Hyppää pääsisältöön

Kevään ensi kukkaset on nimetty maksan, vuohen ja riisitaudin mukaan

Valkovuokkoja kasvaa metsässä.
Valkovuokko on tuulen kukka. Valkovuokkoja kasvaa metsässä. Kuva: Sebastian Wallroth/Wikimedia commons kasvi

Kevään ensimmäisiksi kukiksi mielletään sini- ja valkovuokot. Suomen luonnon varhaisin kukkija on kuitenkin näsiä. Näiden kevään ensimmäisten väriläiskien suomenkieliset nimet ovat lähtöisin hyvin arkipäiväisistä huomioista.

Sinivuokko on tieteelliseltä nimeltään Hepatica nobilis. Sana assosioituu helposti hepatiittiin eli maksatulehdukseen. Kotuksen sanaston asiantuntija Kirsti Aapala kertoo, että asioilla on yhteys.

- Sinivuokon tieteellinen sukunimi johtuu maksaa tarkoittavasta kreikan kielen sanasta hepar, joka on sanan hepatiitti takana. Muutamassa muussakin kielessä sinivuokko on nimetty maksan mukaan. Englannissa sinivuokko on liver leaf eli maksalehti ja saksassa leberblümchen eli maksakukkanen.

Maksaan yhdistäminen johtuu siitä, että sinivuokon lehdet ovat kolmilohkoisia ja alta punaruskeita. Niiden on ajateltu muistuttavan ulkomuodoltaan ja väriltään maksaa. Paikoin Suomen murteissakin sinivuokkoa on nimitetty maksalehdeksi.

- Lehtien ja maksan yhdennäköisyyden takia, on aikoinaan ajateltu, että kasvilla voisi parantaa maksan sairauksia. Vuosisatoja vanhat englantilaiset yrttikirjat neuvoivat käyttämään kasvia, jos oli pilannut maksansa liiallisilla elämän nautinnoilla. Tätä ei kuitenkaan kannata kokeilla, sillä sinivuokon kaikki osat ovat myrkyllisiä, Kirsti Aapala huomauttaa.

Sinivuokkoja kasvaa Ruissalossa.
Sinivuokko on myrkyllinen. Sinivuokkoja kasvaa Ruissalossa. Kuva: Niko Herlin/Wikimedia commons kasvi

Monet muut sinivuokon kansanomaisista nimistä viittaavat kasvin varhaiseen kukinta-aikaan. Sinivuokkoa on nimitetty muun muassa kirsikukaksi, vilukukaksi ja kylmäkukaksi. Samoja nimiä on käytetty myös muista kevään kukkijoista, kuten valkovuokosta, kangasvuokosta, rentukasta ja leskenlehdestä.

Anemia, Adonis vai vuohenkukka?

Valkovuokon tieteellinen nimi on Anemone nemorosa. Koska kasvin kukinto on valkoinen, nimen voisi kuvitella liittyvän jollain tavalla anemiaan. Kotuksen sanaston asiantuntija Kirsti Aapala kuitenkin kumoaa tällaisen ajatusleikin.

- Tässä tapauksessa ei ole kyse anemiasta. On esitetty, että valkovuokon tieteellinen sukunimi tulisi kreikan kielen tuulta tarkoittavasta sanasta ánemos. Valkovuokko olisi siis tuulen kukka. Sitä on selitetty niin, että poimittu kukka lakastuu nopeasti tai siihen että sen terälehdet irtoavat herkästi tuulessa.

Myös valkovuokon saksankielinen nimi liittää kasvin tuuleen. Saksankieliseltä nimeltään valkovuokko on windröschen eli tuuliruusunen.

Kun Adonis kuoli villisian ruhjomana, Afrodite kasvatti lohduksi kasvin nimeltä anemone.

Toisen oletuksen mukaan sana anemone pohjautuisi taruolento Adoniksen nimen arabialaiseen muotoon. Adonis oli kaunis nuorukainen, johon kauneuden ja rakkauden jumalatar Afrodite rakastui. Kun Adonis kuoli villisian ruhjomana, Afrodite kasvatti lohduksi kasvin nimeltä anemone.

Vuokkojen kotimaisen nimen tausta puolestaan kuulostaa aika maanläheiseltä.

