Millainen on parempi oppimisympäristö, Verstas Arkkitehdit?

Tulevaisuuden koulussa ei opiskella luokassa pulpettiin niitattuna. Oppimisympäristöt muuttuvat. Mutta luottamus on suomalaisessa koulujärjestelmässä edelleen hyve, jota tullaan Yhdysvalloista Espooseen ihmettelemään. Miten arkkitehti luo luottamukselle tilaa? Minna Joenniemen Rakenna minut -ohjelmassa vastaajana Verstas Arkkitehdeista Riina Palva ja Ilkka Salminen.

Isoissa kouluissa muodostuu haasteeksi, että miten saadaan oppimisympäristöstä pienen ihmisen mittakaavaan sopiva. Ettei koulurakennus jo ensimmäisenä koulupäivänä tunnu murskaavan suurelta ja pelottavalta.

Ensimmäisenä koulupäivänä Riina Palva astui sisään Rauman vanhan tyttölyseon ovesta. Koko koulu kulki tästä samasta ovesta aina välitunnille. Koulurakennus oli 1800-luvulta.

- Se oli aikansa tyypillinen rakennus, korkeat huoneet, paljon portaita. Siinä oli omat hyvät puolensa, Se ei ollut hirvittävän suuri, eli tietynlainen yhteisöllisyys syntyi koko koulun kesken.

Verstas Arkkitehtien Espooseen suunnittelemissa kahdessa koulussa on enemmän ovia ja valtavasti enemmän oppilaita. Nykykoulut ovat isoja. Kirkkojärven ja Saunalahden kouluissa on 700-800 oppilasta. Riina Palvan työpöydällä Hirvensaloon Turkuun tuleva Syvälahden koulukeskus on samaa kokoluokkaa.

- Isoissa kouluissa muodostuu haasteeksi, että miten saadaan oppimisympäristöstä pienen ihmisen mittakaavaan sopiva. Ettei koulurakennus jo ensimmäisenä koulupäivänä tunnu murskaavan suurelta ja pelottavalta.

Verstas Arkkitehdit on ratkaissut sen muun muassa rakentamalla kouluista laatikon sijaan ison linnun tai sormikkaan muotoisia. Koulurakennuksen eri siipien väliin rajautuu pienempiä pihoja.

- Silloin pihoista muodostuu lapsen mittakaavan muotoisia pihapoukamia, joista on sitten mennään sisään pienemmästä mittakaavasta kohti ison koulun tiloja. Meidän sydäntä lähellä on sisä- ja ulkotilojen välinen yhteys. Koemme tärkeänä, että oppilaille tulee halu mennä välitunnilla ulos. Pihat on suunniteltu niin, että siellä on paljon aktiviteetteja. Happihyppely tekee kyllä välillä oppimiselle hyvää.

Koulun toiminta alkaa näkyä ulos, ja koulu alkaa hengittää ihan toisella tavalla ympäristöönsä.

Millainen oli Ilkka Salmisen ala-aste?

- Niin sanotusti vanhan ajan koulu, jossa oli leveähkö käytävä ja luokkia sen reunoilla. Piha oli siinä koulun vieressä, mutta pihan ja rakennuksen välillä ei ollut juuri muuta yhteyttä kuin ovi ja portaikko.

Saunalahden koulussa Verstas Arkkitehdit tekivät toisin. Koulussa on valtavat ikkunat pihalle pääaulasta. Koulun eri siivissä on muodikkaasti eri kokoisia ikkunoita vinksallaan eri tasossa.

- Iso muutos koulusuunnittelussa tapahtui silloin, kun koulun juhlasali ja ruokailusali tuotiin talon ytimeen. Koulu avautui ulospäin niin, että sieltä näkyy pihalle ja maisemaan. Samalla koulun toiminta alkaa näkyä ulos, ja koulu alkaa hengittää ihan toisella tavalla ympäristöönsä. Siitä alkaa muodostua asuinalueen yhteinen julkinen rakennus, jossa saattaa olla paljon muita toimintoja kuin pelkästään koulu.

