi. Osa Ukrainaa siirrettiin toiseen valtioon yksipuolisesti.

Yleisesti pidetään selvänä, että Krimin tapahtumia johdettiin Moskovasta käsin. Venäjä oli yrittänyt kasvattaa valtaansa naapuristaan poliittisesti, mutta oranssi vallankumous sekä Maidanin aukion levottomuudet käänsivät Ukrainan suunnan kohti länttä. Pian Venäjän vastaiselta rajalta Ukrainaan tuli vihreitä miehiä eli tunnistamattomia sotilaita sotavarusteissaan, selviää Marko Lönnqvistin toimittamasta Ulkolinjan ohjelmassa Ukrainan venäläinen kevät.

Tienvarsimainos Krimillä: "16. päivä päätämme"
Tienvarsimainos Krimillä: "16.3. me valitsemme" Tienvarsimainos Krimillä: "16. päivä päätämme" Kuva: Yle kuvanauha ukraina

Kansainvälinen yhteisö ei Venäjän toimia ole hyväksynyt. Ennen kansanäänestystä Venäjä oli lähettänyt sotilaita miehittämään Krimin hallintorakennuksia ja itse kansanäänestyskin rikkoi kansainvälisiä sopimuksia ja Ukrainan perustuslakia. Monet näkivät Venäjän toimissa ikäviä kaikuja menneestä.

”Olemme tottuneet eurooppalaiseen tapaan toimia. Emme uskoneet, että vielä voidaan käyttää samoja keinoja, joita Hitler käytti vuonna 1938 Tšekkoslovakiassa. Mutta näimme, että kyllä voi”, sanoo ukrainalainen kirjailija Andrei Kurkov.

Krimin liittäminen Venäjään vastannee niemimaan venäläisväestön enemmistön kantaa. Muilla on sopeutumista. Alkuperäisväestöä edustavat tataarit vastustavat kiivaasti Venäjän komentoa ja ukrainalaiset pelkäävät puhua äidinkieltään kaduilla.

Krimin jälkeen Itä-Ukrainaan

Krimin haltuunoton jälkeen konflikti siirtyi Itä-Ukrainaan. Ukrainan väliaikaista länsimielistä hallitusta vastustavat mielenosoitukset muuttuivat yhtäkkiä täysimittaiseksi aseelliseksi kapinaksi. Raskaasti aseistetut joukot valtasivat hallintorakennuksia eri kaupungeissa ja julistivat itsenäisen Donetskin kansantasavallan perustetuksi.

Venäjän osuudesta Itä-Ukrainan kapinaan kiistellään kovasti. Joka tapauksessa ilmiö on nimetty venäläiseksi kevääksi. Monille itäukrainalaisille kevät on mieleen. Monille ukrainalaisille se taas merkitsee jo ennestään heikon Ukrainan valtion horjumista tuhon partaalla.

Tapahtumat Krimillä ja Itä-Ukrainassa olivat osoitus Venäjän uudesta doktriinista, jossa laajentuminen on mahdollista, mikäli sillä suojellaan niin kutstuttuja maanmiehiä. Neuvostojohtaja Mihail Gorbatshov puhui vuonna 1989 yhteisestä eurooppalaisesta kodista, jossa vastakkainasettelua lännen ja Neuvostoliiton välillä ei enää olisi. Pian Berliinin muuri kaatui ja kylmän sodan sanottiin loppuneen. Vuonna 2014 Gorbatshovin puhetta ei juuri enää muistella. Krimillä on venäläissotilaita ja Venäjän aggressio loukkaa räikeästi Ukrainan koskemattomuutta. Nato ja EU varoittavat Venäjää vakavista seurauksista. Länsi ja Venäjä ovat taas vastakkain.

Vuoden 2014 ja Neuvostoliiton kaatumisen väliin jäi vaihe, jossa useat entiset neuvostotasavallat ovat pyrkineet lähentymään poliittisesti EU:ta niin sanotun itäisen kumppanuusohjelman kautta.

Kyse on suurvaltapolitiikasta

Venäjälle naapureiden pyrkimys länteen on punainen vaate. Venäjä on painostanut naapureitaan muun muassa vientikielloilla ja sotilaallisella uhalla.

”Me pidämme näitä maita omana etupiirinämme. EU ei asiaa tunnusta, mutta oikeasti sen itäinen kumppanuusohjelma tähtää vain EU:n etupiirin laajentamiseen. Se ei Venäjää miellytä”, sanoo Venäjän ulkopolitiikan taustavaikuttajana tunnettu Sergei Karaganov Ulkolinjan ohjelmassa Euroopan uusjako, joka myös on Lönnqvistin toimittama.

Ukrainan osalta Venäjän painostus johti siihen, että silloinen presidentti Viktor Janukovitsh hylkäsi EU:n kanssa solmitun assosiaatiosopimuksen marraskuussa 2013 ja hyväksyi Venäjän tarjoaman apupaketin.

Kansa raivostui ja tuli kaduille. Kiovan keskustaan ilmestyi pysyvä telttaleiri ja valtavat barrikadit, joita turvallisuusjoukot eivät saaneet murrettua.

Verinen loppunäytös nähtiin helmikuussa kun turvallisuusjoukot ampuvat kymmeniä ihmisiä kuoliaaksi Kiovan keskustassa. Janukovitsh tajusi menettäneensä valtansa ja pakeni Venäjälle.

Venäjän ja EU:n suhteet ovat nyt huonommat kuin kertaakaan sitten 80-luvun. Venäjän ja EU:n välissä olevat maat ovat jälleen lännen ja idän etupiiritaistelun kohteina.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.