Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Eero Hämeenniemen puheenvuoro

Säveltäjä Eero Hämeenniemi.
Säveltäjä Eero Hämeenniemi. Kuva: Yle/Laila Kangas eero hämeenniemi

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 20.5.2015 vuorossa oli säveltäjä Eero Hämeenniemi.

Säveltäjän elämä

Maailmassa on paljon ihmisiä joilla on hyvin vähän mahdollisuuksia muovata ja rakentaa omaa elämäänsä itsensä näköiseksi. Köyhyys, sairaus, koulutuksen puute, historian myllerrykset, syrjintä ja ennakkoluulot rajoittavat monien elämänpiiriä julmasti.

Useimmilla suomalaisilla asiat ovat viime vuosikymmeninä olleet paremmin. Jos uskallamme ja osaamme, saamme valita millaisen elämän haluamme elää ja varsin usein voimme myös toteuttaa haaveemme, kokonaan tai edes osittain.

Jos minulta kysytään, millaisen elämän haluan rakentaa, on vastaus valmiina: haluan itselleni säveltäjän elämän, ja kuulun niihin onnellisiin, jotka ovat voineet toiveensa myös toteuttaa. Olisi kuitenkin suuri virhe kuvitella, että elämä säveltäjänä olisi pelkkää juhlaa.

Kun ihminen aloittaa elämän säveltäjänä hän valitsee saman tien monia muitakin asioita: pitkät ja raskaat oppivuodet, taloudellisen epävarmuuden ja toisinaan myös ympäristön penseän, joskus suorastaan vihamielisen suhtautumisen. Siksi en erityisesti suosittele kenellekään säveltäjän uraa. Nuorille kysyjille olen tavannut sanoa, että jos sinulla on jokin muu mahdollisuus, valitse se. Säveltäjänä elävät antoisan ja rikkaan, jopa onnellisen elämän vain ne, joille se on ainoa tie.

Muutamat meistä on luotu niin, että säveltäjäksi kehittyminen tuntuu luontevimmalta valinnalta. Joittenkin ihmisten mieli nyt vain yksinkertaisesti tuottaa musiikkia. Kollegoitten kesken olemme keskustelleet siitä, että monella säveltäjällä on päässään eräänlainen jatkuva ääniraita joka reagoi musiikilla elämän tapahtumiin. Säveltäjää on siunattu ja kirottu musiikilla. Hän ei pääse sitä pakoon.

Parhaimmillaan säveltäjän työ tuottaa suurta iloa ja tyydytystä: Kun olen onnistunut luomaan jotakin, joka koskettaa ja ilahduttaa muita, kun saan kokea yhdessä tekemisen ja musiikkiin heittäytymisen riemua. Tai kun työhuoneen yksinäisyydessä huomaan hihkaisevani ääneen: ”Tästä tulee hyvä!”

Eero Hämeenniemi

#sibelius150 #ajassasoi

  • Riemastuttava oopperalöytö!

    Levyarvio

    Provinsiaalisen uran tehneen sveitsiläisen kapellimestarin, säveltäjän ja opettajan Richard Fluryn ensimmäinen ooppera, yksinäytöksinen ”Firenzeläinen tragedia” valmistui vuonna 1928 ja sai kantaesityksessään Solothurnissa Pohjois-Sveitsissä seuraavana keväänä varsin myönteisen vastaanoton lehdistöltä. Eipä ihme: hieman yli kolmekymmenvuotiaan paikallisen säveltämäksi se on suorastaan nerokas vetäen vertaansa selvästi esikuvallisen Richard Straussin Salome-oopperalle – Oscar Wilden tekstiin sekin. Vajaan kolmen vartin kestävä yksikohtauksinen nostatus sisältää niin wildemaisia lausahduksia kuin taiten verhoiltua sosiopoliittista debatointia.

  • Erika Foxin improvisatorinen välittömyys

    Levyarvio

    On sanottu että säveltäminen ja improvisaatio olisivat hyvin lähellä toisiaan, ja että hyvät sävellykset ovat vain hyvien improvisoijien ylöskirjoituksia. Riippuu varmaankin keneltä kysytään – mutta englantilaisen Erika Foxin musiikissa improvisatorinen välittömyys on kiehtovasti läsnä jokaisessa nuotissa osana jotain sellaista josta rakentuu kokonaisuuksia, vapaata muotoa.

  • Pianistin tarinointia rauhallisesti ja liioittelematta

    Levyarvio

    Tällä vuosikymmenellä vuoden 2010 Kuningatar Elisabeth -pianokilvan voiton jälkeen paikkansa kysytyimpien konserttipianistien joukossa vakiinnuttanut Denis Kozhuhin on tänä syksynä ihastuttanut levyjulkaisuja seuraavia miellyttävästi soivalla ja hyvin soitetulla albumilla valikoimasta Felix Mendelssohnin Sanattomia lauluja ja Edvarg Griegin Lyyrisiä kappaleita. Se sopii olohuoneisiin mitä parhaiten, erityisesti nyt iltojen pimetessä kynttilänvalolle sopivasti lämpöä antamaan. Lyyrisyyden lisäksi minua kuulijana miellyttää myös Kozhuhin tapa tarinoida rauhallisesti ja liioittelematta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua