Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Millainen on parempi oppimisympäristö, Verstas Arkkitehdit?

Verstas Arkkitehdit
Arkkitehdit Riina Palva ja Ilkka Salminen sekä havainnekuvassa Otaniemeen Verstas Arkkitehtien suunnittelema uusi Aalto Arts. Verstaan pääosakkaita ovat myös Jussi Palva ja Väinö Nikkilä. Verstas Arkkitehdit Kuva: Yle verstas

Tulevaisuuden koulussa ei opiskella luokassa pulpettiin niitattuna. Oppimisympäristöt muuttuvat. Mutta luottamus on suomalaisessa koulujärjestelmässä edelleen hyve, jota tullaan Yhdysvalloista Espooseen ihmettelemään. Miten arkkitehti luo luottamukselle tilaa? Minna Joenniemen Rakenna minut -ohjelmassa vastaajana Verstas Arkkitehdeista Riina Palva ja Ilkka Salminen.

Hirvensalon koulu, havainnekuva
Hirvensaloon tulee suuri tiilinen koulu yli 800 oppilaalle. Verstas Arkkitehtien käsiala on perinteitä kunnioittava, mutta myös uudistava. Aaltoilevat seinät ovat koularkkitehtuurissa viimeisintä muotia. Hirvensalon koulu, havainnekuva Kuva: Verstas Arkkitehdit verstas
Isoissa kouluissa muodostuu haasteeksi, että miten saadaan oppimisympäristöstä pienen ihmisen mittakaavaan sopiva. Ettei koulurakennus jo ensimmäisenä koulupäivänä tunnu murskaavan suurelta ja pelottavalta.

Ensimmäisenä koulupäivänä Riina Palva astui sisään Rauman vanhan tyttölyseon ovesta. Koko koulu kulki tästä samasta ovesta aina välitunnille. Koulurakennus oli 1800-luvulta.

- Se oli aikansa tyypillinen rakennus, korkeat huoneet, paljon portaita. Siinä oli omat hyvät puolensa, Se ei ollut hirvittävän suuri, eli tietynlainen yhteisöllisyys syntyi koko koulun kesken.

Verstas Arkkitehtien Espooseen suunnittelemissa kahdessa koulussa on enemmän ovia ja valtavasti enemmän oppilaita. Nykykoulut ovat isoja. Kirkkojärven ja Saunalahden kouluissa on 700-800 oppilasta. Riina Palvan työpöydällä Hirvensaloon Turkuun tuleva Syvälahden koulukeskus on samaa kokoluokkaa.

Hirvensalon koulu, havainnekuva
Tuleva Syvälahden koulu sisältä Hirvensalon koulu, havainnekuva Kuva: Verstas Arkkitehdit verstas

- Isoissa kouluissa muodostuu haasteeksi, että miten saadaan oppimisympäristöstä pienen ihmisen mittakaavaan sopiva. Ettei koulurakennus jo ensimmäisenä koulupäivänä tunnu murskaavan suurelta ja pelottavalta.

Verstas Arkkitehdit on ratkaissut sen muun muassa rakentamalla kouluista laatikon sijaan ison linnun tai sormikkaan muotoisia. Koulurakennuksen eri siipien väliin rajautuu pienempiä pihoja.

- Silloin pihoista muodostuu lapsen mittakaavan muotoisia pihapoukamia, joista on sitten mennään sisään pienemmästä mittakaavasta kohti ison koulun tiloja. Meidän sydäntä lähellä on sisä- ja ulkotilojen välinen yhteys. Koemme tärkeänä, että oppilaille tulee halu mennä välitunnilla ulos. Pihat on suunniteltu niin, että siellä on paljon aktiviteetteja. Happihyppely tekee kyllä välillä oppimiselle hyvää.

Saunalahden koulu
Saunalahden koulu sisäpihalta katsottuna Saunalahden koulu Kuva: Andreas Meichsner verstas
Koulun toiminta alkaa näkyä ulos, ja koulu alkaa hengittää ihan toisella tavalla ympäristöönsä.

Millainen oli Ilkka Salmisen ala-aste?