Saunalahden koulu on vasta valmistuvassa lähiössä tärkeä keskus. Ilkka Salminen vastasi pääsuunnittelijana 2012 avatusta Saunalahden koulusta. Tässä yhteinäiskoulussa toimii luokat 1-9. sekä nuorisotila ja lähikirjasto. Turkuun on tulossa vielä niiden lisäksi iso päiväkoti, ja monenlaista terveydenhoitoa.

Saunalahden kouluehdotus oli arkkitehtuurikilpailussa nimeltään Askel. Kaikki Verstas Arkkitehtien kolme koulua ovat arkkitehtuurikilpailujen voittamisen tuloksia.

Suomessa on kunniakkaasti järjestetty arkkitehtuurikilpailuja kouluista jo yli sata vuotta. Arkkitehtuurimuseon sivuilta löytyy upea tietopaketti koulujen suunnittelujen historiasta. Löydät sen täältä. Mutta jos haluat oppia koulusuunnittelusta ajan henkeen pelaamalla. Pääset seikkailulle 50-luvun koulusuunnittelinjan ajatusmaailmaan täältä. . Hieno peli aikuisellekin!

Joku haluaa olla ison ryhmän keskellä. Toinen haluaa olla rauhassa itsekseen jossain nurkassa.

Supersize Me -dokumentilla, eli syömällä kuukauden pelkkää pikaruokaa, kuuluisaksi tullut Morgan Spurlock kävi tv-ohjelmassaan Suomessa ihmettelemässä koulujärjestelmäämme: korkeakoulutettuja opettajia, happihyppelyjä, pitkiä lomia, ilmaista ruokailua ja oppilaiden testaamisen kohtuullisuutta. Hän vieraili Espoossa ensimmäisessä Verstas Arkkitehtien suunnittelemassa koulussa Kirkkojärvellä, jossa koulun rehtori nosti esiin suomalaisen koulujärjestämän vahvuutena luottamuksen. Miten arkkitehti synnyttää tilaa luottamukselle koulurakennuksessa, Ilkka Salminen?

- Nykyaikaisen koulun oppimisprosessi lähtee siitä, että ei tarvitse istua siellä luokkatilassa, jos ei se ole luontevin ja paras paikka opiskella. Tilat on suunniteltu niin, että voi mennä lähelle soluaulaan, isompaan aulaan tai rakennuksen ulkopuolellekin, jos opettaja sallii. Silloin tilarakenne tukee sitä, että oppilas voi etsiä itse parhaan paikan opiskella. Joku haluaa olla ison ryhmän keskellä. Toinen haluaa olla rauhassa itsekseen jossain nurkassa. Hyvästä oppimisrakennuksesta löytyy näitä molempia ratkaisuja, ja silti opettaja pystyy kontrolloimaan sieltä luokkatilasta, missä oppilaat ovat. Eli talossa on muuntojoustavuutta ja läpinäkyvyyttä.

Mutta siellä ei tarvita läpivalaisulaitteita ulkooville niin kuin joissain kouluissa Yhdysvalloissa.

- Eikä aitoja tontin ympärillä. Kun ulkomaalaiset vieraat ovat käyneet kouluissamme, he kiinnittävät huomiota siihen, että kuka tahansahan voi päästä koulun alueelle.

Uudessa koulujärjestelmässä luotetaan paljon myös opettajiin.

- Kansallinen opetussuunnitelma ja sen sovellutukset jäävät opettajien vastuulle. Kunnat tekevät omat linjauksensa valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta. Mutta opettajilla on käytännössä vastuu siitä, mitä luokassa tehdään.

Koulujen suunnittelu on muuttumassa, koska uusi ensi vuonna tulee voimaan uusi opetusohjelma, joka ohjaa uudentyyppiseen oppimiseen. Palva valmistautuu siihen jo Syvälahden koulun suunnittelussa Turkuun.

- Ajatus oppiaineiden rajat ylittävästä oppimisesta on minusta hirvittävän hieno. Esimerkiksi taide- ja taitoaineiden opetusta yhdistellään samoihin tiloihin. Tekninen työ, tekstiilityö, kuvataide, voivat olla samaa kokonaisuutta, miksei musiikkikin. Ja oppilaat voivat opiskella siellä hyvin erilaisia asioita.

