Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Eero Hämeenniemen puheenvuoro

Säveltäjä Eero Hämeenniemi.
Säveltäjä Eero Hämeenniemi. Kuva: Yle/Laila Kangas eero hämeenniemi

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 20.5.2015 vuorossa oli säveltäjä Eero Hämeenniemi.

Säveltäjän elämä

Maailmassa on paljon ihmisiä joilla on hyvin vähän mahdollisuuksia muovata ja rakentaa omaa elämäänsä itsensä näköiseksi. Köyhyys, sairaus, koulutuksen puute, historian myllerrykset, syrjintä ja ennakkoluulot rajoittavat monien elämänpiiriä julmasti.

Useimmilla suomalaisilla asiat ovat viime vuosikymmeninä olleet paremmin. Jos uskallamme ja osaamme, saamme valita millaisen elämän haluamme elää ja varsin usein voimme myös toteuttaa haaveemme, kokonaan tai edes osittain.

Jos minulta kysytään, millaisen elämän haluan rakentaa, on vastaus valmiina: haluan itselleni säveltäjän elämän, ja kuulun niihin onnellisiin, jotka ovat voineet toiveensa myös toteuttaa. Olisi kuitenkin suuri virhe kuvitella, että elämä säveltäjänä olisi pelkkää juhlaa.

Kun ihminen aloittaa elämän säveltäjänä hän valitsee saman tien monia muitakin asioita: pitkät ja raskaat oppivuodet, taloudellisen epävarmuuden ja toisinaan myös ympäristön penseän, joskus suorastaan vihamielisen suhtautumisen. Siksi en erityisesti suosittele kenellekään säveltäjän uraa. Nuorille kysyjille olen tavannut sanoa, että jos sinulla on jokin muu mahdollisuus, valitse se. Säveltäjänä elävät antoisan ja rikkaan, jopa onnellisen elämän vain ne, joille se on ainoa tie.

Muutamat meistä on luotu niin, että säveltäjäksi kehittyminen tuntuu luontevimmalta valinnalta. Joittenkin ihmisten mieli nyt vain yksinkertaisesti tuottaa musiikkia. Kollegoitten kesken olemme keskustelleet siitä, että monella säveltäjällä on päässään eräänlainen jatkuva ääniraita joka reagoi musiikilla elämän tapahtumiin. Säveltäjää on siunattu ja kirottu musiikilla. Hän ei pääse sitä pakoon.

Parhaimmillaan säveltäjän työ tuottaa suurta iloa ja tyydytystä: Kun olen onnistunut luomaan jotakin, joka koskettaa ja ilahduttaa muita, kun saan kokea yhdessä tekemisen ja musiikkiin heittäytymisen riemua. Tai kun työhuoneen yksinäisyydessä huomaan hihkaisevani ääneen: ”Tästä tulee hyvä!”

Eero Hämeenniemi

#sibelius150 #ajassasoi

  • Mustan 1900-luvun musiikillinen testamentti

    Levyarvio

    Natsi-Saksan juutalaisvainot ja antisemitismi, joka vaikutti laajemminkin Euroopassa, myös Stalinin Neuvostoliitossa, tuhosi ihmiselämien lisäksi suuren osan vuosisadan merkittävintä taidetta. Se esti teosten syntymisen joko suoraan tai muutti taiteen tekijöiden kokemusta maailmasta niin merkittävästi että myös taide ja sen reseptio muuttuivat. Tästä voi hyvällä syyllä puhua Mieczyslaw Weinbergin kohdalla. Omaisten menehtyminen natsien käsissä, pako Puolasta Valko-Venäjän kautta Moskovaan ja suoraan Stalinin syliin jätti lähtemättömän jäljen Weinbergiin.

  • Teatraalisen lyyrikon orkesterimusiikki tenhoaa

    Levyarvio

    Hans Werner Henze oli säveltäjänä tyylillisesti moniääninen, hyvinkin moderni mutta lyyrisellä, teatraalisella ja jopa tunteellisella pohjavireellä, hän otti yhteiskunnallisesti kantaa ja viihtyi sellaisissa modernistien hylkimissä teoslajeissa kuin sinfoniassa ja oopperassa. Värikkäissä ja usein ohjelmallisissa teoksissaan Henze on kaiketi itse asiassa postmodernimpi kuin monet niin sanotut postmodernistit.

  • Wolfin liedit ovat myöhäisromantiikan parasta antia

    Levyarvio

    Myönnän auliisti, että on tiettyjä musiikinlajeja – ja ehkäpä jopa säveltäjiä – joita tuon häpeilemättä esiin aina kun voin. Romantiikan ajan laulumusiikki muun muassa kuuluu lemppareihini, myös musiikinhistoriallisen merkityksensä vuoksi: 1800-luvun musiikillista kieltä on melko mahdotonta irrottaa lauletuista sanoistaan silloinkaan kun se väittää olevansa Hanslickin sanoin “soiden liikkuvia muotoja” eli niin sanotusti absoluuttista musiikkia.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua