Hyppää pääsisältöön

Opaskoira selvittää esteet ja muuttaa omistajansa elämän

Carlos on huippu taitava opaskoira, kuuliainen ja huomaavainen.
Carlos on Riikka Hännisen toinen koira ja Hännisen sanoin ”enkelikoira”. Carlos kuulemma aina pitää mielessä emännän edun ja sen voi esimerkiksi puistossa päästää vapaaksi pissatarpeille. Se tulee aina ilman käskyäkin hetkessä takaisin. Carlos on huippu taitava opaskoira, kuuliainen ja huomaavainen. Kuva: YLE/Reetta Arvila labradorinnoutaja,koiran koulutus

Kun näkövammainen tai sokea saa opaskoiran, muuttuu heidän elämänsä hyvinkin radikaalisti. Esteet poistuvat tieltä ja kulkeminen on sen jälkeen vaivatonta.

Labradorinnoutaja Carlos on touhuissaan, mutta hyvin rauhallinen ja keskittynyt, kun se johdattaa omistajaansa Riikka Hännistä kauppaan. Kun opaskoiralle laittaa valjaat päälle muuttuu sen olemus ja ilme täysin. Tai kuten opaskoiran avulla jo vuosikymmeniä liikkunut Kenneth Ekholm sen sanoo: koiralla on valtion virkailme päällä.

”Välillä tuntuu kuin liitäisin vain”, hymyilee Hänninen Carlos vasemmalla puolella valjaissa kulkiessa. Carlos on suuri apu arjessa. Se osaa etsiä niin penkin kuin raitiovaunun, kaupan ja sen tiskin.

Suomessa on pitkät perinteen opaskoirien kouluttamisessa näkövammaisten käyttöön. Näkövammaisten keskusliiton opaskoirakoulu on perustettu jo 1947 ja yksi sen konkarikouluttajista on Hannu Qvist.

”Tärkeintä on saavuttaa luottamus opaskoiran ja asiakkaan välille. Koulutusta ei myöskään saa kiirehtiä”, tuumaa Qvist.

Ihmiset kunnioittavat opaskoiria, mutta edelleen niiden pitäisi antaa työskennellä vielä paremmin rauhassa. Niille ei saa ulkopuoliset alkaa lässyttämään ja tervehtimään, kun ne ovat työtehtävissä.

"Esimerkiksi autoilijoiden pitäisi malttaa olla ajamatta päälle. Vihoviimeinen temppu on soittaa torvea, josta koira saattaa häiriintyä pahastikin", sanoo Ekholm.

Hannu Qvist on kouluttanut opaskoiria vuosikymmeniä.
Hannu Qvist on kouluttanut opaskoiria 35 vuotta. Alalle ei ole varsinaisesti mitään koulutusta, vaan työ opitaan aina kokeneemmilta kollegoilta. Labradorinnoutaja Gibi on ”ekalla luokalla” ja sille Qvist opettaa nyt perusasioita: suoraan kulkemista, ei hötkyilyä muiden koirien perään ja portaisiin ja tienreunoihin pysähtymistä.. Hannu Qvist on kouluttanut opaskoiria vuosikymmeniä. Kuva: YLE/Reetta Arvila koiran koulutus
Gibi nautiskelee vapaasta, omasta ajasta opaskoirakoulun aitauksessa.
Opetusreissun jälkeen Gibi pääsee rentoutumaan opaskoirakoululla isoon piha-aitaukseen. Tällä kertaa Gibi muun muassa ansiokkaasti odotteli kaupassa Hannua maaten rauhassa sille osoitetulla paikalla, vaikka näköyhteyttäkään isäntään ei ollut. Gibi nautiskelee vapaasta, omasta ajasta opaskoirakoulun aitauksessa. Kuva: YLE/Reetta Arvila koiran koulutus
Gibi nautiskelee vapaasta, omasta ajasta opaskoirakoulun aitauksessa.
Edelleen Gibi nautiskelee elämästä. Koulutettavat koirat asuvat hoitoperheissä ja ne käyvät opaskoirakoululla kaksi useamman kuukauden pätkää opissa. Jos koulutus menee putkeen, noin parivuotiaina ne valmistuvat ja siirtyvät tositoimiin. Qvist myös toteaa, että kaikista koirista ei opaskoiriksi ole ja silloin hommassa täytyy osata luovuttaa ja ymmärtää, että koiralle on parempi olla vain kotikoira. Gibi nautiskelee vapaasta, omasta ajasta opaskoirakoulun aitauksessa. Kuva: YLE/Reetta Arvila koiran koulutus
Kenneth Ekholmilla on ollut opaskoira jo yli kolmekymmentä vuotta.
Herra Duffe on Kenneth Ekholmin pitkäaikainen opaskoira, se on jo kymmenen vuotta. Yli 30 vuotta opaskoirien avustuksella kulkenut Ekholm korostaa, että molemminpuolinen luottamus koiran kanssa on tärkeintä. ”Tosin on tässä matkan varrella haavereitakin sattunut, esimerkiksi ensimmäisen koiran kanssa kompuroimme asematunnelin rappuset alas. Tosin sen jälkeen se koira oli aina idioottivarma portaiden kanssa. Ne oppivat kerrasta.” Kenneth Ekholmilla on ollut opaskoira jo yli kolmekymmentä vuotta. Kuva: YLE/Reetta Arvila koiran koulutus
Duffe on opaskoirana jo vanha konkari.
Duffea Ekholm kehuu loistavaksi opaskoiraksi, se on sosiaalinen, mutta malttaa ottaa aina isännän huomioon. Duffe on opaskoirana jo vanha konkari. Kuva: YLE/Reetta Arvila koiran koulutus

Kuuntele juttu:

Kommentit
  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Syksyn talousnäkymät

    Hyytyykö talouskasvu - ja jos niin käy, mitä siitä seuraa Suomelle? Miltä uuden hallituksen talouspolitiikan päälinjat vaikuttavat? Muun muassa näiden kysymysten äärelle kokoontuu Mikä maksaa? -ohjelman perinteinen ekonomistiraati. Mukana ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervosta, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajista ja uutena jäsenenä Etlan tuore toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

  • Filosofi Mikko Lahtinen muokkaa kehoaan antiikin Kreikan ihanteiden mukaan

    Akateeminen kehonrakentaja mietiskelee salilla.

    Tampereen yliopistossa vaikuttava yliopistolehtori ja filosofi Mikko Lahtinen voimailee viisi kertaa viikossa. Kehonrakennusta harrastava filosofi löytää harrastukselleen akateemiset perusteet. Mieli ja keho kuuluivat jo antiikin Kreikassakin yhteen.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen: "Ei hylätä enää ketään!"

    Tietokirjailijalle avautui hylkäämisten historia.

    Taidehistorioitsija Anna Kortelainen tutustui väitöskirjaa tehdessään Albert Edelefeltin maalausten malleihin ja heidän tarinoihinsa. Erityisesti Virginien tarina kiehtoi häntä tuoreena äitinä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.