Ei myöskään ole sopukoita, jotka innoittavat kiusaamaan.

Tulevaisuudessa painotetaan muun muassa ilmiöoppimista. Tableitteineen oppilaat voivat liikkua enemmän talossa. Oppimisympäristöjä suunnitellaan avoimemmaksi. Ryhmätyö korostaa kaikessa tekemisessä.

- Silloin voidaan ryhmitellä oppilaita muullakin tavalla kuin tämä perinteinen luokka-asteinen ryhmittely. Voidaan paremmin ottaa erilaiset oppijat huomion. Jotkut ovat hitaampia ja hiljaisempia. On keskittymisvaikeuksia ja vaikea toimia isossa ryhmässä. Heille tehdään omanlaisiaan tiloja. Se myös mahdollistaa tasoryhmien muodostamisen, aihekokonaisuuksien käsittelemisen yli luokka-asteiden. Se on varmasti hyvin hedelmällinen tapa oppia.

Entä kiusaaminen. Miten olette siihen ottaneet arkkitehtuurilla kantaa, Ilkka Salminen?

- Olemme pyrkineet johdonmukaisesti välttämään vaikeasti valvottavien kulman takana olevien sopukoiden syntyä. Aulatilat ja liikennetilat on hyvin selkeitä ja avaria. Yksi aikuinen pystyy valvomaan aika isoa aluetta. Ja avara tila synnyttää sosiaalista kontrollia. Ei myöskään ole sopukoita, jotka innoittavat kiusaamaan.

Oma koulu uusiksi - Otaniemen uusi Aalto-yliopiston kampus

Verstas Arkkitehdit pääsevät jättämään myös suuren jäljen oman opinahjonsa kampukselle - jossa on jo Alvar ja Elissa Aallon, Heikki ja Kaija Sirenin ja Reima ja Raili Pietilän rakennustaiteellisesti merkittäviä rakennuksia

Kaikki muutkin Verstas Arkkitetien pääosakkaat, Jussi Palva ja Väinö Nikkilä, ovat opiskelleet Otaniemessä. Millaisena sinä muistat ensimmäisen vierailusi Alvar Ja Elissa Aallon suunnittelemassa silloisen Teknillisen korkeakoulun päärakennuksessa Otakaari 1:ssä, Ilkka Salminen?

- Ensimmäinen käynti oli pääsykokeissa. Tila teki lähtemättömän vaikutuksen. Ihan päällimäisenä muistan portaat. Portaikossahan on varsinainen porras, jota kuljetaan. Portaikon kyljessä on vaihtoehtoisia tutkielmia erilaisista portaista. Arkkitehti Alvar Aalto on siinä irrotellut, ja ehkä siinä ollut pedagogista näkökulmaa myös. Hän on tiennyt suunnittelevansa arkkitehtiosastoa.

Ilkka Salminen korostaa, että porras on niitä paikkoja, joissa arkkitehti pääsee luomaan mielenkiintoisia tilallisia ominaisuuksia. Ja Verstas Arkkitehdit on panostanut portaisiin.

- Meidän suunnittelemia rakennuksia yhdistävä tekijä on, että portaissa kulkemiseen liittyy elämyksen tavoittelua. Niissä koetaan tilaa, maisemaa, näkymiä ulos. Olemme halunneet korostaa, että on jopa hieman miellyttävämpää mennä portaita kuin käyttää hissiä.

Riina Palva oppi näkemään Verstaan uusimman työmaan arvon vasta ulkomailla.

- Olen opiskellut Otaniemessä 90-luvulla ja silloin Alvar Aallon arkkitehtuuri ei ollut meidän ensimmäisten vuosikurssien opettajien suuressa suosiossa. Sittemmin hekin ovat varmaan muuttaneet näkemyksiään. Oikeastaan itsekin ymmärsin vasta sen jälkeen, kun kävin ulkomailla opiskelemassa, ja näin kuinka suuri se Otaniemen arvostus on kansainvälisesti, kuinka merkittävässä kontekstissa meidän uusi suunnittelukohteemme on.

Verstas Arkkitehdit voitti kansainvälisen kilpailun ehdotuksella Väre, josta tulee Aalto Arts. Aalto-yliopiston syntymisen yhteydessä Teknillinen korkeakoulu, Kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhdistyi. Ja nyt taideteollinen muuttaa Aalto-yliopiston kampukselle Arabianrannasta.

Väre sijaitsee lähellä nykyistä Aaltojen suunnittelmaa päärakennusta, jolla Verstas haluaa säilyttää maisemaa hallitsevan roolin. Heidän mukaansa iso uudisrakennus muodostaa kaupunkimaisemman aukiotilan yhdessä päärakennuksen ja Alvar Aallon suunnittelman kirjaston kanssa. Aukion reunalle sijoittuu myös metroaseman sisäänkäynti ja kaupallisia tiloja. Se koostuu konttimaisista osista. Kumartaa ikään kuin kahta mekkaa. Puolet kontti tai siilomaisista moduleista on kohti Aaltojen suunnittelmaa päärakennusta ja toinen osa Aallon suunnittelemaa kirjastoa. Siellä konteissa on oppimis- ja työtiloja.

- Syntyy hub, jonka kautta pääosa Otaniemen opiskelijoista kulkee. Ulkoa se hahmottuu isona kylänä. Sisältä se on avara iso tila, Ilkka Salminen luonnehtii.

Arkkitehtuurin keinoin luodaan alusta innovaatiotyölle tuomalla eri taiteen ja tieteen aloja yhteen.

Aallot, Sirenit ja Pietilät ovat synnyttäneet alueelle erottuvia kantaaottavia rakennuksia. Aalto Arts on tämän aikakauden edustaja, muuntojoutava. Käyttäjä voi muokata tiloja tarpeen mukaan.

- Tässä rakennetaan valmiiseen kontekstiin täydennysrakentamista. Meille on ollut hyvin tärkeää säilyttää nykyisten rakennusten dominantti asema ja silti luoda tälle uudelle rakennukselle oma identiteetti. Ehdotus perustuu vuoropuheluun. Kontaktien luominen on Aalto-yliopiston juttu. Arkkitehtuurin keinoin luodaan alusta innovaatiotyölle tuomalla eri taiteen ja tieteen aloja yhteen, Riina Palva sanoo.

Ehkä voidaan puhua tulevaisuudessa monitilakouluista.

Tässä Aalto-yliopiston näkökulmasta artikkeli. Tulevaisuuden yliopistossa ei päntätä tietoa, vaan treenataan ongelmanratkaisua.

- Minusta tuntuu, että työympäristösuunnittelussa olevat trendit ovat siirtymässä myös oppimisympäristöjen suunnitteluun. Luokkahuone ei ole niin tärkeä yksikkö. Kokonaisuudet ovat tärkeitä. Oppilaat liikkuvat enemmän tulevaisuuden koulussa. Valitaan kuhunkin oppimistilanteeseen sopivia tiloja. Ne voivat olla pienempiä vetäytymistiloja niin kuin työympäristössä on puhelinkoppeja ja kokoustiloja, tai sitten mennään isompiin tiloihin, joissa halutaankin, että ympäirillä on puheensorinaa. Ehkä voidaan puhua tulevaisuudessa monitilakouluista, Ilkka Salminen kiteyttää.

Taidekordinaattori Tuula Isohanni oli aiemmin Rakenna minut -ohjelmassa. Ensi viikolla sarjassa ALA Arkkitehdit, jotka muuttavat Reima ja Raili Pietilän suunnitteleman Dipolin Aalto-yliopiston uudeksi päärakennukseksi.

Lisää kouluista Ylessä
Suuri osa lapsista ei viihdy koulussa – opetusneuvos: "Koulupäivässä pitäisi olla aikaa ystäville"
Oppitunnit lopetettiin – koululaiset innostuivat opiskelemaan
Tulevaisuuden koulu luopuu ontosta pänttäämisestä ja pulpetissa jumittamisesta
Koulujen sähköiset oppimateriaalit askarruttavat myös opettajia

Kuuntele myös Marjaana Toimisen ohjelma koulun ja oppimisen muuttumisesta.

Lataa

Parhaillaan on meneillään Aalto Arts festivaali. Siitä lisää täällä.