Hyppää pääsisältöön

Ilman säätiöiden tukia moni teos jäisi suomentamatta

Kirjoja matkalaukussa
Kirjoja matkalaukussa Kuva: Jyrki Valkama / Yle matkalaukku

Lukijoiden kiinnostus laadukasta maailmankirjallisuutta kohtaan on vähentynyt dramaattisesti, toteaa kustantaja Touko Siltala.

”Ihmiset lukevat ja seuraavat kirjallisuutta, mutta valtaosin kotimaista kirjallisuutta ja kansainvälisiä bestsellereitä. Lukeminen ja ostaminen keskittyvät kotimaassa palkittuihin kaunokirjallisiin teoksiin ja ulkomaisiin megasellereihin, eikä vaativampaan, kirjallisuuskritiikkien seuraamista vaativaan kirjallisuuteen”, kuvaa Siltala.

Ilman säätiöiden tukia ja apurahoja moni teos jäisi kääntämättä

Käännöskirjallisuudessa meneillään oleva muutosprosessi tuntuu myös suomentajien työssä. Monien suomentajien työtahtia on kiristetty ja palkkioita kavennettu. Laadukasta kirjallisuutta suomentavat pääsevät usein hädin tuskin 1000 euron kuukausipalkkaan. Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Jyrki Vainonen peräänkuuluttaa suomentajan ammatin arvostuksen nostamista siten, että siitä myös maksetaan asiaankuuluvaa palkkaa.

”Kääntäjän ammatti on asiantuntija-ammatti. Yleensä tässä yhteiskunnassa maksetaan asiantuntijuudesta. Mutta kun on kysymys humanistisesta asiantuntijuudesta, se ei tunnu olevan kovaa valuuttaa. Kysymys on arvoista, siitä minkälaista yhteiskuntaa haluamme rakentaa”, kiteyttää Vainonen.

Kirjan myynti on laskenut viime vuosina. Kustantamoissa tilanteeseen on reagoitu karsimalla tappiolliseksi luokiteltavien kirjojen määrää. Samalla on panostettu hyvin myyviin bestsellereihin ja viihdekirjoihin.

Kustantamot rahoittavat käännöskirjojen julkaisemista yhä useammin tuilla, joita myöntävät niin yksityiset säätiöt kuin myös vaikkapa Euroopan unioni. Ilman tukiohjelmia moni teos olisi jäänyt todennäköisesti suomentamatta. Myös suomentajat voivat hakea säätiöiden myöntämiä käännöstukia, jotta he pääsisivät edes kohtuulliselle ansiotasolle. Niin tärkeä kuin käännöstuki on, ongelma on kuitenkin se, että moni suomentaja jää tuen ulkopuolelle.

Kilpailu globalisoituu

Kustantamoiden välinen kilpailu on koventunut viime vuosina. Ja myös merkkejä globaalista kilpailusta on ilmassa. Suomen kirjamarkkinoille on rantautumassa amerikkalainen jättikustantamo HarperCollins, joka osti ensitöikseen Tammen bestseller-kirjailijoihin lukeutuneen Karin Slaughterin.

Suomalaiset kustantajat ovat varuillaan, mutta eivät pelkää jättikustantamon tuloa, toteaa Gummeruksen kustannusjohtaja Anna Baijars.

”Kustantamisesta tulee yhä globaalimpaa. Tällaisen mediajätin yksi strateginen keino on yrittää ottaa kerralla koko maailma haltuun. Juuri sitä HarperCollins on tehnyt ostamalla Harlekiinit 12 maasta. Niiden kautta se tunkeutuu Euroopan markkinoille. Samalla HarperCollins lanseeraa omille kirjailijoilleen ajatuksen globaalista markkinoinnista. Tämä on kilpailua”, toteaa Baijars.


Toimittaja Maarit Lukkarinen

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri