Hyppää pääsisältöön

Ufoilua ja valoilmiöitä Suomessa

Suomalaisten kertomat ufohavainnot kiinnostivat mediaa 1960–1970-luvun taitteessa. Joihinkin tapauksiin on löytynyt selitys, mutta osa on jäänyt selvittämättömiksi mystisiksi ilmiöiksi, joista todisteeksi ovat jääneet vain silminnäkijöiden kertomukset. Tunnetuimpina havaintoina pidetään muun muassa Pudasjärven ja Imjärven ufotapauksia.

Vuonna 1971 tehdyssä radio-ohjelmassa toimittaja Stig Framåt matkustaa Pudasjärvelle haastattelemaan ufoja havainneita henkilöitä. Framåtin mukaan on kahdenlaisia ihmisiä. Niitä jotka uskovat ufoihin ja niitä jotka eivät usko ufoihin. "Ufoista on tullut määrätyille ihmisille uskonnon tapainen riitti ja ateistejakin on tietenkin tässä hommassa mukana", pohdiskelee Framåt.

Pudasjärven Särkivaarassa nähtiin samankaltaisia outoja valoilmiöitä peräkkäisinä vuosina 1969 ja 1970. Framåt jututtaa havaintoja tehneitä Jorma Kemppaista, Erkki Herukkaa, Urpo Illikaista, Eetu Niskasaarta ja Atte Särkelää. "Kun niistä ufoista on nyt puhuttu, nii tuossa se nyt on", toteaa Niskasaari ajatelleen, kun havaitsi kummallisia valoja.

Yksi tunnetuimmista väitetyistä ufohavainnoista Suomessa on Heinolan lähellä sijaitsevan Imjärven ufotapaus vuodelta 1970. Tuolloin Aarno Heinonen ja Esko Viljo olivat hiihtolenkillä, kun he havaitsivat jotain kummaa. Vuonna 1971 toimittaja Eero Porkan tekemässä haastattelussa Aarno Heinonen kertoo kohtaamisestaan avaruusolennon kanssa.

Se sai ne määrätyt kokeet tehtyä, niin se lähti sitten takaisin.

Heinonen kertoo lentävän objektin olleen lautasen mallinen ja niin taitavasti valmistettu, ettei ihminen moiseen kykenisi. Hän kuvailee myös olentoa, joka astui aluksesta ulos. "Sillä oli suhteellisen iso pää ja pieni pyöreä vartalo". Hänen mukaansa olento oli pukeutunut fosforipukuun, mikä loisti hämärässä erittäin voimakkaasti.

Tapauksen jälkeen Heinonen kertoo olleen sairaslomalla monta kuukautta. Hänen kaverissa Esko Viljossa oli näkynyt jopa ulkoisia vammoja. "Eskon kasvot turposivat ja kävi hyvin tummanpunaisiksi", kertoo Heinonen.

Joulukuussa vuonna 1967 eri puolella Suomea huomattiin outoja valoilmiöitä, joissa valopallot olivat leijuneet jonossa lännestä itään. Mäntsäläläinen Veijo Leimu kuvailee tapahtumia tarkasti. "Kello 16.55 kiinnitin huomioita taivaalle. Siellä oli noin viisi-kuusi ilotulituksen näköistä vekotinta, joilla jäi juovan tyylinen perään". Leimu kertoo myös ihmetelleensä sitä, ettei lentävistä esineistä kuulunut minkäänlaista ääntä.

Myös Espoon Tapiolassa noteerattiin "taivaallinen" valoilmiö. Maisteri Lars Törnwall kertoo nähneensä palloja, joilla oli pyrstöt. "Niillä oli suuntana lännestä itään", kuvailee Törnwall.

Asiantuntijan puheenvuoron saa Jokioisten observatorisen laitoksen johtaja, maisteri Pentti Järvi. Hänen mukaan ilmiön syynä on tekokuu, joka on pudonnut maahan. Myöhemmin kuitenkin selvisi, että kyseinen valoilmiö johtui Kosmos 194 -satelliitin kantoraketin jäännöksistä.

Porin ufokerhon johtaja, eläinlääkäri Jarl Lund kertoo omista ufohavainnoistaan sekä vuonna 1963 perustetusta Porin ufokerhosta. Aamun peili -ohjelmassa vuodelta 1992 kerrotaan erilaisista havainnoista, jossa väitetään esiintyneen tuntemattomia lentäviä esineitä. "Silloin kun maailmassa on jännitteitä, alkaa näkyä ufoja", pohtii Jarl Lund.

Ohjelmassa keskusteltiin myös humanoidien ulkoisesta olemuksesta. "Pienet humanoidit tuntuvat olevan kuin jotain pieniä eläinrobotteja". Keskustelussa ohjeistetaan myös, mitä tulee tehdä, jos kohtaa humanoidin. "Kyllä minä olen sitä mieltä, että on parempi häipyä", vinkkaa Lund. Hänen mielestään kylmän pään ja vahvan psyyken omaava ihminen voi jäädä tekemään havaintoja.

Vuonna 1966 Turussa taivaalla havaittiin outo valoilmiö. Samaan aikaan taivaalta kuului puhetta muistuttavaa ääntä. Ohjelmassa kuullaan teknillisen korkeakoulun radiotekniikan professorin Martti Tiurin mielipidettä ilmiöstä."Periaatteessa en väitä, ettei lentäviä lautasia olisi olemassa", kommentoi Tiuri. Maisteri Risto Lemmetyinen Turun yliopiston eläintieteelliseltä laitokselta arvelee ääni-ilmiön johtuneen vain lentävästä hanhiparvesta.

Vuonna 1985 radiouutisissa kerrottiin tunnistamattomasta lentävästä esineestä. Ilmiön huomasi Tbilisistä Tallinnaan lentäneen matkustajalentokoneen pilotit. "Lentäjät huomasivat oikealla ylhäällä ikään kuin kirkkaan tähden, josta yhtäkkiä kirposi valonsäde. Säde laajeni kartioksi, joka edelleen kasvoi leveyttä ja pituutta, kunnes se ylettyi maahan asti ja valaisi kirkkaasti maanpinnan, valot ja tiet. Pilottien mukaan valonsäde oli puolensadan kilometrin korkeudessa", raportoi toimittaja Yrjö Länsipuro

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.