Hyppää pääsisältöön

Kun äiti on väsynyt

Vuonna 1974 valmistunut, koko perheelle suunnattu ohjelma pureutuu äitien väsymykseen. Mistä se johtuu, miltä se tuntuu ja mitä asialle voi tehdä? Arvokasta ajankuvaa sisältävässä ohjelmassa puheenvuoron saavat äidit ja lapset, isät ovat nyt sivuosassa.

Helsingissä kevättalvella 1974 kuvatussa ohjelmassa haastatellaan aiheesta äitejä ja lapsia erikseen. Haastatellut äidit Sirkka Valkama, Salme Lehtonen, Leila Repka, Leila Ojanen, Paula Salo ja Liisa Tilli olivat ansiotyössä, lapset Kallion kansakoulun toisluokkalaisia. Heillä kaikilla on ensikäden tietoa siitä, millaista silloin on, kun äiti on väsynyt.

Kovin kaukana ei vielä ollut se yhteiskunnallinen muutos, jonka myötä pientenkin lasten äidit olivat alkaneet käydä töissä kodin ulkopuolella. Muutoksesta huolimatta kotityöt pysyivät useimmiten edelleen vain äidin osaamisalueena. Mitä pitäisi tehdä, jotta äidin ei tarvitsisi olla sen väsyneempi kuin muidenkaan perheenjäsenten?

Joskus kun se suuttuu, se lähtee ulos juhlimaan, tai sit se menee nukkumaan, tai ottaa sanomalehden ja menee vessaan lukemaan

Ohjelman lapsetkin tietävät, että työpäivän jälkeen heidän äitejään odotti toinen työpäivä kotona. ”Töiden jälkeen äiti ostaa ja laittaa ruokaa siksi kun isä tulee töistä. Sitten se pesee pyykkiä ja siivoaa ja tiskaa.” Lapset myös tietävät, miksi äiti käy töissä. ”Jotta voi ostaa meille ruokaa ja vaatteita.” Raha on tärkein syy myös äideille, vain yksi haastatelluista sanoo haluavansa käydä töissä itsensäkin vuoksi.

Kun äiti on väsynyt, hän on ”hermostunut, suuttuu ja huutaa”. Tätä kiukkua ei laannuttanut puolison huomauttelut siitä, että pitäisi esimerkiksi harrastaa jotakin. ”Olen ärtyisä, tiuskin kaikille, sitten haluan mennä nukkumaan ja sitten kaikki riitelevät”, kuvailee eräs äiti. Halu vetäytymiseen toistuu sekä lasten että äitien vastauksissa. "Kun äiti suuttuu, se huutaa ja tahtoo mennä sänkyyn.”

Haastatellut äidit osaavat eritellä hyvin syitä siihen, miksi kiukustuvat lapsiinsa. He tietävät purkavansa väsymystään vääriin kohteisiin ja kärsivät siitä. Eräs äiti pohtii, että lapset joutuvat kohteeksi siksi, että he ovat ”vastaanottavaisempia”.

Jos äiti tekis lakon, ei saatais ruokaa ja jäis sukat parsimatta

Entä jos äiti tekisi lakon? Vain yksi ohjelman äideistä uskoo, että sillä saisi aikaan sen, ”mikä lakkojen tarkoitus onkin, että alettaisiin neuvotella”. Valtaosa lapsistakin on pessimistisiä. ”Pyykit jäis pesemättä ja ruokaa ei tehtäis, kun ei isä tee.”

Poikkeuksiakin kuitenkin on. Yksi tyttö pohtii, että kyllä hän isän kanssa pärjäisi. ”Isä on hyvä laittamaan ruokaa, se laittaa lettuja ja hernerokkaa. Mutta nykyään kun mä en enää tykkää hernerokasta niin meidän pitäis aika paljon tehdä lettuja.” Toinen tyttö panee paremmaksi ja toteaa rauhallisesti, että ”kyllä me ruokaa saatais ja vaatteet pestyä, isä tekis kaiken sen”.

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto