Tuija Siltamäki
Yle
Poliitikot tarttuvat toimeen, korjaavat ja uudistavat - eli mitä ihmettä he oikeasti tekevät? Kielipoliisin mukaan he eivät välttämättä tiedä sitä itsekään.
Hallitusneuvotteluiden, eduskuntavaalien ja muiden poliittisten spektaakkelien aikaan poliitikot paistattelevat jatkuvasti julkisuuden valokeilassa. Hallitusneuvotteluiden etenemisestä raportoidaan lehtien palstoilla, televisiossa ja sosiaalisessa mediassa – enemmän tai vähemmän selvällä suomen kielellä.
Yksityistä kielitoimistoa Tampereella pitävän Riitta Suomisen mukaan tyhjään puheeseen törmää vaalien aikaan päivittäin. Vuosia eduskunnassa viettäneet poliitikot lupaavat tarttua toimeen, uudistaa, korjata ja viedä Suomen nousuun.
Miksi poliitikot sitten puhuvat niin epäselvästi? Eikö olisi kaikkien etu, että he kertoisivat asiansa ytimekkäästi ja ymmärrettävästi? Kuten arvata saattaa, ei asia ole aivan yksinkertainen. YleX pyysi Suomista suomentamaan muutaman virkkeen hallitusneuvotteluiden ajalta.
"Päätöksen taustalla oli luottamuskeskustelu, vaalitulos ja toimintakyky ja se tehtävämme, joka kulminoituu ratkaisujen ja uudistusten implementointiin."
- Implementoida on ollut pitkään muotiverbi, joka on suosittu varsinkin EU-kielessä. Poliitikot omaksuvat helposti hallinnon kielen, joten heidän täytyisi erikseen soinimaisesti arvostaa ja tavoitella arkista ilmaisua tullakseen kuulluiksi.
Suomisen mukaan nykyiselle poliittiselle kielenkäytölle on tyypillistä varovaisuus ja abstraktius. Nykypoliitikot ovat myös enemmän mediajulkisuudessa ja osaavatkin Suomisen mukaan käyttää sitä paremmin hyödykseen.
Implementoida (engl. implement) tarkoittaa suomeksi toteuttamista. Suominen suosittelee poliitikkoja käyttämään sanoista kotimaisia ja kaikille tuttuja vastineita.
"Meillä on kivinen tie edessä ja vaikeita päätöksiä, mutta kyllä tämä joukkue lähtee nyt innolla ratkomaan näitä edessä olevia ongelmia: ratkaisunhakuisesti ja uudistamismielellä."
- Tässä hiotaan sankariretoriikkaa, jossa kolmella urhealla miehellä on edessään vaikeita tehtäviä mutta nokkeluudellaan he raivaavat esteet, Riitta Suominen kommentoi.
Yksinkertainen retoriikkaka ei siis sekään ole aina avain onneen. Kansankielisyyden tavoittelu voi sekin mennä liiallisuuksiin.
"Nyt kun päästään tämän prosessin jälkeen todella vaikuttamaan eikä vain kommentoimaan hallituksen esityksiä, niin jokainen tietää, ettei siinä selkävoittoja saa, mutta pistevoittoja kyllä."
- Kuvailmaukset tulevat urheilusta, ilmeisesti painista tässä tapauksessa, Suominen sanoo.
Kielipoliisin mukaan lausunto tarkoittaa, ettei odotettavissa ole äkkityrmäyksen kaltaista nopeaa tulosta, vaan ratkaisu saadaan pitkällä pusertamisella tuomariäänin.
Ei media-aikaa tyhjän puhumiseen
Oma vastuunsa on myös toimittajilla. Jos poliitikko jaarittelee löperyyksiä, pitäisi toimittajan kysyä tarkentavia kysymyksiä. Suomisen mielestä media-aikaa ei pitäisi antaa tyhjän puhumiseen.
- Abstaktit asiat on tehtävä havainnollisiksi. Mitä sopeuttaminen tarkoittaa koululaiselle, työntekijälle eläkeläiselle?
Media-aikaa ei pitäisi antaa tyhjän puhumiseen.
Suomisen mukaan toimittajalta vaaditaan hyvää asiantuntemusta ja perehtyneisyyttä, jotta hän saa kakistettua ulos muutakin kuin hyvin yleisluontoisia kysymyksiä. Niihin saa usein mitäänsanomattomia ja abstrakteja vastauksia.
- Poliitikot ovat usein toimittajia vihkiytyneempiä käsiteltäviin sisältöihin ja kokeneita sanankäyttäjiä, joten kovan sarjan poliitikkoja on vaikea saada puhumalla pussiin.
Vaikeassa kielessä piilee vallan siemen. Suominen tosin uskoo, että abstraktin puheen taustalla on usein pikemminkin oma epätietoisuus kuin suoranainen salailu tai petkutus.
Kovan sarjan poliitikkoja on vaikea saada puhumalla pussiin.
- Ympäripyöreät lausunnot voi jälkeenpäin muovailla vastaamaan monennäköistä todellisuutta.