- Niin sanotusti vanhan ajan koulu, jossa oli leveähkö käytävä ja luokkia sen reunoilla. Piha oli siinä koulun vieressä, mutta pihan ja rakennuksen välillä ei ollut juuri muuta yhteyttä kuin ovi ja portaikko.

Saunalahden koulussa Verstas Arkkitehdit tekivät toisin. Koulussa on valtavat ikkunat pihalle pääaulasta. Koulun eri siivissä on muodikkaasti eri kokoisia ikkunoita vinksallaan eri tasossa.

Saunalahden koulu
Saunalahden koulun pihalla Saunalahden koulu Kuva: Andreas Meichsner verstas

- Iso muutos koulusuunnittelussa tapahtui silloin, kun koulun juhlasali ja ruokailusali tuotiin talon ytimeen. Koulu avautui ulospäin niin, että sieltä näkyy pihalle ja maisemaan. Samalla koulun toiminta alkaa näkyä ulos, ja koulu alkaa hengittää ihan toisella tavalla ympäristöönsä. Siitä alkaa muodostua asuinalueen yhteinen julkinen rakennus, jossa saattaa olla paljon muita toimintoja kuin pelkästään koulu.

Saunalahden koulu
Aula, pääsali ja näkymä pihaan Saunalahden koulu Kuva: Andreas Meichsner verstas

Saunalahden koulu on vasta valmistuvassa lähiössä tärkeä keskus. Ilkka Salminen vastasi pääsuunnittelijana 2012 avatusta Saunalahden koulusta. Tässä yhteinäiskoulussa toimii luokat 1-9. sekä nuorisotila ja lähikirjasto. Turkuun on tulossa vielä niiden lisäksi iso päiväkoti, ja monenlaista terveydenhoitoa.

Saunalahden kouluehdotus oli arkkitehtuurikilpailussa nimeltään Askel. Kaikki Verstas Arkkitehtien kolme koulua ovat arkkitehtuurikilpailujen voittamisen tuloksia.

Saunalahden koulu
Piirustus Saunalahden koulusta sivupihalta. Ilkka Salmisen mukaan koulu muistuttaa isoa lintua. Se on matalampi pihalla, jotta valo pääsee pidempään pihalle ja korkeampi kadun vieressä. Saunalahden koulu Kuva: Verstas Arkkitehdit verstas

Suomessa on kunniakkaasti järjestetty arkkitehtuurikilpailuja kouluista jo yli sata vuotta. Arkkitehtuurimuseon sivuilta löytyy upea tietopaketti koulujen suunnittelujen historiasta. Löydät sen täältä. Mutta jos haluat oppia koulusuunnittelusta ajan henkeen pelaamalla. Pääset seikkailulle 50-luvun koulusuunnittelinjan ajatusmaailmaan täältä. . Hieno peli aikuisellekin!

Kirkkojärven koulu, piirros
Kirkkojärven koulu on Verstas Arkkitehtien ensimmäinen iso projekti. Kirkkojärven koulu, piirros Kuva: Verstas Arkkitehdit verstas
Joku haluaa olla ison ryhmän keskellä. Toinen haluaa olla rauhassa itsekseen jossain nurkassa.

Supersize Me -dokumentilla, eli syömällä kuukauden pelkkää pikaruokaa, kuuluisaksi tullut Morgan Spurlock kävi tv-ohjelmassaan Suomessa ihmettelemässä koulujärjestelmäämme: korkeakoulutettuja opettajia, happihyppelyjä, pitkiä lomia, ilmaista ruokailua ja oppilaiden testaamisen kohtuullisuutta. Hän vieraili Espoossa ensimmäisessä Verstas Arkkitehtien suunnittelemassa koulussa Kirkkojärvellä, jossa koulun rehtori nosti esiin suomalaisen koulujärjestämän vahvuutena luottamuksen. Miten arkkitehti synnyttää tilaa luottamukselle koulurakennuksessa, Ilkka Salminen?