- Vuokko on todennäköisesti johdettu sanasta vuohi. Samaan tapaan kuin esimerkiksi tuohesta tehtyä marjarovetta tarkoittava tuokkonen on johdettu sanasta tuohi, Aapala pohtii.

Monet varsinkin valkovuokon vanhoista kansan antamista nimistä liittyvät vuoheen. Näitä ovat vuohenkukka, vuohenvuokko ja vuohensilmä. Myös päivänkakkaraa tai peltosauniota on kutsuttu vuohensilmäksi.

- Kuttuun, eli naarasvuoheen liittyy myös valkovuokon satakuntalainen nimitys kutunheruke. Kutut päästettiin laitumelle silloin, kun valkovuokot olivat niitä harvoja kasveja, jotka olivat ehtineet nousta maan pinnalle. Niinpä tuoreita valkovuokkoja syöneistä vuohista alkoi saada enemmän maitoa, Aapala kertoo.

Myrkyllinen riisitaudin poistaja

Vaikka sini- ja valkovuokot mielletään kevään ensimmäisiksi kukiksi, todellisuudessa luontomme ensimmäinen kukkiva kasvi on näsiä.

- Kirjakieleen vakiintunut muoto näsiä on toistaiseksi vailla varmaa alkuperäselitystä, ja siitä on murteissa paljon erilaisia muunnoksia, kuten näsiäinen, näsinä, nasia, nasia ja nasiainen, Kirsti Aapala luettelee.

Näsiää kutsutaan myös riidenmarjaksi.
Näsiää kutsutaan myös riidenmarjaksi. Näsiää kutsutaan myös riidenmarjaksi. Kuva: Anneli Salo/Wikimedia Commons kasvi

Näsiä on pystyhaarainen matalahko pensas, ja sen tuoksuvat vaaleanpunaiset kukat avautuvat ennen lehtiä. Toisinaan kukkia voi nähdä jo maaliskuussa. Vaikka kasvin marjat ovat hyvin myrkyllisiä, niitä on käytetty kansanlääkinnässä. Näsiää kutsutaan myös riidenmarjaksi.

- Nimitys tulee siitä, että marjoilla on lääkitty riisitautia, eli riittä. Kun tautia epäiltiin riideksi, sitä saatettiin lääkitä esimerkiksi siten, että näsiän marjoja sekoitettiin maitoon tai leivottiin leipään. Marjoja saatettiin myös jauhettuna sekoittaa tärpättiin, viinaan tai sylkeen, ja näin saadulla voiteella parannettiin esimerkiksi hammassärkyä tai voideltiin riisitautista lasta, Aapala kertoo.

Kansanperinteen mukaan hoidosta oli usein apua, mutta siinä täytyi olla hyvin varovainen.

- Näsiä on niin myrkyllinen, että pelkästään kasvin koskettelusta voi saada iholleen rakkuloita.

Aristoteleen kantapään haastattelussa Kirsti Aapala kertoo Pasi Heikuralle myös saniaisen, imarteen, liekojen ja noidanlukon nimien etymologiasta.

  • Pehmeiden arvojen suurmies

    Topelius oli pehmeiden arvojen suurmies.

    Satusedäksi kutsuminen vähättelee monipuolista Zacharias Topeliusta.

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Valitut sanat tuo kirjallisuuden tähdet Teemalle

    Valituissa sanoissa viime kevään Helsinki Lit -keskusteluja.

    Valitut sanat näyttää kuinka maailmankirjallisuus tuli hetkeksi Helsinkiin ja osoittaa, että samat aiheet ja asiat koskettavat ihmisiä ympäri maailmaa. Millaista on istanbulilaisen katukauppiaan elämä? Miten neurokirurgi selviää vaativasta työstään? Miten lahjakkaan kirjailijamiehen kanssa onnistuu perheen äidin roolin ja oman kirjoitustyön yhdistäminen?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kuolematon Jeanne Moreau on Teemalauantain tähti

    Pitkä ilta Jeanne Moreaun (1928–2017) seurassa.

    Teemalauantai 20.1.2018 on suurenmoisen ranskalaisnäyttelijän muistoilta. Jeanne Moreau (1928–2017) olisi täyttänyt 90 vuotta 23.1. Teemaillassa nähdään elokuvat Hissillä mestauslavalle ja Kuolematon tarina sekä dokumentti Moreausta vuodelta 2007.

  • Pehmeiden arvojen suurmies

    Topelius oli pehmeiden arvojen suurmies.

    Satusedäksi kutsuminen vähättelee monipuolista Zacharias Topeliusta.

  • Mitä tyyliä musiikkini edustaa? Avaruusromua 21.1.2018

    Yhteisiä päämääriä, tunteita, ajatuksia ja dialogia.

    ”En ole tähän päivään mennessä osannut vastata tuohon kysymykseen”, sanoo säveltäjä ja basisti Lauri Porra. ”Musiikkityylistä tai sen lähtökohdista riippumatta kaikkien musiikintekijöiden päämäärä on sama”, hän toteaa. Rumpali Olavi Louhivuori puolestaan kertoo musiikin vievän hyvinkin yllättäviin paikkoihin. Avaruusromussa käydään yllättävissä paikoissa ja kuunnellaan yhteisiä päämääriä: tunteita, ajatuksia ja dialogia kuuntelijan kanssa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kirjailija Kjell Westö vuoden 1918 tapahtumista: "Järkyttävintä oli sisällissodan jälkeinen julma kosto"

    Kjell Westö puhuu sisällissodan jälkeisistä tapahtumista.

    Suomen sisällissota alkoi tammikuun lopulla 100 vuotta sitten. Teeman Elävän arkiston paketissa nähdään aiheesta kolme romaania kirjoittaneen Kjell Westön tuore haastattelu sekä kaksi dokumenttia 1960- ja -80-luvuilta. Niissä ääneen pääsevät myös sisällissodan kokeneet ihmiset. Ohjelmat televisiossa: Yle Teema torstaina 18.1. klo 22.45, perjantaina 19.1. klo 14.55 ja maanantaina 22.1.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

  • Minne suunnata kaukosäädin vuonna 2018 – suuri tv-sarjaopas

    Laadukasta tv-draamaa on tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa.

    Laadukasta tv-draamaa on tänä vuonna tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa. Pidit sitten scifistä tai historiasta, tämä opas auttaa löytämään satojen uusien kausien joukosta juuri ne oikeat. Hullummaksi sen ei pitänyt mennä. Käsikirjoitettuja tv-sarjoja tuotettiin vuonna 2017 yli 500 kautta, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Tänä vuonna määrä ei ainakaan vähene.

  • Beside Bowie: kitaristi Mick Ronsonin tarina avaa vuoden 2018 Bowie-teemaillan

    Teemalauantai on jälleen omistettu David Bowielle.

    David Bowien kuolemasta tuli kuluneeksi kaksi vuotta 10.1.2018 – tammikuinen Bowie-ilta alkaa jo muodostua Teeman traditioksi! Tämän vuoden ensi-ilta on pitkä dokumenttielokuva Spiders from Mars -kitaristi Mick Ronsonista (1946–1993), kertojaäänenä itse Bowie. Lisäksi nähdään upea dokumentti David Bowien viimeiset vuodet (2017) sekä elokuva Merry Christmas Mr. Lawrence (1983).

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Erilaisia outoja ja keinotekoisia kaikuja… Avaruusromua 14.1.2018

    Katsaus vuoden 2017 ulkomaiseen avaruusromu-tarjontaan.

    Jotkut kaiut voimistavat ääntä suuresti, jotkut tekevät siitä korkeamman, jotkut matalamman, kuvaili Francis Bacon liki 400 vuotta sitten kirjassaan Uusi Atlantis. Avaruusromussa ihmetellään äänien, musiikin ja tekniikan maailmaa, ja tehdään katsaus menneen vuoden ulkomaiseen tarjontaan. Ei palkintojenjakotilaisuus, eikä vuoden parhaat ulkomaiset -katsaus, vaan hyvin subjektiivinen näkemys siitä, millaista monitahoista musiikkia maailmalla jälleen viime vuonna tehtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Teeman alkukevään 2018 elokuvat

    Elokuvia viitenä päivänä viikossa

    Teema esittää keväällä 2018 elokuvia viitenä päivänä viikossa. Teeman elokuvafestivaalin ajankohta on 20.–24.3.