Hyppää pääsisältöön

Kun äiti on väsynyt

Vuonna 1974 valmistunut, koko perheelle suunnattu ohjelma pureutuu äitien väsymykseen. Mistä se johtuu, miltä se tuntuu ja mitä asialle voi tehdä? Arvokasta ajankuvaa sisältävässä ohjelmassa puheenvuoron saavat äidit ja lapset, isät ovat nyt sivuosassa.

Helsingissä kevättalvella 1974 kuvatussa ohjelmassa haastatellaan aiheesta äitejä ja lapsia erikseen. Haastatellut äidit Sirkka Valkama, Salme Lehtonen, Leila Repka, Leila Ojanen, Paula Salo ja Liisa Tilli olivat ansiotyössä, lapset Kallion kansakoulun toisluokkalaisia. Heillä kaikilla on ensikäden tietoa siitä, millaista silloin on, kun äiti on väsynyt.

Kovin kaukana ei vielä ollut se yhteiskunnallinen muutos, jonka myötä pientenkin lasten äidit olivat alkaneet käydä töissä kodin ulkopuolella. Muutoksesta huolimatta kotityöt pysyivät useimmiten edelleen vain äidin osaamisalueena. Mitä pitäisi tehdä, jotta äidin ei tarvitsisi olla sen väsyneempi kuin muidenkaan perheenjäsenten?

Joskus kun se suuttuu, se lähtee ulos juhlimaan, tai sit se menee nukkumaan, tai ottaa sanomalehden ja menee vessaan lukemaan

Ohjelman lapsetkin tietävät, että työpäivän jälkeen heidän äitejään odotti toinen työpäivä kotona. ”Töiden jälkeen äiti ostaa ja laittaa ruokaa siksi kun isä tulee töistä. Sitten se pesee pyykkiä ja siivoaa ja tiskaa.” Lapset myös tietävät, miksi äiti käy töissä. ”Jotta voi ostaa meille ruokaa ja vaatteita.” Raha on tärkein syy myös äideille, vain yksi haastatelluista sanoo haluavansa käydä töissä itsensäkin vuoksi.

Kun äiti on väsynyt, hän on ”hermostunut, suuttuu ja huutaa”. Tätä kiukkua ei laannuttanut puolison huomauttelut siitä, että pitäisi esimerkiksi harrastaa jotakin. ”Olen ärtyisä, tiuskin kaikille, sitten haluan mennä nukkumaan ja sitten kaikki riitelevät”, kuvailee eräs äiti. Halu vetäytymiseen toistuu sekä lasten että äitien vastauksissa. "Kun äiti suuttuu, se huutaa ja tahtoo mennä sänkyyn.”

Haastatellut äidit osaavat eritellä hyvin syitä siihen, miksi kiukustuvat lapsiinsa. He tietävät purkavansa väsymystään vääriin kohteisiin ja kärsivät siitä. Eräs äiti pohtii, että lapset joutuvat kohteeksi siksi, että he ovat ”vastaanottavaisempia”.

Jos äiti tekis lakon, ei saatais ruokaa ja jäis sukat parsimatta

Entä jos äiti tekisi lakon? Vain yksi ohjelman äideistä uskoo, että sillä saisi aikaan sen, ”mikä lakkojen tarkoitus onkin, että alettaisiin neuvotella”. Valtaosa lapsistakin on pessimistisiä. ”Pyykit jäis pesemättä ja ruokaa ei tehtäis, kun ei isä tee.”

Poikkeuksiakin kuitenkin on. Yksi tyttö pohtii, että kyllä hän isän kanssa pärjäisi. ”Isä on hyvä laittamaan ruokaa, se laittaa lettuja ja hernerokkaa. Mutta nykyään kun mä en enää tykkää hernerokasta niin meidän pitäis aika paljon tehdä lettuja.” Toinen tyttö panee paremmaksi ja toteaa rauhallisesti, että ”kyllä me ruokaa saatais ja vaatteet pestyä, isä tekis kaiken sen”.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?