Saunalahden koulu
Soluaula ja monenlaiset ikkunat ulos ja sisälle. Saunalahden koulu Kuva: Andreas Meichsner verstas

- Nykyaikaisen koulun oppimisprosessi lähtee siitä, että ei tarvitse istua siellä luokkatilassa, jos ei se ole luontevin ja paras paikka opiskella. Tilat on suunniteltu niin, että voi mennä lähelle soluaulaan, isompaan aulaan tai rakennuksen ulkopuolellekin, jos opettaja sallii. Silloin tilarakenne tukee sitä, että oppilas voi etsiä itse parhaan paikan opiskella. Joku haluaa olla ison ryhmän keskellä. Toinen haluaa olla rauhassa itsekseen jossain nurkassa. Hyvästä oppimisrakennuksesta löytyy näitä molempia ratkaisuja, ja silti opettaja pystyy kontrolloimaan sieltä luokkatilasta, missä oppilaat ovat. Eli talossa on muuntojoustavuutta ja läpinäkyvyyttä.

Mutta siellä ei tarvita läpivalaisulaitteita ulkooville niin kuin joissain kouluissa Yhdysvalloissa.

- Eikä aitoja tontin ympärillä. Kun ulkomaalaiset vieraat ovat käyneet kouluissamme, he kiinnittävät huomiota siihen, että kuka tahansahan voi päästä koulun alueelle.

Saunalahden koulu
Lapset voivat asettua eri kokoisten ikkunoiden ääreen Saunalahden koulu Kuva: Andreas Meichsner verstas

Uudessa koulujärjestelmässä luotetaan paljon myös opettajiin.

- Kansallinen opetussuunnitelma ja sen sovellutukset jäävät opettajien vastuulle. Kunnat tekevät omat linjauksensa valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta. Mutta opettajilla on käytännössä vastuu siitä, mitä luokassa tehdään.

Saunalahden koulu
Tekninen työ näkyy ulos luokasta. Saunalahden koulu Kuva: Andreas Meichsner verstas

Koulujen suunnittelu on muuttumassa, koska uusi ensi vuonna tulee voimaan uusi opetusohjelma, joka ohjaa uudentyyppiseen oppimiseen. Palva valmistautuu siihen jo Syvälahden koulun suunnittelussa Turkuun.

- Ajatus oppiaineiden rajat ylittävästä oppimisesta on minusta hirvittävän hieno. Esimerkiksi taide- ja taitoaineiden opetusta yhdistellään samoihin tiloihin. Tekninen työ, tekstiilityö, kuvataide, voivat olla samaa kokonaisuutta, miksei musiikkikin. Ja oppilaat voivat opiskella siellä hyvin erilaisia asioita.

Ei myöskään ole sopukoita, jotka innoittavat kiusaamaan.
Saunalahden koulu
Yhteinen elokuva ilta on mahdollista järjestää tässä, mutta suuren avaran salin nurkan takana on pieni takkatila, josta pienimmät oppilaat erityisesti pitävät. Saunalahden koulu Kuva: Andreas Meichsner verstas

Tulevaisuudessa painotetaan muun muassa ilmiöoppimista. Tableitteineen oppilaat voivat liikkua enemmän talossa. Oppimisympäristöjä suunnitellaan avoimemmaksi. Ryhmätyö korostaa kaikessa tekemisessä.

- Silloin voidaan ryhmitellä oppilaita muullakin tavalla kuin tämä perinteinen luokka-asteinen ryhmittely. Voidaan paremmin ottaa erilaiset oppijat huomion. Jotkut ovat hitaampia ja hiljaisempia. On keskittymisvaikeuksia ja vaikea toimia isossa ryhmässä. Heille tehdään omanlaisiaan tiloja. Se myös mahdollistaa tasoryhmien muodostamisen, aihekokonaisuuksien käsittelemisen yli luokka-asteiden. Se on varmasti hyvin hedelmällinen tapa oppia.

Entä kiusaaminen. Miten olette siihen ottaneet arkkitehtuurilla kantaa, Ilkka Salminen?

- Olemme pyrkineet johdonmukaisesti välttämään vaikeasti valvottavien kulman takana olevien sopukoiden syntyä. Aulatilat ja liikennetilat on hyvin selkeitä ja avaria. Yksi aikuinen pystyy valvomaan aika isoa aluetta. Ja avara tila synnyttää sosiaalista kontrollia. Ei myöskään ole sopukoita, jotka innoittavat kiusaamaan.

Oma koulu uusiksi - Otaniemen uusi Aalto-yliopiston kampus

Verstas Arkkitehdit pääsevät jättämään myös suuren jäljen oman opinahjonsa kampukselle - jossa on jo Alvar ja Elissa Aallon, Heikki ja Kaija Sirenin ja Reima ja Raili Pietilän rakennustaiteellisesti merkittäviä rakennuksia

Arkkitehtuurosasto Otakaari 1
Etsi kuvasta Alvar Aallon huumoria. Vinkki: tutki portaat, Arkkitehtuurosasto Otakaari 1 Kuva: Heikki Juutilainen Aalto-yliopisto verstas

Kaikki muutkin Verstas Arkkitetien pääosakkaat, Jussi Palva ja Väinö Nikkilä, ovat opiskelleet Otaniemessä. Millaisena sinä muistat ensimmäisen vierailusi Alvar Ja Elissa Aallon suunnittelemassa silloisen Teknillisen korkeakoulun päärakennuksessa Otakaari 1:ssä, Ilkka Salminen?

- Ensimmäinen käynti oli pääsykokeissa. Tila teki lähtemättömän vaikutuksen. Ihan päällimäisenä muistan portaat. Portaikossahan on varsinainen porras, jota kuljetaan. Portaikon kyljessä on vaihtoehtoisia tutkielmia erilaisista portaista. Arkkitehti Alvar Aalto on siinä irrotellut, ja ehkä siinä ollut pedagogista näkökulmaa myös. Hän on tiennyt suunnittelevansa arkkitehtiosastoa.

Ilkka Salminen korostaa, että porras on niitä paikkoja, joissa arkkitehti pääsee luomaan mielenkiintoisia tilallisia ominaisuuksia. Ja Verstas Arkkitehdit on panostanut portaisiin.

Otaniemen kampus, havainnekuva
Otaniemen Aalto Arts Otaniemen kampus, havainnekuva Kuva: Verstas Arkkitehdit verstas

- Meidän suunnittelemia rakennuksia yhdistävä tekijä on, että portaissa kulkemiseen liittyy elämyksen tavoittelua. Niissä koetaan tilaa, maisemaa, näkymiä ulos. Olemme halunneet korostaa, että on jopa hieman miellyttävämpää mennä portaita kuin käyttää hissiä.

Riina Palva oppi näkemään Verstaan uusimman työmaan arvon vasta ulkomailla.

- Olen opiskellut Otaniemessä 90-luvulla ja silloin Alvar Aallon arkkitehtuuri ei ollut meidän ensimmäisten vuosikurssien opettajien suuressa suosiossa. Sittemmin hekin ovat varmaan muuttaneet näkemyksiään. Oikeastaan itsekin ymmärsin vasta sen jälkeen, kun kävin ulkomailla opiskelemassa, ja näin kuinka suuri se Otaniemen arvostus on kansainvälisesti, kuinka merkittävässä kontekstissa meidän uusi suunnittelukohteemme on.

Otaniemen kampus, havainnekuva
Otaniemen Aalto Arts. Punatiiltä ja keraamista lasia. Otaniemen kampus, havainnekuva Kuva: Verstas Arkkitehdit verstas

Verstas Arkkitehdit voitti kansainvälisen kilpailun ehdotuksella Väre, josta tulee Aalto Arts. Aalto-yliopiston syntymisen yhteydessä Teknillinen korkeakoulu, Kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhdistyi. Ja nyt taideteollinen muuttaa Aalto-yliopiston kampukselle Arabianrannasta.

