Hyppää pääsisältöön

Suomen historia

Juha Hurme
Juha Hurme Kuva: Yle/Jyrki Valkama juha hurme

Alussa Suomi oli hajallaan ympäri avaruutta vetynä ja heliumina. Kului useita miljardeja vuosia, ennen kuin tähtienvälinen aine oli supernovien ydinreaktioissa rikastunut raskaammista alkuaineista ja kiinteämmän Suomen synty tuli ajankohtaiseksi.

Ensimmäinen suomalainen syntyi jakautumalla 3,85 miljardia vuotta sitten. Hänellä ei ollut sukupuolta. Hän oli samalla myös ensimmäinen ruotsalainen, venäläinen ja somali, sekä hyttynen, dinosaurus, susi, liito-orava, saniainen, omenapuu, leskenlehti ja kirjava pillike.

Ensimmäiset 2,7 miljardia vuottamme me suomalaiset uimme meressä.

Ensimmäiset 2,7 miljardia vuottamme me suomalaiset uimme meressä. Sieltä pompimme sammakkoina rannoille ja kiipesimme apinoina lepikkoon. Tähän kädellisten kiipeilijöiden suureen heimoon kuuluimme aivan äskettäin, 10 miljoonaa vuotta sitten. Elimme neandertalinihmisinä ympäri Suomen niemeä isoa ja iloista neandertalinsuomalaisen elämää 40-50 000 vuotta sitten.

Sen jälkeen oli jääkausia ja muuta hässäkkää. Kun jää suli jättäen jälkeensä kansallismaiseman: kymmeniä tuhansia lätäköitä ja puroja sekä Kolin, Punkaharjun ja Salpausselän, tänne alkoi tunkea etelästä jos jonkinlaista illiteraattia nykyihmistä. Mitään pakolaiskiintiöitä ei ollut.

Kirjaimet ja tekstit purjehtivat keskiajalla Pohjanlahden ja Suomenlahden yli Suomeen ja asettuivat pysyvästi maahamme asumaan. Se oli monisatavuotinen suuri purjehdus 1000-1200 –luvuilla jälkeen modernin ajanlaskun alun, joka kiinnittyy johonkin hämäräperäiseen, välimerelliseen uskonnolliseen tapahtumaan.

Tämän kirjainliikkeen myötä Suomesta tuli Österlandet eli Osterlandia, suuren ja mahtavan Ruotsin merkittävä maakunta, Itämaa. Tästä kytköksestä me suomalaiset saimme osaksemme merkittävän määrän eurooppalaista yhteistyötä, kansainvälistä huuhtelua ja hyötyä: puolen vuosituhannen ajan jatkuvaa kasvua, vaurautta, vakautta, sivistystä ja kehitysnäkymiä.

Ruotsin suurvallalta tyhjeni 1700-luvulla akku, ja Venäjästä tuli Itämeren seudun nouseva mahti. Niinpä Suomi kytkeytyi kätevästi uuteen menestyjään ja sai tästäkin liitosta vaikka minkälaista iloa ja ennen muuta sitä, näillä raukoilla routaisilla rajoilla, tuikitärkeää kansainvälistä vuorovaikutusta.

Kansan kehitystasoa täsmällisesti mittaava sukupuolten tasa-arvotilanne kehittyi näissä olosuhteissa suotuisasti. Vuonna 1901 jo neljännes maan ainoaan yliopistoon, Aleksanterin eli Helsingin yliopistoon, kirjoittautuneista oli naisia.

Kansanedustuslaitos mullistui perinpohjaisesti vuonna 1906. Suomi sai yksikamariset valtiopäivät, ja seuraavana vuonna valittiin ensimmäinen 200 edustajan satsi yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella. Äänioikeutettujen määrä kymmenkertaistui kertarysäyksellä, kun vajaasta 130 tuhannesta repäistiin 1,3 miljoonaan äänioikeutettuun.

Ja, ensimmäisinä Euroopassa, Suomen naiset saivat sekä ääni- että edustusoikeuden.

Ja, ensimmäisinä Euroopassa, Suomen naiset saivat sekä ääni- että edustusoikeuden. Yhdeksäntoista heitä sinne valittiinkin, mikä oli satatuhat- ellei miljoonavuotisen sorron ja syrjinnän jälkeen ihan lupaava avaus.

Tämän jälkeen ei Suomen historiassa ole tapahtunut mitään mainittavaa.

Kommentit
  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.