Hyppää pääsisältöön

Kevään ensi kukkaset on nimetty maksan, vuohen ja riisitaudin mukaan

Valkovuokkoja kasvaa metsässä.
Valkovuokko on tuulen kukka. Valkovuokkoja kasvaa metsässä. Kuva: Sebastian Wallroth/Wikimedia commons kasvi

Kevään ensimmäisiksi kukiksi mielletään sini- ja valkovuokot. Suomen luonnon varhaisin kukkija on kuitenkin näsiä. Näiden kevään ensimmäisten väriläiskien suomenkieliset nimet ovat lähtöisin hyvin arkipäiväisistä huomioista.

Sinivuokko on tieteelliseltä nimeltään Hepatica nobilis. Sana assosioituu helposti hepatiittiin eli maksatulehdukseen. Kotuksen sanaston asiantuntija Kirsti Aapala kertoo, että asioilla on yhteys.

- Sinivuokon tieteellinen sukunimi johtuu maksaa tarkoittavasta kreikan kielen sanasta hepar, joka on sanan hepatiitti takana. Muutamassa muussakin kielessä sinivuokko on nimetty maksan mukaan. Englannissa sinivuokko on liver leaf eli maksalehti ja saksassa leberblümchen eli maksakukkanen.

Maksaan yhdistäminen johtuu siitä, että sinivuokon lehdet ovat kolmilohkoisia ja alta punaruskeita. Niiden on ajateltu muistuttavan ulkomuodoltaan ja väriltään maksaa. Paikoin Suomen murteissakin sinivuokkoa on nimitetty maksalehdeksi.

- Lehtien ja maksan yhdennäköisyyden takia, on aikoinaan ajateltu, että kasvilla voisi parantaa maksan sairauksia. Vuosisatoja vanhat englantilaiset yrttikirjat neuvoivat käyttämään kasvia, jos oli pilannut maksansa liiallisilla elämän nautinnoilla. Tätä ei kuitenkaan kannata kokeilla, sillä sinivuokon kaikki osat ovat myrkyllisiä, Kirsti Aapala huomauttaa.

Sinivuokkoja kasvaa Ruissalossa.
Sinivuokko on myrkyllinen. Sinivuokkoja kasvaa Ruissalossa. Kuva: Niko Herlin/Wikimedia commons kasvi

Monet muut sinivuokon kansanomaisista nimistä viittaavat kasvin varhaiseen kukinta-aikaan. Sinivuokkoa on nimitetty muun muassa kirsikukaksi, vilukukaksi ja kylmäkukaksi. Samoja nimiä on käytetty myös muista kevään kukkijoista, kuten valkovuokosta, kangasvuokosta, rentukasta ja leskenlehdestä.

Anemia, Adonis vai vuohenkukka?

Valkovuokon tieteellinen nimi on Anemone nemorosa. Koska kasvin kukinto on valkoinen, nimen voisi kuvitella liittyvän jollain tavalla anemiaan. Kotuksen sanaston asiantuntija Kirsti Aapala kuitenkin kumoaa tällaisen ajatusleikin.

- Tässä tapauksessa ei ole kyse anemiasta. On esitetty, että valkovuokon tieteellinen sukunimi tulisi kreikan kielen tuulta tarkoittavasta sanasta ánemos. Valkovuokko olisi siis tuulen kukka. Sitä on selitetty niin, että poimittu kukka lakastuu nopeasti tai siihen että sen terälehdet irtoavat herkästi tuulessa.

Myös valkovuokon saksankielinen nimi liittää kasvin tuuleen. Saksankieliseltä nimeltään valkovuokko on windröschen eli tuuliruusunen.

Kun Adonis kuoli villisian ruhjomana, Afrodite kasvatti lohduksi kasvin nimeltä anemone.

Toisen oletuksen mukaan sana anemone pohjautuisi taruolento Adoniksen nimen arabialaiseen muotoon. Adonis oli kaunis nuorukainen, johon kauneuden ja rakkauden jumalatar Afrodite rakastui. Kun Adonis kuoli villisian ruhjomana, Afrodite kasvatti lohduksi kasvin nimeltä anemone.

Vuokkojen kotimaisen nimen tausta puolestaan kuulostaa aika maanläheiseltä.

- Vuokko on todennäköisesti johdettu sanasta vuohi. Samaan tapaan kuin esimerkiksi tuohesta tehtyä marjarovetta tarkoittava tuokkonen on johdettu sanasta tuohi, Aapala pohtii.

Monet varsinkin valkovuokon vanhoista kansan antamista nimistä liittyvät vuoheen. Näitä ovat vuohenkukka, vuohenvuokko ja vuohensilmä. Myös päivänkakkaraa tai peltosauniota on kutsuttu vuohensilmäksi.

- Kuttuun, eli naarasvuoheen liittyy myös valkovuokon satakuntalainen nimitys kutunheruke. Kutut päästettiin laitumelle silloin, kun valkovuokot olivat niitä harvoja kasveja, jotka olivat ehtineet nousta maan pinnalle. Niinpä tuoreita valkovuokkoja syöneistä vuohista alkoi saada enemmän maitoa, Aapala kertoo.

Myrkyllinen riisitaudin poistaja

Vaikka sini- ja valkovuokot mielletään kevään ensimmäisiksi kukiksi, todellisuudessa luontomme ensimmäinen kukkiva kasvi on näsiä.

- Kirjakieleen vakiintunut muoto näsiä on toistaiseksi vailla varmaa alkuperäselitystä, ja siitä on murteissa paljon erilaisia muunnoksia, kuten näsiäinen, näsinä, nasia, nasia ja nasiainen, Kirsti Aapala luettelee.

Näsiää kutsutaan myös riidenmarjaksi.
Näsiää kutsutaan myös riidenmarjaksi. Näsiää kutsutaan myös riidenmarjaksi. Kuva: Anneli Salo/Wikimedia Commons kasvi

Näsiä on pystyhaarainen matalahko pensas, ja sen tuoksuvat vaaleanpunaiset kukat avautuvat ennen lehtiä. Toisinaan kukkia voi nähdä jo maaliskuussa. Vaikka kasvin marjat ovat hyvin myrkyllisiä, niitä on käytetty kansanlääkinnässä. Näsiää kutsutaan myös riidenmarjaksi.

- Nimitys tulee siitä, että marjoilla on lääkitty riisitautia, eli riittä. Kun tautia epäiltiin riideksi, sitä saatettiin lääkitä esimerkiksi siten, että näsiän marjoja sekoitettiin maitoon tai leivottiin leipään. Marjoja saatettiin myös jauhettuna sekoittaa tärpättiin, viinaan tai sylkeen, ja näin saadulla voiteella parannettiin esimerkiksi hammassärkyä tai voideltiin riisitautista lasta, Aapala kertoo.

Kansanperinteen mukaan hoidosta oli usein apua, mutta siinä täytyi olla hyvin varovainen.

- Näsiä on niin myrkyllinen, että pelkästään kasvin koskettelusta voi saada iholleen rakkuloita.

Aristoteleen kantapään haastattelussa Kirsti Aapala kertoo Pasi Heikuralle myös saniaisen, imarteen, liekojen ja noidanlukon nimien etymologiasta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Onnea Riikka, Saara ja kaikki muut! Valitsimme viisi e-kirjaa naistenviikolle

    Kirjojen Suomen lukuvinkit naistenviikkoon

    Onnea Riikka, Saara, Marketta, Johanna, Leena, Oili, Kristiina, Tiina ja kaikki yli kuusisataatuhatta naista, jotka vietätte nimipäiviänne naistenviikolla. Kirjojen Suomi antaa teille nimipäivälahjaksi viisi naisten kirjoittamaa e-kirjaa. Nautinnollisia lukuhetkiä! Klikkaamalla lue kirja -linkkejä siirryt Kansalliskirjaston verkkokirjastoon.

  • Ikkunat auki pohjoiseen! Saamelainen kirjallisuus on modernimpaa kuin suomalainen

    Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast

    Suomessa on vieläkin vallalla sellainen ennakkoluulo, että saamelaisuus on jotenkin perinteistä ja alkuperäistä. Tosiasiassa koko saamelainen kulttuurielämä ja taide on modernia, sanoi kirjailija, muusikko ja kuvataiteilija Nils-Aslak Valkeapää haastattelussa jo vuonna 1999. Onko se mahdollista – ja miten? Kuuntele podcast tai lue essee täältä!

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäinen on hullunkurinen ja rakastettu kuusikymppinen

    Kirsi Kunnas Ylen Kirjojen Suomen haastattelussa

    Vaikea kuvitella, että Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-kirjat ovat jo kuusikymppisiä. Vaikka kirjat ovat eläneet vuosikymmenestä toiseen, ei kirjailija itse vieläkään ymmärrä kaikkia runojensa ja satujensa salaisuuksia. Kirjoittaessa kantava ajatus olikin, että lukija saisi itse löytää ja oivaltaa asioita.

  • Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Rakkaus ja kyynisyys – miksi Martti Kirsitien kirje kuolleelle rakastetulleen teki niin suuren vaikutuksen

    Martti Kirsitien kirjeen herättämiä ajatuksia rakkaudesta

    KulttuuriCocktail julkaisi taannoin poikkeuksellisen artikkelin. Siinä kerrottiin Marita Lindahlin, Suomen ainoan Miss Maailman, kuolemasta. Kuolinuutinen ei tehnyt siitä poikkeuksellista, vaan mukana ollut Lindahlin puolison kirje kuolleelle rakastetulleen. Martti Kirsitien sanat ovat vaikuttaneet moneen lukijaan – artikkelia on tätä kirjoittaessani luettu yli 50000 kertaa ja Kirsitien lauseita on siteerattu taajaan. Miksi kirje on vaikuttanut lukijoihin niin paljon?

  • Puoli vuosisataa Kaustisen kansanmusiikkijuhlia

    Mestaripelimanneja sekä festivaalitunnelmaa vuodelta 1972

    Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on tarjonnut unohtumattomia elämyksiä jo viidenkymmenen vuoden ajan. Yle Teema onnittelee puolen vuosisadan ikäistä festivaalia ja esittää synttäreiden kunniaksi kahden mestaripelimannin henkilökuvat sekä ohjelman festivaalista vuodelta 1972.

  • Hyggeiletkö kirjan kanssa? Lukemalla saa toteuttaa fetissiään yksityisyydestä

    Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast

    Mediankäyttäjänä olo alkoi olla paranoidi varsinkin sen jälkeen, kun Edward Snowden neljä vuotta sitten paljasti Yhdysvaltain tiedusteluorganisaatioiden massavalvonnan laajuuden. Yhtäkkiä myös oma yksityinen älypuhelin alkoi ahdistaa taskussa. Älypuhelin, jonka avulla puhun ystävieni kanssa, käytän sosiaalista mediaa, luen kirjoja ja kuuntelen radiota, alkoi tuntua vieraalta ja tunkeilevalta.