Otaniemen kampus, havainnekuva
Metron sisäänkäynti Otaniemen kampus, havainnekuva Kuva: Verstas Arkkitehdit verstas

Väre sijaitsee lähellä nykyistä Aaltojen suunnittelmaa päärakennusta, jolla Verstas haluaa säilyttää maisemaa hallitsevan roolin. Heidän mukaansa iso uudisrakennus muodostaa kaupunkimaisemman aukiotilan yhdessä päärakennuksen ja Alvar Aallon suunnittelman kirjaston kanssa. Aukion reunalle sijoittuu myös metroaseman sisäänkäynti ja kaupallisia tiloja. Se koostuu konttimaisista osista. Kumartaa ikään kuin kahta mekkaa. Puolet kontti tai siilomaisista moduleista on kohti Aaltojen suunnittelmaa päärakennusta ja toinen osa Aallon suunnittelemaa kirjastoa. Siellä konteissa on oppimis- ja työtiloja.

- Syntyy hub, jonka kautta pääosa Otaniemen opiskelijoista kulkee. Ulkoa se hahmottuu isona kylänä. Sisältä se on avara iso tila, Ilkka Salminen luonnehtii.

Otaniemen kampus, havainnekuva
Näkymiä ulos Otaniemen kampus, havainnekuva Kuva: Verstas Arkkitehdit verstas
Arkkitehtuurin keinoin luodaan alusta innovaatiotyölle tuomalla eri taiteen ja tieteen aloja yhteen.

Aallot, Sirenit ja Pietilät ovat synnyttäneet alueelle erottuvia kantaaottavia rakennuksia. Aalto Arts on tämän aikakauden edustaja, muuntojoutava. Käyttäjä voi muokata tiloja tarpeen mukaan.

- Tässä rakennetaan valmiiseen kontekstiin täydennysrakentamista. Meille on ollut hyvin tärkeää säilyttää nykyisten rakennusten dominantti asema ja silti luoda tälle uudelle rakennukselle oma identiteetti. Ehdotus perustuu vuoropuheluun. Kontaktien luominen on Aalto-yliopiston juttu. Arkkitehtuurin keinoin luodaan alusta innovaatiotyölle tuomalla eri taiteen ja tieteen aloja yhteen, Riina Palva sanoo.

Otaniemen kampus, havainnekuva
Workshop Otaniemen kampus, havainnekuva Kuva: Verstas Arkkitehdit verstas
Ehkä voidaan puhua tulevaisuudessa monitilakouluista.

Tässä Aalto-yliopiston näkökulmasta artikkeli. Tulevaisuuden yliopistossa ei päntätä tietoa, vaan treenataan ongelmanratkaisua.

- Minusta tuntuu, että työympäristösuunnittelussa olevat trendit ovat siirtymässä myös oppimisympäristöjen suunnitteluun. Luokkahuone ei ole niin tärkeä yksikkö. Kokonaisuudet ovat tärkeitä. Oppilaat liikkuvat enemmän tulevaisuuden koulussa. Valitaan kuhunkin oppimistilanteeseen sopivia tiloja. Ne voivat olla pienempiä vetäytymistiloja niin kuin työympäristössä on puhelinkoppeja ja kokoustiloja, tai sitten mennään isompiin tiloihin, joissa halutaankin, että ympäirillä on puheensorinaa. Ehkä voidaan puhua tulevaisuudessa monitilakouluista, Ilkka Salminen kiteyttää.

Otaniemen kampus, havainnekuva
Aalto Arts Otaniemen kampus, havainnekuva Kuva: Verstas Arkkitehdit verstas

Taidekordinaattori Tuula Isohanni oli aiemmin Rakenna minut -ohjelmassa. Ensi viikolla sarjassa ALA Arkkitehdit, jotka muuttavat Reima ja Raili Pietilän suunnitteleman Dipolin Aalto-yliopiston uudeksi päärakennukseksi.

Lisää kouluista Ylessä
Suuri osa lapsista ei viihdy koulussa – opetusneuvos: "Koulupäivässä pitäisi olla aikaa ystäville"
Oppitunnit lopetettiin – koululaiset innostuivat opiskelemaan
Tulevaisuuden koulu luopuu ontosta pänttäämisestä ja pulpetissa jumittamisesta
Koulujen sähköiset oppimateriaalit askarruttavat myös opettajia

Kuuntele myös Marjaana Toimisen ohjelma koulun ja oppimisen muuttumisesta.

Parhaillaan on meneillään Aalto Arts festivaali. Siitä lisää täällä.

Kommentit
  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.